Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (1) — ihmiset haluavat asua lähellä

Kir­joituk­seni Espoolaisu­ud­es­ta ja siitä, kenen pitäisi mak­saa hajarak­en­tamisen kulut, on herät­tänyt niin paljon vääriä käsi­tyk­siä, että ajat­telin kir­joit­taa use­am­man kir­joituk­sen sar­jan yhdyskun­tarak­en­teen hajoamisen syistä.  Kun on muu­takin tekemistä, nämä tule­vat vähän tipoittain

===
Ei olisi mitään järkeä syyl­listää kaupunki­rak­en­teen hajaan­tu­mis­es­ta niitä, jot­ka per­hei­neen muut­ta­vat kauas kah­den auton elämän­muo­toon. Kauas muute­taan, kos­ka lähel­lä ei ole riit­tävästi asun­to­ja. Jos Lahti­nen ei muut­taisi, Vir­tasen pitäisi muut­taa. Kaupunki­rak­en­teen hyvil­lä kohdil­la ei ole tyhjik­si jääneitä asuntoja.

Pari viikkoa sit­ten julka­isti­in tutkimus, jon­ka mukaan suurin osa muut­toa kehyskun­ti­in on pakko­muut­toa; muute­taan, jot­ta saataisi­in halvem­pia neliöitä. Se, että tont­ti­maa lähel­lä on kalli­im­paa, on aivan sama asia kuin se, että tont­ti­maa­ta lähel­lä on liian vähän. Hin­ta ei ole kauas muu­ton syy, vaan mekanis­mi vali­ta ne, jot­ka joutu­vat muut­ta­maan. Jos ole­tamme, että Helsin­gin seudun asukasluku on riip­puma­ton siitä, miten asun­not seudul­la sijoit­tuvat. Sil­loin jokainen asun­to, joka raken­netaan lähelle, on pois kauas raken­net­tavista. Nur­mi­järvi-ilmiö on (määrältään) Helsin­gin, Espoon ja Van­taan vika. Nur­mi­järvi-ilmiöön liit­tyy myös laadulli­nen piirre, joka on sit­ten enem­män nur­mi­järveläis­ten oma vika, mut­ta siitä myöhemmin.

Tietysti jotkut muut­ta­vat kauas, kos­ka oikeasti sitä halu­a­vat. Ne, jot­ka todel­la asu­isi­vat mielu­um­min omakoti­talos­sa Tuusu­las­sa sen sijaan, että asu­isi­vat samal­la hin­nal­la omakoti­talos­sa Pak­i­las­sa, voivat hyvin sen tehdä. Heitä on niin vähän, että sen me kestämme – yhtään asun­toa heitä varten ei tarvitse enää rak­en­taa, kos­ka asun­to­ja on jo raken­net­tu tarpeek­si niille, jot­ka ovat muut­ta­neet kauas vas­ten­tah­tois­es­ti. Meitä mui­ta ajatellen on vain onnel­lista, jos joku muut­taa kauas vapaaehtoisesti.

Moni halu­aa sen sio­jaan kyl­lä halu­a­vat oikeasti asua omakoti­talos­sa. Pääkaupunkiseudulle mah­tu­isi kyl­lä riit­tävästi omakoti­tont­te­ja raideli­iken­teen äärelle, jos vain halua olisi ja jos olisi mekanis­mi rahoit­taa tähän tarvit­ta­vat raideli­iken­teen investoin­nit. Kysymys on siitä, mik­si järke­vi­in paikkoi­hin ei kaavoite­ta riit­tävästi ja riit­tävän nopeasti.