Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (2) — kuntarakenne estää tiivästymisen

Seu­raa­van 40 vuo­den aikana Helsinki­in voitaisi­in rak­en­taa kak­sisa­taatuhat­ta asun­toa, mis­tä noin puo­let menisi asum­isväljyy­den kasvu­un ja toinen puoli nos­taisi asukaslukua sadal­la tuhan­nel­la. Kun Helsin­gin seudul­la suun­nitel­laan 13 000 asun­non vuosi­tuotan­toa, Helsin­ki voisi vas­ta­ta asun­torak­en­tamis­es­ta noin 16 vuo­den ajan, jon­ka jäl­keen rak­en­tamisen pitäisi siir­tyä Espooseen ja Van­taalle. Kun nämä on joskus (?) raken­net­tu täy­teen, vuorossa oli­si­vat kehyskun­nat. Näin rak­en­t­a­mi­nen ei etene, vaan Helsin­ki jar­rut­taa omaa rak­en­tamis­taan siinä mis­sä Espoo ja Van­taakin, jol­loin huo­mat­ta­va osa seudun rak­en­tamis­es­ta val­uu kehyskun­ti­in. Miksi?

Helsingillä ei olisi varaa kaavoit­taa asun­to­ja noin nopeasti. En tarkoi­ta, että kaavoit­ta­jil­ta lop­puisi tus­si kynistään, vaan kaupungille ei olisi varaa rak­en­taa kas­va­van väestön tarpeisi­in infraa, koulu­ja, sairaaloi­ta, kir­jas­to­ja ja niin edelleen.  Kun­nan kasvu on erit­täin kallista. Kallista on myös kun­nalle se, jos sen väk­iluku kään­tyy lasku­un, mut­ta se on taas toinen tarina.

Onnek­si Helsin­ki sen­tään on yksi kun­ta. Jos Jätkäsaari olisi itsenäi­nen kun­ta, sinne ei mitenkään voisi rak­en­taa asun­to­ja 15 000 asukkaalle, kos­ka Jätkäsaaren kun­ta ei sitä kestäisi. Yhden kun­nan sisäl­lä on mah­dol­lista keskit­tää rak­en­t­a­mi­nen muu­ta­maan kaupungi­nosaan ja jät­tää muut uinu­maan, mut­ta ei olisi mah­dol­lista keskit­tää rak­en­tamista muu­ta­maan kun­taan. Jos pääkaupunkiseu­tu koos­t­u­isi yhdestä kun­nas­ta, rak­en­t­a­mi­nen sijoit­tuisi aivan toisin. Se ei keskit­ty­isi kokon­aan nykyisen Helsin­gin alueelle, mut­ta suuri osa siitä keskit­ty­isi – ja eri­tyis­es­ti Van­taal­la raken­net­taisi­in paljon nyky­istä enem­män – ja kehyskun­nis­sa vähemmän.

Muual­la maail­mas­sa rak­en­tamisen infra­s­ta vas­taa val­tio, jol­loin rajoitet­ta kun­nan kasvu­vauhdille ei ole. Toisaal­la taas raken­nusy­htiö vas­taa koko alueen rak­en­tu­mis­es­ta – näin muuten toteutet­ti­in aikanaan Tapi­o­la ja Vuosaari. Mei­dän kun­tave­toinen jär­jestelmämme  ei ole omi­aan tuot­ta­maan ehyt­tä yhdyskun­taraken­net­ta, kos­ka kaupunkiseudut ovat pirstoutuneet mon­een taloudel­lis­es­ti ja päätök­sen­te­oltaan itsenäiseen kuntaan.

Val­tio­val­ta havah­tui muu­ta­ma vuosi sit­ten siihen, että nopeasti asukaslukuaan kas­vat­ta­vat kun­nat tarvit­se­vat tukea investoin­tei­hin­sa. Täl­lä rahal­la ei kan­nustet­tu Helsinkiä eikä edes Van­taa­ta tar­joa­maan asun­to­ja hyvien yhteyk­sien var­relta, vaan autet­ti­in kehyskun­tia, Nur­mi­järveä ja Kirkkon­um­mea esimerkik­si, otta­maan vas­taan ne asukkaat, jot­ka YTV-kun­tien liian hitaan kaavoituk­sen vuok­si jou­tu­i­v­at otta­maan vas­taan kokon­sa näh­den paljon uusia asukkaita.

25 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (2) — kuntarakenne estää tiivästymisen”

  1. Mut­ta tässä tuli jo ongelmia. Peri­aat­teessa Suo­mi tyh­je­nee maakun­nista ja väki muut­taa pääkaupunkiseudulle. Jot­ta tämä mekanis­mi ei aiheut­taisi kysyn­nän kasvua ja hin­to­jen nousua, Helsin­gin pitäisi koko ajan rak­en­taa vas­taa­va määrä uusia asun­to­ja. Tämä on liian kova vaa­timus. Kaupungis­tu­miselle ei ole lop­pua näkyvis­sä. Tämä tulee nos­ta­maan Helsin­gin asun­to­jen hin­to­ja ja ruokki­maan ympäryskun­tien kasvua. Hin­ta on siis edelleen se mekanismi.

  2. Min­ul­la on omat arvauk­seni siitä mis­tä tämä johtuu, mut­ta kuulisin mielel­läni Osmon näke­myk­sen siitä mik­sei kun­ta voi vaan ottaa lainaa kasvua varten? Siis uudet asukkaathan tuo­vat myös verotuloja.

  3. Tämä on puh­das pro­vo, mut­ta ihan tärkeästä aiheesta. Uskon, että Helsin­gin jakami­nen tehokkaamik­si ja toimivim­mik­si yksiköik­si tulee eteen, kun­han Espoo ja Van­taa on pilkottu. 🙂

    Väite, ettei Jätkän­sari voisi olla itsenäi­nen kun­ta, on tuules­ta tem­mat­tu. Juuri tuol­la taval­la­han muual­la tehdään uusia kun­tia. Suomes­sa se ei ole ollut vähään aikaan mah­dol­lista, kos­ka Helsinkikin kat­se­lee kateel­lise­na alueelle muut­tavia veron­mak­sajia otta­mat­ta huomioon kokonaisuutta.

    Jätkän­saaren yhtiöi­tyt­tämi­nen ja jakami­nen sitä kaut­ta muu­ta­man vuo­den päästä itsenäisek­si kun­naksi on järkevää. Se olisi niin suuri kään­nös kun­tapoli­ti­ikas­sa, etten valitet­tavasti usko siihen. Emme ole vielä kyp­siä tehosta­maan kun­tien toim­intaa noin radikaal­isti. Tarvi­taan vielä pahempi lama, jot­ta tehot­tomat yksiköt on pakko jakaa.

    1. Tuol­la taval­la oli mah­dol­lista toimia, kun Tapi­o­laa raken­net­ti­in, mut­ta nykyi­nen lain­säädän­tö ei sitä oikein sal­li. Miten se yhtiöitet­ty Jätkäsaari hoitaisi esimerkik­si perusk­oulun ja ter­vey­den­huol­lon ja olisi jäse­nenä sairaanhoitopiirissä.

  4. Tuo­han on vain 5000 asun­toa ja 2500 uut­ta asukas­ta vuodessa.
    Ilmeis­es­ti Helsin­gin kaupun­gin organ­isaa­tio­ta on saavut­tanut Neu­vos­toli­itin kohtalon:
    Organ­isaa­tios­ta on tul­lut niin kankea ja byrokraat­ti­nen, että se työl­listää itse itsen­sä eikä ulkop­uolista toim­intaa tarvita.

  5. Täy­tyy vielä ihme­tel­lä noi­ta kulu­ja: Vesi‑, kaukoläm­pö- ja sähköli­it­tymät kate­taan liit­tymis­mak­suil­la eli tulo-meno ‑on nol­lata­sol­la tai useim­miten plus­sal­la korkei­den hin­to­jen vuoksi.
    Runk­overkon laa­jen­nuk­set sisä­tyvät jo nor­maalien uusimis­ten puitteisiin.
    Uusia sairaaloi­ta ei enää raken­neta uuden kap­a­siteetin vuok­si vaan ratio­nal­isoin­nin vuok­si. Hoitopäivät ovat olleet laskus­sa, samoin sairaansijat.
    Ter­vysasemi­akin vähen­netään, joten en ymmär­rä mik­si niitä pitäisi rak­en­taa lisää, kun enti­sistäkin luovutaan.

    Päiväkodit ja koulut voidaan vuokra­ta, joten investoin­tei­hin ei tarvi­ta rahaa ja vuokrat ja palkat taas rahoite­taan kohon­neil­la verotuloilla.

    Ellei Osmo arvioi , että muut­ta­jat ovat työt­tömiä sosi­aal­i­ta­pauk­sia tai suuriper­heisiä maa­han­muut­ta­jia mum­moi­neen ja pappoineen ??

  6. “Miten se yhtiöitet­ty Jätkäsaari hoitaisi esimerkik­si perusk­oulun ja ter­vey­den­huol­lon ja olisi jäse­nenä sairaanhoitopiirissä.”

    Ei tarvi­ta totaal­ista ulkoistamista

    Kiin­teistöjä voi vuokra­ta , väli­neet voi liisa­ta mut­ta henkilöstö­menot ovat käyt­tö­meno­ja, jot­ka kate­taan nous­seil­la verotuloilla.
    Val­tiono­su­ude­tkin nousevat,koska esim ope­tus­toimen kulut rahoite­taan päälu­vun mukaan. En tosin ole var­ma Helsin­gin tapauk­ses­ta , kos­ka vero­tu­lo­jen tasaus voi huonon­taa suhdetta

    Muu­ta koulu­ja tarvi­taan 1–2 per vuosi ja päiväkote­ja 3–5 , ei siis mitään suuria määriä.
    Ter­veysasemia ja sairaaloi­ta ei tarvi­ta lisää, kos­ka niitä nytkin on liikaa

  7. Osmo, mik­si Helsingillä ei ole varaa kaavoit­taa run­saasti kan­takaupun­gin vapau­tu­vi­in alueisi­in? Käsit­tääk­seni kaupun­ki saa omis­tamis­taan maista rahaa niin paljon ker­rosneliötä kohden, että infran rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set pitäisi pystyä hel­posti rahoittamaan. 

    Esimerkik­si Her­ne­saa­reen saataisi­in ihan hyvin mah­tu­maan neljä, tai viisik­er­tainen määrä asukkai­ta suun­nitel­tu­un ver­rat­tuna, jos raken­nuk­sia korotet­taisi­in, sata­ma joko siir­ret­täisi­in muualle tai laivoil­ta vaa­dit­taisi­in sähköpis­toke ja helikopterikent­tä jätet­täisi­in rak­en­ta­mat­ta tai raken­net­taisi­in pil­ven­pi­irtäjän katolle. 

    Todel­li­nen syy siis onkin siinä, ettei poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa tule­vien asukkaiden ääni paina. Kan­takaupun­ki halu­taan pitää mata­lana ja pienenä riip­pumat­ta siitä kuin­ka paljon se mak­saa ja mitä se tekee yhdyskuntarakenteelle.

  8. Jos kun­ta kas­vaa esim. 3,5 pros­ent­tia vuodessa, sen väk­iluku kaksinker­tais­tuu noin 20 vuodessa. Se tarkoit­taa karkeasti sitä, että ne, jot­ka kun­nas­sa nyt asu­vat, joutu­vat investoimaan kun­nan infra­struk­tu­urin kaksinker­tais­tamiseen sinä aikana. Sen aiheut­ta­ma rasitus asukas­ta kohti vas­taisi suun­nilleen samaa, kuin jos nol­lakasvukun­nas­sa päätet­täisi­in noin huvin vuok­si purkaa ja koo­ta kun­nan koko infra­struk­tu­uri 20 vuo­den välein, ja tämä siis nor­maalin ylläpi­don lisäksi.

    Tilo­jen vuokraamisen ei pitäisi peri­aat­teessa säästää mitään. Ihan yhtä lail­la kuin kun­ta voi rak­en­taa jonkin tilan velak­si ja mak­saa velas­ta korko­ja ja lyhen­nyk­siä, ihan yhtä lail­la joku raken­nus­li­ike voi rak­en­taa saman pytin­gin oma­l­la pääo­ma­l­laan ja leipoa sit­ten pääo­makus­tan­nuk­set vuokriin.

    Kat­selin joskus nopeim­min kas­vavien kun­tien lis­taa. Tyyp­illi­nen nopeasti kas­va­va kun­ta näyt­ti ole­van sel­l­ainen, jon­ka nimeä en koskaan ole kuul­lut, mut­ta joka sijait­see 25 km päässä maakun­nan keskuskaupungista (tai 50 km päässä Helsingistä). Tyyp­il­listä näille on myös, että väk­ilu­vun lähtö­ta­so on alhainen niin, että läheis­es­tä kaupungista ylivuo­ta­vat ihmiset saa­vat aikaan suuren pros­en­tu­aalisen kasvun pienen kun­nan väkilukuun.

    Itse asun Siun­tios­sa, Kirkkon­ummes­ta seu­raa­va kun­ta län­teen, n. 50 km Helsin­gin län­sipuolel­la. Väk­ilukumme ylit­ti juuri 6000 ja viimeinen ennuste vuo­tuiselle väestönkasvulle on 3,4 %. Vaik­ka kun­ta­lais­ten työl­lisyys­ti­lanne on yleiseen tilanteeseen näh­den eri­no­mainen, kun­nan talous on pitkään jatkuneen nopean kasvun vaa­timien investoin­tien vuok­si varsin haas­tavas­sa tilanteessa. Viime kesänä saati­in koulu­jen tilan­tarve jok­seenkin ratkaistua, ja seu­raa­va murhe on päivähoito. Väestönkasvua pitäisi rajoit­taa nopeasti ja rajusti, mut­ta 1980-luvul­la on tehty han­kalasti kor­jat­tavia kaavoitus­ratkaisu­ja, jois­sa ei ole osat­tu aav­is­taa 2000-luvun kehitystä.

  9. Haan­pää, Por­nai­sis­sa on tietääk­seni raken­nuskiel­to pääl­lä sen takia että kun­nal­la ei mielestään ole varaa uusi­in asukkaisi­in. Mut­ta eikö ne uudet Siun­ti­o­laiset tai Por­nais­laiset mak­sa vero­ja eli tuo toisaal­ta tulo­ja? En ihan aidosti oikein ymmär­rä tätä ongel­maa, onko kysymys siitä että kun väkiluku/tiheys ylit­tää jonkun raja-arvon niin pitää tehdä ker­ta­paran­nuk­sia infraan, esimerkik­si rak­en­taa jätevesiputk­istot? Eli samal­la taval­la kuin Helsingis­sä täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on kaupungille ver­rat­taen hal­paa kos­ka infra on jo ole­mas­sa niin kään­täen se on kasvukun­nil­la kallista kun se infra pitää tehdä tyhjästä.

    Jos jostain pitäisi saa­da paljon lisää tont­ti­maa­ta, niin suo­sisin moot­toritei­den muut­tamista pääkaduik­si ja tun­neloimista. Pelkkä Kehä I ja Lah­den­väylän liit­tymä on puolisen neliök­ilo­metriä, puhu­mat­takaan siitä että Laut­tasaaren pohjoisosan täyt­tää Län­siväylä. Vähän niin kuin van­hois­sa kaupungeis­sa on puret­tu ulko­muuri ja raken­net­tu tilalle, esimerkik­si Ringstrasse Wienissä.

    1. Uusi asukas tuot­taa kyl­lä tulo­ja, mut­ta kun­ta on sitä ennen parikym­men­tä vuot­ta miinuk­sel­la. Sik­si muis­sa mais­sa val­tio vas­taa noista kasvuinvestoinneista.

  10. Eikös noi­ta uusien aluei­den infrakus­tan­nuk­sia voisi mak­sat­taa asukkailla.

    Jos alue ei mene kau­pak­si tämän uuden hin­noit­telun mukaisil­la tont­ti­hin­noil­la on se vaan merk­ki siitä että rak­en­t­a­mi­nen on tarpee­ton­ta tuolle alueelle; sinne olisi muut­ta­mas­sa vain sel­l­aisia asukkai­ta, joiden asum­ista pitää kun­nan tukea.

    1. K‑Veikko on aivan oike­as­sa. Niin siinä pitäisi menetel­lä, mut­ta kun se ei ole käytän­tö, niin se ei ole käytän­tö. Sil­loin tuo hin­nanero otet­taisi­in maan hinnasta.
      Toinen vai­h­toe­hto olisi, että kun­ta lunas­taisi maan raaka­maan hin­nal­la, kaavoit­taisi ja möisi ja kus­tan­ta­isi ero­tuk­sel­la investoin­nit. Näin meneteltäisi­in, jos kun­nis­sa olisi riit­tävän vah­vat ja riip­pumaqt­tomat päät­täjät, mut­ta vaik­ka Suo­mi on maail­man vähiten kor­rup­toitunut maa,…

  11. Osmo, tämä käsit­tääk­seni ei päde Helsin­gin kan­takaupungis­sa, jos­sa kaupun­ki omis­taa maan ja rakennusoikeuden/maan hin­naksi on viime aikoina muo­dos­tunut (käsit­tääk­seni) noin 2000€ neliöltä. Mikään ei siis estäisi Helsinkiä rak­en­ta­mas­ta Her­ne­saa­reen ja Jätkäsaa­reen asun­to­ja vaik­ka 100000 ihmiselle — pait­si pil­ven­pi­irtäjien yletön vastustaminen. 

    Rahaa moi­ses­ta tulisi kaupungille niin paljon, että jäl­jelle jääväl­lä rahal­la voitaisi­in rahoit­taa vaikka­pa muu­ta­ma metrolinja.

  12. Uusi asukas tuot­taa kyl­lä tulo­ja, mut­ta kun­ta on sitä ennen parikym­men­tä vuot­ta miinuk­sel­la. Sik­si muis­sa mais­sa val­tio vas­taa noista kasvuinvestoinneista.
    Mik­sei se kun­ta voi ottaa parinkymme­nen vuo­den lainaa?

    Voisin kuvitel­la että yksi syy on riskinkan­tokyky, parinkymme­nen vuo­den aikana voi tapah­tua vaik­ka mitä mikä tekeekin kun­nas­ta vähem­män halu­tun asuin­paikan, toki toisinkin päin. Esimerkik­si autoilu kallis­tuu tai Pääkaupunkiseu­tu rupeaa tosis­saan kaavoit­ta­maan asun­to­ja vauhdil­la. Täl­löin kun­nas­sa ole­vien asun­to­jen kysyn­tä las­kee, eli tuli­joiden määrä las­kee, ja asun­to­jen hin­ta las­kee joka johtaa siihen että keskimäärin asukkaik­si valikoituu pien­i­t­u­loisem­paa väkeä. Eli kun­nan tulot las­kee. Mut­ta jos tämä on se syy, niin mik­si val­tion pitäisi kan­taa ris­ki jon­ka kun­ta ottaa oma­l­la kaavoitus­poli­ti­ikallaan? Kru­u­nal­la kun­ta voit­taa, klaaval­la val­tio häviää.

  13. Osmo, ja jos Jätkän­saa­reen kaavoitet­taisi­in esimerkik­si kolminker­tainen määrä asun­to­ja, niin kaavoitus­tu­lo­ja saataisi­in läh­es kolminker­tais­es­ti nykyiseen näh­den. Mik­si näin ei tehdä? Ei lisäraken­nusten kaavoit­ta­mi­nen lisää Vuosaaren sata­man hintaa…

  14. “Toinen vai­h­toe­hto olisi, että kun­ta lunas­taisi maan raaka­maan hin­nal­la, kaavoit­taisi ja möisi ja kus­tan­ta­isi ero­tuk­sel­la investoin­nit. Näin meneteltäisi­in, jos kun­nis­sa olisi riit­tävän vah­vat ja riip­pumaqt­tomat päät­täjät, mut­ta vaik­ka Suo­mi on maail­man vähiten kor­rup­toitunut maa,…”

    Tämä toimii Kepu­lan­di­as­sa, kor­rup­tio on siel­lä muis­sa toimin­nois­sa ja toisaal­ta , vapaa­ta maa­ta löy­tyy keskus­to­jen läheltä, joten rak­en­tamista ei voi rajoit­taa kun­nan päätök­sil­lä tehokkaasti, joten kor­rup­tio ei saa jalansijaa.

    Pääkaupunkiseudul­la taas kor­rup­tio keskit­tyy kaavoituk­seen ja rakentamiseen

  15. Re: Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 9.11.2009 kel­lo 14:59
    “kun­ta lunas­taisi maan raaka­maan hinnalla”

    Mik­si se infra pitää kun­nan rak­en­taa? Onhan käytän­nön rak­en­t­a­mi­nenkin täyn­nä vaa­timuk­sia, jot­ka rak­en­ta­ja oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan täyttää.

    Eikö yksinker­tais­es­ti voi­da kaavoit­taa kaikkien halukkaiden maat niin että varsi­naisen (ensim­mäisen) raken­nus­lu­van ehtona on alueel­la ole­va toimi­va ja vaa­timuk­set täyt­tävä infra­struk­tu­uri. Ne alueet sit­ten raken­netaan ensin, mis­sä se on kannattavinta.

    1. K‑Veikon esit­tämä malli vas­taa aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sia, joi­ta tehti­in run­saasti 1960-luvul­la. Jäl­ki oli kamalaa, mut­ta nyt siitä ehkä tulisi parem­paa, kun markki­navoimat eivät enää aja pelkkää määrää vaan osta­jat halu­a­vat myös laatua.

  16. Onko sitä pohdittu/tutkittu, mikä merk­i­tys Helsin­gin kaavoituk­sen ja asun­to­tuotan­non säälit­tävässä hitaudessa on sil­lä, etteivät kaupung­in­val­tu­ute­tut halua dilu­toi­da äänestäjien omis­tusasun­to­jen arvoa? Asun­to­jen hin­nat Helsingis­sähän ovat suh­teessa tulota­soon ihan pos­ket­to­mia, joka johtunee siitä että niitä ei ole alku­unkaan riit­tävästi suh­teessa kysyn­tään. (Asun­toku­plas­ta ei tai­da olla kyse, kos­ka se var­maankin olisi jo puh­jen­nut taan­tu­man myötä.) Jos Helsinki­in yhtäkkiä pamah­taisi asun­not 100 000 hen­gelle kan­takaupunki­in tai sen tun­tu­maan, tämä väistämät­tä näky­isi van­ho­jen asun­to­jen hin­nois­sa. Tuskin kukaan enää tuol­laises­sa tilanteessa esimerkik­si mak­saisi 173 000 euroa vuokra­ton­til­la olev­as­ta, putkire­mont­ti-ikään tulos­sa olev­as­ta kak­sios­ta Itä-Pasi­las­sa (todel­li­nen hin­tapyyn­tö Oikotie.comista).

  17. Juu­so, eri­no­mainen huomio. Run­sas rak­en­t­a­mi­nen tosi­aan voisi saa­da hin­nat tip­pumaan, tai ainakin hidas­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua pääkaupunkiseudul­la. Tämä olisi eri­no­maisen hyvä asia seudun elinvoimalle.

  18. “K‑Veikon esit­tämä malli vas­taa aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sia, joi­ta tehti­in run­saasti 1960-luvul­la. Jäl­ki oli kamalaa, mut­ta nyt siitä ehkä tulisi parem­paa, kun markki­navoimat eivät enää aja pelkkää määrää vaan osta­jat halu­a­vat myös laatua.”

    Aluer­ak­en­tamiselle olisi väl­itön­tä tilaus­ta siel­lä mis­sä sijain­ti ei ole kil­pailutek­i­jä vaan pikem­minkin hait­ta eli asi­akaslähtöisyy­teen täy­tyy panos­taa. Van­taan Kar­tanonkos­ki on posi­ti­ivi­nen esimerk­ki uuden­lais­es­ta sopimus- ja suun­nit­telukäytän­nöstä paikas­sa jonne tuskin kukaan halu­aisi vapaae­htois­es­ti muuttaa.

    Jos sijain­ti on riit­tävän halut­tu, jokainen raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa säästet­ty euro on pelkkää katet­ta ja jäl­ki on sen mukaista.

  19. spot­tu:

    Jos sijain­ti on riit­tävän halut­tu, jokainen raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa säästet­ty euro on pelkkää katet­ta ja jäl­ki on sen mukaista.

    Jos asi­akkaat ovat valmi­ita mak­samaan laadus­ta, niin raken­nus­li­ikkei­den kan­nat­taa rak­en­taa laat­ua. Jos taas ei, niin ei kan­na­ta. En usko, että raken­nuk­sen sijain­nil­la on suur­ta merk­i­tys­tä siitä miten asi­akkaat arvosta­vat laat­ua. (Tai jos onkin, niin uskon sen ole­van vas­takkainen spo­tun ole­tuk­seen näh­den, eli että kalli­impia ja parem­mal­la paikalla ole­via asun­to­ja osta­vat arvosta­vat laat­ua keskimääräistä enemmän.)

  20. “Onko sitä pohdittu/tutkittu, mikä merk­i­tys Helsin­gin kaavoituk­sen ja asun­to­tuotan­non säälit­tävässä hitaudessa on sil­lä, etteivät kaupung­in­val­tu­ute­tut halua dilu­toi­da äänestäjien omis­tusasun­to­jen arvoa?”

    Tärkein syy sille, mik­si Töölön­lahtea ei täytet­ty ja raken­net­tu yht­enäistä ruu­tukaavakaupunkia Pasi­laan asti (Eliel Saarisen suun­nitel­ma), oli että keskus­tan kiin­teistö­jen omis­ta­jat vas­tus­ti­vat suun­nitel­maa, kos­ka hei­dän kiin­teistö­jen­sä arvot oli­si­vat laske­neet. Ei mitään uutta…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.