Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (1) — ihmiset haluavat asua lähellä

Kir­joituk­seni Espoolaisu­ud­es­ta ja siitä, kenen pitäisi mak­saa hajarak­en­tamisen kulut, on herät­tänyt niin paljon vääriä käsi­tyk­siä, että ajat­telin kir­joit­taa use­am­man kir­joituk­sen sar­jan yhdyskun­tarak­en­teen hajoamisen syistä.  Kun on muu­takin tekemistä, nämä tule­vat vähän tipoittain

===
Ei olisi mitään järkeä syyl­listää kaupunki­rak­en­teen hajaan­tu­mis­es­ta niitä, jot­ka per­hei­neen muut­ta­vat kauas kah­den auton elämän­muo­toon. Kauas muute­taan, kos­ka lähel­lä ei ole riit­tävästi asun­to­ja. Jos Lahti­nen ei muut­taisi, Vir­tasen pitäisi muut­taa. Kaupunki­rak­en­teen hyvil­lä kohdil­la ei ole tyhjik­si jääneitä asuntoja.


Pari viikkoa sit­ten julka­isti­in tutkimus, jon­ka mukaan suurin osa muut­toa kehyskun­ti­in on pakko­muut­toa; muute­taan, jot­ta saataisi­in halvem­pia neliöitä. Se, että tont­ti­maa lähel­lä on kalli­im­paa, on aivan sama asia kuin se, että tont­ti­maa­ta lähel­lä on liian vähän. Hin­ta ei ole kauas muu­ton syy, vaan mekanis­mi vali­ta ne, jot­ka joutu­vat muut­ta­maan. Jos ole­tamme, että Helsin­gin seudun asukasluku on riip­puma­ton siitä, miten asun­not seudul­la sijoit­tuvat. Sil­loin jokainen asun­to, joka raken­netaan lähelle, on pois kauas raken­net­tavista. Nur­mi­järvi-ilmiö on (määrältään) Helsin­gin, Espoon ja Van­taan vika. Nur­mi­järvi-ilmiöön liit­tyy myös laadulli­nen piirre, joka on sit­ten enem­män nur­mi­järveläis­ten oma vika, mut­ta siitä myöhemmin.

Tietysti jotkut muut­ta­vat kauas, kos­ka oikeasti sitä halu­a­vat. Ne, jot­ka todel­la asu­isi­vat mielu­um­min omakoti­talos­sa Tuusu­las­sa sen sijaan, että asu­isi­vat samal­la hin­nal­la omakoti­talos­sa Pak­i­las­sa, voivat hyvin sen tehdä. Heitä on niin vähän, että sen me kestämme – yhtään asun­toa heitä varten ei tarvitse enää rak­en­taa, kos­ka asun­to­ja on jo raken­net­tu tarpeek­si niille, jot­ka ovat muut­ta­neet kauas vas­ten­tah­tois­es­ti. Meitä mui­ta ajatellen on vain onnel­lista, jos joku muut­taa kauas vapaaehtoisesti.

Moni halu­aa sen sio­jaan kyl­lä halu­a­vat oikeasti asua omakoti­talos­sa. Pääkaupunkiseudulle mah­tu­isi kyl­lä riit­tävästi omakoti­tont­te­ja raideli­iken­teen äärelle, jos vain halua olisi ja jos olisi mekanis­mi rahoit­taa tähän tarvit­ta­vat raideli­iken­teen investoin­nit. Kysymys on siitä, mik­si järke­vi­in paikkoi­hin ei kaavoite­ta riit­tävästi ja riit­tävän nopeasti.

11 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (1) — ihmiset haluavat asua lähellä”

  1. Tois­taisek­si näyt­täisi ole­van suurin piirtein oikein. Mekin olisimme var­maan jääneet Espooseen, jos talot siel­lä eivät olisi niin kalli­ita. Asuin­neliön hin­ta on se ratkai­se­va parametri…

    Vastaa

  2. Iso asia, joka Osmol­la on kateis­sa, on ihmis­ten eri­laisu­us. Kaik­ki eivät halua Helsinki­in, mikä tun­tuu ole­van aika yllät­tävä väite 😀 Toisaal­ta ne jot­ka halu­a­vat Helsinki­in halu­aisi­vat usein kan­takaupunki­in. Kan­takaupunkia ei ole laa­jen­net­tu sit­ten Töölön, joten asun­noista kan­takaupungis­sa on pulaa.

    Vastaa

  3. “Kysymys on siitä, mik­si järke­vi­in paikkoi­hin ei kaavoite­ta riit­tävästi ja riit­tävän nopeasti.”

    Juuri siitä on kysymys.

    Vastaa

  4. Kaupunki­rak­en­teen hajoamis­pros­es­si on ollut merkit­tävä ilmiö niin kauan kun autois­tu­mi­nen on ollut merkit­tävä ilmiö. Auton käytön hillintä mm ruuhka­mak­suil­la hidas­taa hajoamisprosessia. 

    Kaavoitus olisi voimakas keino ohja­ta tiivistyvään kaupunki­rak­en­teeseen, mut­ta sen kun­tako­htaisu­us ja poli­it­tis­ten tavoit­tei­den ris­tive­to vievät keinos­ta terän suuril­la kaupunkiseuduila.

    Kun ilmas­to­muu­tos pakot­taa ylikansal­lis­es­ti hake­maan toimi­vat keinot tuotan­to­jär­jestelmien ja kaupungis­tu­misen ohjaamiseen kestävän kehi­tyk­sen uralle, poli­ti­ikan ilmas­to muut­tuu. Sen myötä ote­taan käyt­töön keinot, jot­ka kyl­lä jo aika pitkälle tiede­tään, mut­ta joiden hyväksyt­tävyys on vielä riittämätön.

    Vastaa

  5. Soin­in­vaara arvelee, että useim­mat halu­a­vat asua lähel­lä mut­ta myön­tää samal­la, että moni halu­aa asua omakoti­talos­sa. Pyöränie­mi tarken­taa, että kan­takaupun­ki on useimpi­en haave. Mitä yhteistä on omakoti­talois­sa ja kan­takaupungis­sa? Asumisen laatu. 

    Edes kaukaisem­mis­sa kaupungi­nosis­sa tai lähiöis­sä ei sijain­nin puoles­ta ole mitään vikaa (kun liikun­tay­htey­det ovat kun­nos­sa) mut­ta asumisen laatu merk­it­see myös paljon. 

    Moni­in lähiöi­hin hal­val­la raken­net­tu­jen ele­ment­ti­talo­jen eli “neukku­luukku­jen” ongel­ma on olemat­tomat äänieristyk­set. Kuka halu­aa kuun­nel­la naa­purin pianon soit­toa, virt­san lori­naa, yskimistä tai kan­tapääas­tu­mista? Myös ker­rostalo­jen äänieristys voitaisi­in tehdä hyvin. Sitä vaan ei tehdä. Pääkaupunkiseudul­la on niin kova asun­top­u­la, että nämä neukku­luukutkin menevät kau­pak­si hin­taan joka vas­taa keski­t­u­loisen maksimimaksukykyä. 

    Toivoisin, että raken­netaan korkei­ta ker­rostalo­ja mielum­min kuin omakoti­talo­ja, mut­ta tehdään niistä ker­rostaloista riit­tävän laadukkaita.

    Vastaa

  6. Kalle Pyöränie­mi: “Iso asia, joka Osmol­la on kateis­sa, on ihmis­ten eri­laisu­us. Kaik­ki eivät halua Helsinki­in, mikä tun­tuu ole­van aika yllät­tävä väite”

    Kir­joi­tushan käsit­telee muut­toa nimeno­maan pääkaupunkiseudul­ta kehyskun­ti­in. Vastikään laa­di­tun tutkimuk­sen mukaan suurin osa muut­taa pakos­ta, ei omas­ta tah­dostaan. Niin­pä lie­nee tarpee­ton­ta käsitel­lä iloisia rovaniemeläisiä maalle­muut­ta­jia kir­joituk­ses­sa, jos­sa ilmoite­taan käsiteltävän pääkaupunkiseudun vas­ten­tah­toisia maalle­muut­ta­jia. Tekeekö tässä jokin sin­ulle tiukkaa?

    Vastaa

  7. Pakko-sana nyt on tutk­i­jan oma dramatisointi. 

    Jos neli­henk­i­nen per­he arvostaa asum­ista Kirkkon­um­mel­la 120 neliössä enem­män kuin 80 neliössä Laut­tasaa­res­sa, niin ihan oma vapaa val­in­ta­han se on. 

    Pakko viit­taa minus­ta sel­l­aiseen “ase ohi­mol­la” ‑tilanteeseen. Arvo­valin­nois­tata­han tässä on kyse. 

    Onko tutk­i­ja tosi­aan kysynyt, että onko per­heen pakko asua vaikka­pa Klaukkalas­sa? Tuskin! 

    Mut­ta jos olisi kysynyt, veikkaan, että vas­taus olisi: Ei pakko, mut­ta jos halu­aa oman pihan ja enem­män asuin­neliöitä, niin se ei onnis­tu Helsin­gin hinnoilla.

    Vastaa

  8. Eli­na,

    Ajat­telepa asi­aa seu­raavasti: Helsin­gin seudul­la asuu täl­lä het­kel­lä noin 1,3 miljoon­aa ihmistä. Asun­to­ja Helsingistä löy­tyy < 600 000 hen­gelle ja Espoon, Van­taan ja Kau­ni­ais­tenkin avul­la ollaan vas­ta n. miljoo­nan hen­gen asuntomäärässä. 

    Noista 1,3 miljoonas­ta ihmis­es­tä mon­en on pakko siis asua kehyskun­nis­sa kaukana Helsingistä. 

    Jos Helsin­ki kaavoit­taisi run­saasti lisää kan­takaupunkia, yhä use­am­mat mah­tu­isi­vat kan­takaupunki­in ja näin paine kehyskun­tien suun­taan vähenisi. Hyvä aloi­tus olisi se, että Her­ne­saa­reen kaavoitet­taisi­in asun­to­ja vähin­tään 20000 hen­gelle 4600 hen­gen sijasta.

    Vastaa

  9. Yksi asia mitä ihmette­len kaupunkei­hin raken­net­tavien talo­jen suun­nit­telus­sa, on asiakkaiden/asukkaiden tarpeet. Kas­va­van per­heen kanssa osaisi arvostaa monia sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta saa nykyään vain omakoti­talon mukana — ker­rostaloa­sun­toi­hin ei sel­l­aisia suun­nitel­la. Esimerkeik­si käyvät
    * kuraeteinen suo­raan kylpytiloihin
    * poten­ti­aalis­es­ti märkien tai kurais­ten urheilu/ulkoiluvaatteiden säilytystila
    * tavaran­säi­ly­tys­ti­laa, eli komerot

    Näi­den tilo­jen sijas­ta ker­rostaloa­sukkaan pyyk­it joutuu kuiv­aa­maan olo­huoneessa ja kuraiset las­ten haalar­it (tähän aikaan vuodes­ta kahdet!) säi­lyt­tämään eteisen naulas­sa puh­taampi­en takkien kanssa.

    Okei, ker­rostalois­sa kesäkaudel­la pääsee usein käyt­tämään parveket­takin, ja kuiv­aushuonekin löy­tyy — tosin alim­i­toitet­tu vähänkin suurem­paa käyt­töä varten. Samoin kuin ovat alim­i­toite­tut las­ten­rat­taiden säi­ly­tyskomerotkin. Jos taloy­htiössä on kolme lap­siper­het­tä, tilaa riit­tää, mut­ta äkkiäkös per­heitä onkin neljäs!

    Vastaa

  10. Osmo:

    Kysymys on siitä, mik­si järke­vi­in paikkoi­hin ei kaavoite­ta riit­tävästi ja riit­tävän nopeasti.

    Pakko olla Arhon kanssa nyt vähän eri mieltä. Kysymys on siitä mik­si järke­vi­in paikkoi­hin ei raken­neta riit­tävästä ja riit­tävän nopeasti. Tässä syypäänä on tietenkin kaavoitus, mut­ta kun kysymyk­sen esit­tää näin, niin ratkaisu on ilmi­selvä: luovu­taan kaavoituksesta.

    Vastaa

  11. Joo ja mäkin kyl­lä vas­tus­tan pakko-sanan käyt­töä tässä kon­tek­stis­sa. Ei ole mitään pakkoa, vaan on keinotekois­es­ti yli­hin­taiset asun­not Helsingis­sä, joka ohjaa asumaan sinne mis­sä ne ovat keinotekoisen halpoja.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.