Vielä kiinteistöverosta

Liian Van­hal­la on jotenkin levy juut­tunut päälle. Eräitä huomautuksia:

1) Asuin­tont­tien kiin­teistövero on koro­tuk­sen jäl­keen Helsingis­sä siis 0,8 pros­ent­tia maapo­h­jan arvos­ta. Se on vero­tuk­ses­sa yleen­sä arvostet­tu noin puoleen todel­lis­es­ta arvostaan, eli vero opn 0,4 pros­ent­tia ton­tin todel­lis­es­ta arvos­ta vuodessa. Siihen, että se söisi mum­mon omaisu­ud­es­ta ton­tin arvon kokon­aan, menisi 250 vuot­ta. Kun asun­toa vas­taan saa kään­teisen asun­to­lainan, tun­tuu aika epä­to­den­näköiseltä, että kukaan omis­tavas­ta luokas­ta tämän takia jou­tu­isi kadulle.
2) Suurin osa asuin­ton­teista sijait­see kaupun­gin vuokra­maal­la, jos­ta kaupun­ki perii vuokraa neljä pros­ent­tia, eli viisinker­tais­es­ti kiin­teistöveron ver­ran. Myös siinä ton­tit on arvostet­tu noin puoleen todel­lis­es­ta arvostaan. Mik­si Liian Van­ha surkut­telee noi­ta säälit­täviä omis­ta­jia, mut­ta ei näitä etuoikeutet­tu­ja vuokralaisia.
3) Väite, että kiin­teistövero ei alen­taisi maan hin­taa hyvil­lä alueil­la vaan ain­oas­taan huonoil­la, on suo­ras­taan käsit­tämätön. Olisi kiva nähdä peruste­lut täs­mäl­lis­inä, jokin lähde esimerkik­si piristäisi.

Kiin­teistövero on tapa ottaa osa maapo­h­jan ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta yhteiskun­nalle. Olisi haus­ka kuul­la, mik­si tämä arvon­nousu kuu­luisi maan­omis­ta­jalle; niille maanvil­jelyssu­vuille, joiden pel­lot ovat sat­tuneet ole­maan radan varressa.

Helsin­ki on ottanut tämän arvon­nousun suurim­mal­ta osalta itselleen sil­lä, että se on ostanut raaka­maan itselleen ennen kaavoitus­ta ja vuokraa maan käypään tai sub­ven­toitu­un hin­taan sitä tarvit­seville. Tämä toteut­taa kiin­teistöveron idean ottaa arvon­nousu yhteiskun­nalle sat­apros­ent­tis­es­ti. Onko tämäkin tuomittavaa?

Jos meil­lä olisi ollut korkea maapo­h­jaan liit­tyvä kiin­teistövero koko ajan, jol­loin maan hin­ta ei olisi koskaan nous­sutkaan, eikä niitä jät­tiomaisuuk­sia, joi­ta maa­ta myymäl­lä on ansait­tu, olisi koskaan syn­tynyt. Asum­i­nen olisi yhtä kallista kuin nytkin, mut­ta rahat, jot­ka nyt rikas­tut­ta­vat joitain onnel­lisia per­i­jöitä, oli­si­vat men­neet yhteiskun­nalle ja jakau­tuneet kaikille alem­pana vero­tuk­se­na tai paremp­ina palveluina. kaik­ki olisi mielestäni hyvin. Nyt kun maan hin­ta on jo nous­sut, sitä ei voi painaa alas kovin rajuin toimin, vaan kiin­teistöveroa on korotet­ta­va hitaasti ja ennustettavasti.

Ne heilah­duk­sen maan hin­nas­sa, joi­ta kiin­teistöveron hyvin maltil­liset koro­tuk­set ovat aiheut­ta­neet, ovat aika vaa­ti­mat­to­mia niihin heilah­duk­si­in, joi­ta rahapoli­ti­ikan muu­tok­set ovat tuottaneet.
Espan­jas­sa on tietääk­seni mah­dol­lista käyt­tää myös kohden­net­tua kiin­teistöveroa: jos yhteiskun­ta rak­en­taa metroase­man, sen vaiku­tus­pi­iri­in voidaan kohdis­taa vero, joka verot­taa pois ase­man tuom­nan hyö­dyn maan­omis­ta­jalle, ja jota voi käyt­tää sen metroase­man rahoittamiseen.