Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (2) — kuntarakenne estää tiivästymisen

Seu­raa­van 40 vuo­den aika­na Hel­sin­kiin voi­tai­siin raken­taa kak­si­sa­taa­tu­hat­ta asun­toa, mis­tä noin puo­let meni­si asu­mis­väl­jyy­den kas­vuun ja toi­nen puo­li nos­tai­si asu­kas­lu­kua sadal­la tuhan­nel­la. Kun Hel­sin­gin seu­dul­la suun­ni­tel­laan 13 000 asun­non vuo­si­tuo­tan­toa, Hel­sin­ki voi­si vas­ta­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta noin 16 vuo­den ajan, jon­ka jäl­keen raken­ta­mi­sen pitäi­si siir­tyä Espoo­seen ja Van­taal­le. Kun nämä on jos­kus (?) raken­net­tu täy­teen, vuo­ros­sa oli­si­vat kehys­kun­nat. Näin raken­ta­mi­nen ei ete­ne, vaan Hel­sin­ki jar­rut­taa omaa raken­ta­mis­taan sii­nä mis­sä Espoo ja Van­taa­kin, jol­loin huo­mat­ta­va osa seu­dun raken­ta­mi­ses­ta valuu kehys­kun­tiin. Miksi?

Hel­sin­gil­lä ei oli­si varaa kaa­voit­taa asun­to­ja noin nopeas­ti. En tar­koi­ta, että kaa­voit­ta­jil­ta lop­pui­si tus­si kynis­tään, vaan kau­pun­gil­le ei oli­si varaa raken­taa kas­va­van väes­tön tar­pei­siin infraa, kou­lu­ja, sai­raa­loi­ta, kir­jas­to­ja ja niin edel­leen.  Kun­nan kas­vu on erit­täin kal­lis­ta. Kal­lis­ta on myös kun­nal­le se, jos sen väki­lu­ku kään­tyy las­kuun, mut­ta se on taas toi­nen tarina.

Onnek­si Hel­sin­ki sen­tään on yksi kun­ta. Jos Jät­kä­saa­ri oli­si itse­näi­nen kun­ta, sin­ne ei miten­kään voi­si raken­taa asun­to­ja 15 000 asuk­kaal­le, kos­ka Jät­kä­saa­ren kun­ta ei sitä kes­täi­si. Yhden kun­nan sisäl­lä on mah­dol­lis­ta kes­kit­tää raken­ta­mi­nen muu­ta­maan kau­pun­gin­osaan ja jät­tää muut uinu­maan, mut­ta ei oli­si mah­dol­lis­ta kes­kit­tää raken­ta­mis­ta muu­ta­maan kun­taan. Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu koos­tui­si yhdes­tä kun­nas­ta, raken­ta­mi­nen sijoit­tui­si aivan toi­sin. Se ei kes­kit­tyi­si koko­naan nykyi­sen Hel­sin­gin alu­eel­le, mut­ta suu­ri osa sii­tä kes­kit­tyi­si – ja eri­tyi­ses­ti Van­taal­la raken­net­tai­siin pal­jon nykyis­tä enem­män – ja kehys­kun­nis­sa vähemmän.

Muu­al­la maa­il­mas­sa raken­ta­mi­sen infras­ta vas­taa val­tio, jol­loin rajoi­tet­ta kun­nan kas­vu­vauh­dil­le ei ole. Toi­saal­la taas raken­nus­yh­tiö vas­taa koko alu­een raken­tu­mi­ses­ta – näin muu­ten toteu­tet­tiin aika­naan Tapio­la ja Vuo­saa­ri. Mei­dän kun­ta­ve­toi­nen jär­jes­tel­mäm­me  ei ole omi­aan tuot­ta­maan ehyt­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta, kos­ka kau­pun­ki­seu­dut ovat pirs­tou­tu­neet moneen talou­del­li­ses­ti ja pää­tök­sen­teol­taan itse­näi­seen kuntaan.

Val­tio­val­ta havah­tui muu­ta­ma vuo­si sit­ten sii­hen, että nopeas­ti asu­kas­lu­ku­aan kas­vat­ta­vat kun­nat tar­vit­se­vat tukea inves­toin­tei­hin­sa. Täl­lä rahal­la ei kan­nus­tet­tu Hel­sin­kiä eikä edes Van­taa­ta tar­joa­maan asun­to­ja hyvien yhteyk­sien var­rel­ta, vaan autet­tiin kehys­kun­tia, Nur­mi­jär­veä ja Kirk­ko­num­mea esi­mer­kik­si, otta­maan vas­taan ne asuk­kaat, jot­ka YTV-kun­tien lii­an hitaan kaa­voi­tuk­sen vuok­si jou­tui­vat otta­maan vas­taan kokon­sa näh­den pal­jon uusia asukkaita.

25 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (2) — kuntarakenne estää tiivästymisen”

  1. Mut­ta täs­sä tuli jo ongel­mia. Peri­aat­tees­sa Suo­mi tyh­je­nee maa­kun­nis­ta ja väki muut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Jot­ta tämä meka­nis­mi ei aiheut­tai­si kysyn­nän kas­vua ja hin­to­jen nousua, Hel­sin­gin pitäi­si koko ajan raken­taa vas­taa­va mää­rä uusia asun­to­ja. Tämä on lii­an kova vaa­ti­mus. Kau­pun­gis­tu­mi­sel­le ei ole lop­pua näky­vis­sä. Tämä tulee nos­ta­maan Hel­sin­gin asun­to­jen hin­to­ja ja ruok­ki­maan ympä­rys­kun­tien kas­vua. Hin­ta on siis edel­leen se mekanismi.

  2. Minul­la on omat arvauk­se­ni sii­tä mis­tä tämä joh­tuu, mut­ta kuu­li­sin mie­lel­lä­ni Osmon näke­myk­sen sii­tä mik­sei kun­ta voi vaan ottaa lai­naa kas­vua var­ten? Siis uudet asuk­kaat­han tuo­vat myös verotuloja.

  3. Tämä on puh­das pro­vo, mut­ta ihan tär­keäs­tä aihees­ta. Uskon, että Hel­sin­gin jaka­mi­nen tehok­kaa­mik­si ja toi­mi­vim­mik­si yksi­köik­si tulee eteen, kun­han Espoo ja Van­taa on pilkottu. 🙂

    Väi­te, ettei Jät­kän­sa­ri voi­si olla itse­näi­nen kun­ta, on tuu­les­ta tem­mat­tu. Juu­ri tuol­la taval­la­han muu­al­la teh­dään uusia kun­tia. Suo­mes­sa se ei ole ollut vähään aikaan mah­dol­lis­ta, kos­ka Hel­sin­ki­kin kat­se­lee kateel­li­se­na alu­eel­le muut­ta­via veron­mak­sa­jia otta­mat­ta huo­mioon kokonaisuutta.

    Jät­kän­saa­ren yhtiöi­tyt­tä­mi­nen ja jaka­mi­nen sitä kaut­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä itse­näi­sek­si kun­nak­si on jär­ke­vää. Se oli­si niin suu­ri kään­nös kun­ta­po­li­tii­kas­sa, etten vali­tet­ta­vas­ti usko sii­hen. Emme ole vie­lä kyp­siä tehos­ta­maan kun­tien toi­min­taa noin radi­kaa­lis­ti. Tar­vi­taan vie­lä pahem­pi lama, jot­ta tehot­to­mat yksi­köt on pak­ko jakaa.

    1. Tuol­la taval­la oli mah­dol­lis­ta toi­mia, kun Tapio­laa raken­net­tiin, mut­ta nykyi­nen lain­sää­dän­tö ei sitä oikein sal­li. Miten se yhtiöi­tet­ty Jät­kä­saa­ri hoi­tai­si esi­mer­kik­si perus­kou­lun ja ter­vey­den­huol­lon ja oli­si jäse­ne­nä sairaanhoitopiirissä.

  4. Tuo­han on vain 5000 asun­toa ja 2500 uut­ta asu­kas­ta vuodessa.
    Ilmei­ses­ti Hel­sin­gin kau­pun­gin orga­ni­saa­tio­ta on saa­vut­ta­nut Neu­vos­to­lii­tin kohtalon:
    Orga­ni­saa­tios­ta on tul­lut niin kan­kea ja byro­kraat­ti­nen, että se työl­lis­tää itse itsen­sä eikä ulko­puo­lis­ta toi­min­taa tarvita.

  5. Täy­tyy vie­lä ihme­tel­lä noi­ta kulu­ja: Vesi‑, kau­ko­läm­pö- ja säh­kö­liit­ty­mät kate­taan liit­ty­mis­mak­suil­la eli tulo-meno ‑on nol­la­ta­sol­la tai useim­mi­ten plus­sal­la kor­kei­den hin­to­jen vuoksi.
    Run­ko­ver­kon laa­jen­nuk­set sisä­ty­vät jo nor­maa­lien uusi­mis­ten puitteisiin.
    Uusia sai­raa­loi­ta ei enää raken­ne­ta uuden kapa­si­tee­tin vuok­si vaan ratio­na­li­soin­nin vuok­si. Hoi­to­päi­vät ovat olleet las­kus­sa, samoin sairaansijat.
    Ter­vys­a­se­mia­kin vähen­ne­tään, joten en ymmär­rä mik­si nii­tä pitäi­si raken­taa lisää, kun enti­sis­tä­kin luovutaan.

    Päi­vä­ko­dit ja kou­lut voi­daan vuo­kra­ta, joten inves­toin­tei­hin ei tar­vi­ta rahaa ja vuo­krat ja pal­kat taas rahoi­te­taan kohon­neil­la verotuloilla.

    Ellei Osmo arvioi , että muut­ta­jat ovat työt­tö­miä sosi­aa­li­ta­pauk­sia tai suu­ri­per­hei­siä maa­han­muut­ta­jia mum­moi­neen ja pappoineen ??

  6. Miten se yhtiöi­tet­ty Jät­kä­saa­ri hoi­tai­si esi­mer­kik­si perus­kou­lun ja ter­vey­den­huol­lon ja oli­si jäse­ne­nä sairaanhoitopiirissä.”

    Ei tar­vi­ta totaa­lis­ta ulkoistamista

    Kiin­teis­tö­jä voi vuo­kra­ta , väli­neet voi lii­sa­ta mut­ta hen­ki­lös­tö­me­not ovat käyt­tö­me­no­ja, jot­ka kate­taan nous­seil­la verotuloilla.
    Val­tio­no­suu­det­kin nousevat,koska esim ope­tus­toi­men kulut rahoi­te­taan pää­lu­vun mukaan. En tosin ole var­ma Hel­sin­gin tapauk­ses­ta , kos­ka vero­tu­lo­jen tasaus voi huo­non­taa suhdetta

    Muu­ta kou­lu­ja tar­vi­taan 1–2 per vuo­si ja päi­vä­ko­te­ja 3–5 , ei siis mitään suu­ria määriä.
    Ter­veys­a­se­mia ja sai­raa­loi­ta ei tar­vi­ta lisää, kos­ka nii­tä nyt­kin on liikaa

  7. Osmo, mik­si Hel­sin­gil­lä ei ole varaa kaa­voit­taa run­saas­ti kan­ta­kau­pun­gin vapau­tu­viin aluei­siin? Käsit­tääk­se­ni kau­pun­ki saa omis­ta­mis­taan mais­ta rahaa niin pal­jon ker­ros­ne­liö­tä koh­den, että infran raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set pitäi­si pys­tyä hel­pos­ti rahoittamaan. 

    Esi­mer­kik­si Her­ne­saa­reen saa­tai­siin ihan hyvin mah­tu­maan nel­jä, tai vii­si­ker­tai­nen mää­rä asuk­kai­ta suun­ni­tel­tuun ver­rat­tu­na, jos raken­nuk­sia koro­tet­tai­siin, sata­ma joko siir­ret­täi­siin muu­al­le tai lai­voil­ta vaa­dit­tai­siin säh­kö­pis­to­ke ja heli­kop­te­ri­kent­tä jätet­täi­siin raken­ta­mat­ta tai raken­net­tai­siin pil­ven­piir­tä­jän katolle. 

    Todel­li­nen syy siis onkin sii­nä, ettei poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa tule­vien asuk­kai­den ääni pai­na. Kan­ta­kau­pun­ki halu­taan pitää mata­la­na ja pie­ne­nä riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka pal­jon se mak­saa ja mitä se tekee yhdyskuntarakenteelle.

  8. Jos kun­ta kas­vaa esim. 3,5 pro­sent­tia vuo­des­sa, sen väki­lu­ku kak­sin­ker­tais­tuu noin 20 vuo­des­sa. Se tar­koit­taa kar­keas­ti sitä, että ne, jot­ka kun­nas­sa nyt asu­vat, jou­tu­vat inves­toi­maan kun­nan infra­struk­tuu­rin kak­sin­ker­tais­ta­mi­seen sinä aika­na. Sen aiheut­ta­ma rasi­tus asu­kas­ta koh­ti vas­tai­si suun­nil­leen samaa, kuin jos nol­la­kas­vu­kun­nas­sa pää­tet­täi­siin noin huvin vuok­si pur­kaa ja koo­ta kun­nan koko infra­struk­tuu­ri 20 vuo­den välein, ja tämä siis nor­maa­lin yllä­pi­don lisäksi.

    Tilo­jen vuo­kraa­mi­sen ei pitäi­si peri­aat­tees­sa sääs­tää mitään. Ihan yhtä lail­la kuin kun­ta voi raken­taa jon­kin tilan velak­si ja mak­saa velas­ta kor­ko­ja ja lyhen­nyk­siä, ihan yhtä lail­la joku raken­nus­lii­ke voi raken­taa saman pytin­gin omal­la pää­omal­laan ja lei­poa sit­ten pää­oma­kus­tan­nuk­set vuokriin.

    Kat­se­lin jos­kus nopeim­min kas­va­vien kun­tien lis­taa. Tyy­pil­li­nen nopeas­ti kas­va­va kun­ta näyt­ti ole­van sel­lai­nen, jon­ka nimeä en kos­kaan ole kuul­lut, mut­ta joka sijait­see 25 km pääs­sä maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­gis­ta (tai 50 km pääs­sä Hel­sin­gis­tä). Tyy­pil­lis­tä näil­le on myös, että väki­lu­vun läh­tö­ta­so on alhai­nen niin, että lähei­ses­tä kau­pun­gis­ta yli­vuo­ta­vat ihmi­set saa­vat aikaan suu­ren pro­sen­tu­aa­li­sen kas­vun pie­nen kun­nan väkilukuun.

    Itse asun Siun­tios­sa, Kirk­ko­num­mes­ta seu­raa­va kun­ta län­teen, n. 50 km Hel­sin­gin län­si­puo­lel­la. Väki­lu­kum­me ylit­ti juu­ri 6000 ja vii­mei­nen ennus­te vuo­tui­sel­le väes­tön­kas­vul­le on 3,4 %. Vaik­ka kun­ta­lais­ten työl­li­syys­ti­lan­ne on ylei­seen tilan­tee­seen näh­den erin­omai­nen, kun­nan talous on pit­kään jat­ku­neen nopean kas­vun vaa­ti­mien inves­toin­tien vuok­si var­sin haas­ta­vas­sa tilan­tees­sa. Vii­me kesä­nä saa­tiin kou­lu­jen tilan­tar­ve jok­seen­kin rat­kais­tua, ja seu­raa­va mur­he on päi­vä­hoi­to. Väes­tön­kas­vua pitäi­si rajoit­taa nopeas­ti ja rajus­ti, mut­ta 1980-luvul­la on teh­ty han­ka­las­ti kor­jat­ta­via kaa­voi­tus­rat­kai­su­ja, jois­sa ei ole osat­tu aavis­taa 2000-luvun kehitystä.

  9. Haan­pää, Por­nai­sis­sa on tie­tääk­se­ni raken­nus­kiel­to pääl­lä sen takia että kun­nal­la ei mie­les­tään ole varaa uusiin asuk­kai­siin. Mut­ta eikö ne uudet Siun­tio­lai­set tai Por­nais­lai­set mak­sa vero­ja eli tuo toi­saal­ta tulo­ja? En ihan aidos­ti oikein ymmär­rä tätä ongel­maa, onko kysy­mys sii­tä että kun väkiluku/tiheys ylit­tää jon­kun raja-arvon niin pitää teh­dä ker­ta­pa­ran­nuk­sia infraan, esi­mer­kik­si raken­taa jäte­ve­si­put­kis­tot? Eli samal­la taval­la kuin Hel­sin­gis­sä täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen on kau­pun­gil­le ver­rat­taen hal­paa kos­ka infra on jo ole­mas­sa niin kään­täen se on kas­vu­kun­nil­la kal­lis­ta kun se infra pitää teh­dä tyhjästä.

    Jos jos­tain pitäi­si saa­da pal­jon lisää tont­ti­maa­ta, niin suo­si­sin moot­to­ri­tei­den muut­ta­mis­ta pää­ka­duik­si ja tun­ne­loi­mis­ta. Pelk­kä Kehä I ja Lah­den­väy­län liit­ty­mä on puo­li­sen neliö­ki­lo­met­riä, puhu­mat­ta­kaan sii­tä että Laut­ta­saa­ren poh­jois­osan täyt­tää Län­si­väy­lä. Vähän niin kuin van­hois­sa kau­pun­geis­sa on puret­tu ulko­muu­ri ja raken­net­tu tilal­le, esi­mer­kik­si Ring­stras­se Wienissä.

    1. Uusi asu­kas tuot­taa kyl­lä tulo­ja, mut­ta kun­ta on sitä ennen pari­kym­men­tä vuot­ta mii­nuk­sel­la. Sik­si muis­sa mais­sa val­tio vas­taa nois­ta kasvuinvestoinneista.

  10. Eikös noi­ta uusien aluei­den infra­kus­tan­nuk­sia voi­si mak­sat­taa asukkailla.

    Jos alue ei mene kau­pak­si tämän uuden hin­noit­te­lun mukai­sil­la tont­ti­hin­noil­la on se vaan merk­ki sii­tä että raken­ta­mi­nen on tar­pee­ton­ta tuol­le alu­eel­le; sin­ne oli­si muut­ta­mas­sa vain sel­lai­sia asuk­kai­ta, joi­den asu­mis­ta pitää kun­nan tukea.

    1. K‑Veikko on aivan oikeas­sa. Niin sii­nä pitäi­si mene­tel­lä, mut­ta kun se ei ole käy­tän­tö, niin se ei ole käy­tän­tö. Sil­loin tuo hin­na­ne­ro otet­tai­siin maan hinnasta.
      Toi­nen vaih­toeh­to oli­si, että kun­ta lunas­tai­si maan raa­ka­maan hin­nal­la, kaa­voit­tai­si ja möi­si ja kus­tan­tai­si ero­tuk­sel­la inves­toin­nit. Näin mene­tel­täi­siin, jos kun­nis­sa oli­si riit­tä­vän vah­vat ja riip­pu­maqt­to­mat päät­tä­jät, mut­ta vaik­ka Suo­mi on maa­il­man vähi­ten kor­rup­toi­tu­nut maa,…

  11. Osmo, tämä käsit­tääk­se­ni ei päde Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos­sa kau­pun­ki omis­taa maan ja rakennusoikeuden/maan hin­nak­si on vii­me aikoi­na muo­dos­tu­nut (käsit­tääk­se­ni) noin 2000€ neliöl­tä. Mikään ei siis estäi­si Hel­sin­kiä raken­ta­mas­ta Her­ne­saa­reen ja Jät­kä­saa­reen asun­to­ja vaik­ka 100000 ihmi­sel­le — pait­si pil­ven­piir­tä­jien yle­tön vastustaminen. 

    Rahaa moi­ses­ta tuli­si kau­pun­gil­le niin pal­jon, että jäl­jel­le jää­väl­lä rahal­la voi­tai­siin rahoit­taa vaik­ka­pa muu­ta­ma metrolinja.

    1. Jät­kä­saa­ren kaa­voi­tus­tu­loil­la rahoi­te­taan Vuo­saa­ren sata­man raken­ta­mi­nen. Se piti siir­tää alta pois.

  12. Uusi asu­kas tuot­taa kyl­lä tulo­ja, mut­ta kun­ta on sitä ennen pari­kym­men­tä vuot­ta mii­nuk­sel­la. Sik­si muis­sa mais­sa val­tio vas­taa nois­ta kasvuinvestoinneista.
    Mik­sei se kun­ta voi ottaa parin­kym­me­nen vuo­den lainaa?

    Voi­sin kuvi­tel­la että yksi syy on ris­kin­kan­to­ky­ky, parin­kym­me­nen vuo­den aika­na voi tapah­tua vaik­ka mitä mikä tekee­kin kun­nas­ta vähem­män halu­tun asuin­pai­kan, toki toi­sin­kin päin. Esi­mer­kik­si autoi­lu kal­lis­tuu tai Pää­kau­pun­ki­seu­tu rupe­aa tosis­saan kaa­voit­ta­maan asun­to­ja vauh­dil­la. Täl­löin kun­nas­sa ole­vien asun­to­jen kysyn­tä las­kee, eli tuli­joi­den mää­rä las­kee, ja asun­to­jen hin­ta las­kee joka joh­taa sii­hen että kes­ki­mää­rin asuk­kaik­si vali­koi­tuu pie­ni­tu­loi­sem­paa väkeä. Eli kun­nan tulot las­kee. Mut­ta jos tämä on se syy, niin mik­si val­tion pitäi­si kan­taa ris­ki jon­ka kun­ta ottaa omal­la kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­laan? Kruu­nal­la kun­ta voit­taa, klaa­val­la val­tio häviää.

  13. Osmo, ja jos Jät­kän­saa­reen kaa­voi­tet­tai­siin esi­mer­kik­si kol­min­ker­tai­nen mää­rä asun­to­ja, niin kaa­voi­tus­tu­lo­ja saa­tai­siin lähes kol­min­ker­tai­ses­ti nykyi­seen näh­den. Mik­si näin ei teh­dä? Ei lisä­ra­ken­nus­ten kaa­voit­ta­mi­nen lisää Vuo­saa­ren sata­man hintaa…

  14. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si, että kun­ta lunas­tai­si maan raa­ka­maan hin­nal­la, kaa­voit­tai­si ja möi­si ja kus­tan­tai­si ero­tuk­sel­la inves­toin­nit. Näin mene­tel­täi­siin, jos kun­nis­sa oli­si riit­tä­vän vah­vat ja riip­pu­maqt­to­mat päät­tä­jät, mut­ta vaik­ka Suo­mi on maa­il­man vähi­ten kor­rup­toi­tu­nut maa,…”

    Tämä toi­mii Kepu­lan­dias­sa, kor­rup­tio on siel­lä muis­sa toi­min­nois­sa ja toi­saal­ta , vapaa­ta maa­ta löy­tyy kes­kus­to­jen lähel­tä, joten raken­ta­mis­ta ei voi rajoit­taa kun­nan pää­tök­sil­lä tehok­kaas­ti, joten kor­rup­tio ei saa jalansijaa.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la taas kor­rup­tio kes­kit­tyy kaa­voi­tuk­seen ja rakentamiseen

  15. Re: Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 9.11.2009 kel­lo 14:59
    “kun­ta lunas­tai­si maan raa­ka­maan hinnalla”

    Mik­si se infra pitää kun­nan raken­taa? Onhan käy­tän­nön raken­ta­mi­nen­kin täyn­nä vaa­ti­muk­sia, jot­ka raken­ta­ja omal­la kus­tan­nuk­sel­laan täyttää.

    Eikö yksin­ker­tai­ses­ti voi­da kaa­voit­taa kaik­kien haluk­kai­den maat niin että var­si­nai­sen (ensim­mäi­sen) raken­nus­lu­van ehto­na on alu­eel­la ole­va toi­mi­va ja vaa­ti­muk­set täyt­tä­vä infra­struk­tuu­ri. Ne alu­eet sit­ten raken­ne­taan ensin, mis­sä se on kannattavinta.

    1. K‑Veikon esit­tä­mä mal­li vas­taa alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sia, joi­ta teh­tiin run­saas­ti 1960-luvul­la. Jäl­ki oli kama­laa, mut­ta nyt sii­tä ehkä tuli­si parem­paa, kun mark­ki­na­voi­mat eivät enää aja pelk­kää mää­rää vaan osta­jat halua­vat myös laatua.

  16. Onko sitä pohdittu/tutkittu, mikä mer­ki­tys Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sen ja asun­to­tuo­tan­non sää­lit­tä­väs­sä hitau­des­sa on sil­lä, ettei­vät kau­pun­gin­val­tuu­te­tut halua dilu­toi­da äänes­tä­jien omis­tusa­sun­to­jen arvoa? Asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gis­sä­hän ovat suh­tees­sa tulo­ta­soon ihan pos­ket­to­mia, joka joh­tu­nee sii­tä että nii­tä ei ole alkuun­kaan riit­tä­väs­ti suh­tees­sa kysyn­tään. (Asun­to­kuplas­ta ei tai­da olla kyse, kos­ka se var­maan­kin oli­si jo puh­jen­nut taan­tu­man myö­tä.) Jos Hel­sin­kiin yhtäk­kiä pamah­tai­si asun­not 100 000 hen­gel­le kan­ta­kau­pun­kiin tai sen tun­tu­maan, tämä väis­tä­mät­tä näkyi­si van­ho­jen asun­to­jen hin­nois­sa. Tus­kin kukaan enää tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa esi­mer­kik­si mak­sai­si 173 000 euroa vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta, put­ki­re­mont­ti-ikään tulos­sa ole­vas­ta kak­sios­ta Itä-Pasi­las­sa (todel­li­nen hin­ta­pyyn­tö Oikotie.comista).

  17. Juuso, erin­omai­nen huo­mio. Run­sas raken­ta­mi­nen tosi­aan voi­si saa­da hin­nat tip­pu­maan, tai aina­kin hidas­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Tämä oli­si erin­omai­sen hyvä asia seu­dun elinvoimalle.

  18. K‑Veikon esit­tä­mä mal­li vas­taa alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sia, joi­ta teh­tiin run­saas­ti 1960-luvul­la. Jäl­ki oli kama­laa, mut­ta nyt sii­tä ehkä tuli­si parem­paa, kun mark­ki­na­voi­mat eivät enää aja pelk­kää mää­rää vaan osta­jat halua­vat myös laatua.”

    Alue­ra­ken­ta­mi­sel­le oli­si väli­tön­tä tilaus­ta siel­lä mis­sä sijain­ti ei ole kil­pai­lu­te­ki­jä vaan pikem­min­kin hait­ta eli asia­kas­läh­töi­syy­teen täy­tyy panos­taa. Van­taan Kar­ta­non­kos­ki on posi­tii­vi­nen esi­merk­ki uuden­lai­ses­ta sopi­mus- ja suun­nit­te­lu­käy­tän­nös­tä pai­kas­sa jon­ne tus­kin kukaan haluai­si vapaa­eh­toi­ses­ti muuttaa.

    Jos sijain­ti on riit­tä­vän halut­tu, jokai­nen raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa sääs­tet­ty euro on pelk­kää katet­ta ja jäl­ki on sen mukaista.

  19. spot­tu:

    Jos sijain­ti on riit­tä­vän halut­tu, jokai­nen raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa sääs­tet­ty euro on pelk­kää katet­ta ja jäl­ki on sen mukaista.

    Jos asiak­kaat ovat val­mii­ta mak­sa­maan laa­dus­ta, niin raken­nus­liik­kei­den kan­nat­taa raken­taa laa­tua. Jos taas ei, niin ei kan­na­ta. En usko, että raken­nuk­sen sijain­nil­la on suur­ta mer­ki­tys­tä sii­tä miten asiak­kaat arvos­ta­vat laa­tua. (Tai jos onkin, niin uskon sen ole­van vas­tak­kai­nen spo­tun ole­tuk­seen näh­den, eli että kal­liim­pia ja parem­mal­la pai­kal­la ole­via asun­to­ja osta­vat arvos­ta­vat laa­tua kes­ki­mää­räis­tä enemmän.)

  20. Onko sitä pohdittu/tutkittu, mikä mer­ki­tys Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sen ja asun­to­tuo­tan­non sää­lit­tä­väs­sä hitau­des­sa on sil­lä, ettei­vät kau­pun­gin­val­tuu­te­tut halua dilu­toi­da äänes­tä­jien omis­tusa­sun­to­jen arvoa?”

    Tär­kein syy sil­le, mik­si Töö­lön­lah­tea ei täy­tet­ty ja raken­net­tu yhte­näis­tä ruu­tu­kaa­va­kau­pun­kia Pasi­laan asti (Eliel Saa­ri­sen suun­ni­tel­ma), oli että kes­kus­tan kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat vas­tus­ti­vat suun­ni­tel­maa, kos­ka hei­dän kiin­teis­tö­jen­sä arvot oli­si­vat las­ke­neet. Ei mitään uutta…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.