Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (2) — kuntarakenne estää tiivästymisen

Seu­raa­van 40 vuo­den aikana Helsinki­in voitaisi­in rak­en­taa kak­sisa­taatuhat­ta asun­toa, mis­tä noin puo­let menisi asum­isväljyy­den kasvu­un ja toinen puoli nos­taisi asukaslukua sadal­la tuhan­nel­la. Kun Helsin­gin seudul­la suun­nitel­laan 13 000 asun­non vuosi­tuotan­toa, Helsin­ki voisi vas­ta­ta asun­torak­en­tamis­es­ta noin 16 vuo­den ajan, jon­ka jäl­keen rak­en­tamisen pitäisi siir­tyä Espooseen ja Van­taalle. Kun nämä on joskus (?) raken­net­tu täy­teen, vuorossa oli­si­vat kehyskun­nat. Näin rak­en­t­a­mi­nen ei etene, vaan Helsin­ki jar­rut­taa omaa rak­en­tamis­taan siinä mis­sä Espoo ja Van­taakin, jol­loin huo­mat­ta­va osa seudun rak­en­tamis­es­ta val­uu kehyskun­ti­in. Miksi?

Helsingillä ei olisi varaa kaavoit­taa asun­to­ja noin nopeasti. En tarkoi­ta, että kaavoit­ta­jil­ta lop­puisi tus­si kynistään, vaan kaupungille ei olisi varaa rak­en­taa kas­va­van väestön tarpeisi­in infraa, koulu­ja, sairaaloi­ta, kir­jas­to­ja ja niin edelleen.  Kun­nan kasvu on erit­täin kallista. Kallista on myös kun­nalle se, jos sen väk­iluku kään­tyy lasku­un, mut­ta se on taas toinen tarina.

Onnek­si Helsin­ki sen­tään on yksi kun­ta. Jos Jätkäsaari olisi itsenäi­nen kun­ta, sinne ei mitenkään voisi rak­en­taa asun­to­ja 15 000 asukkaalle, kos­ka Jätkäsaaren kun­ta ei sitä kestäisi. Yhden kun­nan sisäl­lä on mah­dol­lista keskit­tää rak­en­t­a­mi­nen muu­ta­maan kaupungi­nosaan ja jät­tää muut uinu­maan, mut­ta ei olisi mah­dol­lista keskit­tää rak­en­tamista muu­ta­maan kun­taan. Jos pääkaupunkiseu­tu koos­t­u­isi yhdestä kun­nas­ta, rak­en­t­a­mi­nen sijoit­tuisi aivan toisin. Se ei keskit­ty­isi kokon­aan nykyisen Helsin­gin alueelle, mut­ta suuri osa siitä keskit­ty­isi – ja eri­tyis­es­ti Van­taal­la raken­net­taisi­in paljon nyky­istä enem­män – ja kehyskun­nis­sa vähemmän.

Muual­la maail­mas­sa rak­en­tamisen infra­s­ta vas­taa val­tio, jol­loin rajoitet­ta kun­nan kasvu­vauhdille ei ole. Toisaal­la taas raken­nusy­htiö vas­taa koko alueen rak­en­tu­mis­es­ta – näin muuten toteutet­ti­in aikanaan Tapi­o­la ja Vuosaari. Mei­dän kun­tave­toinen jär­jestelmämme  ei ole omi­aan tuot­ta­maan ehyt­tä yhdyskun­taraken­net­ta, kos­ka kaupunkiseudut ovat pirstoutuneet mon­een taloudel­lis­es­ti ja päätök­sen­te­oltaan itsenäiseen kuntaan.

Val­tio­val­ta havah­tui muu­ta­ma vuosi sit­ten siihen, että nopeasti asukaslukuaan kas­vat­ta­vat kun­nat tarvit­se­vat tukea investoin­tei­hin­sa. Täl­lä rahal­la ei kan­nustet­tu Helsinkiä eikä edes Van­taa­ta tar­joa­maan asun­to­ja hyvien yhteyk­sien var­relta, vaan autet­ti­in kehyskun­tia, Nur­mi­järveä ja Kirkkon­um­mea esimerkik­si, otta­maan vas­taan ne asukkaat, jot­ka YTV-kun­tien liian hitaan kaavoituk­sen vuok­si jou­tu­i­v­at otta­maan vas­taan kokon­sa näh­den paljon uusia asukkaita.