Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (1) — ihmiset haluavat asua lähellä

Kir­joi­tuk­se­ni Espoo­lai­suu­des­ta ja sii­tä, kenen pitäi­si mak­saa haja­ra­ken­ta­mi­sen kulut, on herät­tä­nyt niin pal­jon vää­riä käsi­tyk­siä, että ajat­te­lin kir­joit­taa useam­man kir­joi­tuk­sen sar­jan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­sen syis­tä.  Kun on muu­ta­kin teke­mis­tä, nämä tule­vat vähän tipoittain

===
Ei oli­si mitään jär­keä syyl­lis­tää kau­pun­ki­ra­ken­teen hajaan­tu­mi­ses­ta nii­tä, jot­ka per­hei­neen muut­ta­vat kau­as kah­den auton elä­män­muo­toon. Kau­as muu­te­taan, kos­ka lähel­lä ei ole riit­tä­väs­ti asun­to­ja. Jos Lah­ti­nen ei muut­tai­si, Vir­ta­sen pitäi­si muut­taa. Kau­pun­ki­ra­ken­teen hyvil­lä koh­dil­la ei ole tyh­jik­si jää­nei­tä asuntoja.


Pari viik­koa sit­ten jul­kais­tiin tut­ki­mus, jon­ka mukaan suu­rin osa muut­toa kehys­kun­tiin on pak­ko­muut­toa; muu­te­taan, jot­ta saa­tai­siin hal­vem­pia neliöi­tä. Se, että tont­ti­maa lähel­lä on kal­liim­paa, on aivan sama asia kuin se, että tont­ti­maa­ta lähel­lä on lii­an vähän. Hin­ta ei ole kau­as muu­ton syy, vaan meka­nis­mi vali­ta ne, jot­ka jou­tu­vat muut­ta­maan. Jos ole­tam­me, että Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku on riip­pu­ma­ton sii­tä, miten asun­not seu­dul­la sijoit­tu­vat. Sil­loin jokai­nen asun­to, joka raken­ne­taan lähel­le, on pois kau­as raken­net­ta­vis­ta. Nur­mi­jär­vi-ilmiö on (mää­räl­tään) Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan vika. Nur­mi­jär­vi-ilmi­öön liit­tyy myös laa­dul­li­nen piir­re, joka on sit­ten enem­män nur­mi­jär­ve­läis­ten oma vika, mut­ta sii­tä myöhemmin.

Tie­tys­ti jot­kut muut­ta­vat kau­as, kos­ka oikeas­ti sitä halua­vat. Ne, jot­ka todel­la asui­si­vat mie­luum­min oma­ko­ti­ta­los­sa Tuusu­las­sa sen sijaan, että asui­si­vat samal­la hin­nal­la oma­ko­ti­ta­los­sa Paki­las­sa, voi­vat hyvin sen teh­dä. Hei­tä on niin vähän, että sen me kes­täm­me – yhtään asun­toa hei­tä var­ten ei tar­vit­se enää raken­taa, kos­ka asun­to­ja on jo raken­net­tu tar­peek­si niil­le, jot­ka ovat muut­ta­neet kau­as vas­ten­tah­toi­ses­ti. Mei­tä mui­ta aja­tel­len on vain onnel­lis­ta, jos joku muut­taa kau­as vapaaehtoisesti.

Moni halu­aa sen sio­jaan kyl­lä halua­vat oikeas­ti asua oma­ko­ti­ta­los­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le mah­tui­si kyl­lä riit­tä­väs­ti oma­ko­ti­tont­te­ja rai­de­lii­ken­teen äärel­le, jos vain halua oli­si ja jos oli­si meka­nis­mi rahoit­taa tähän tar­vit­ta­vat rai­de­lii­ken­teen inves­toin­nit. Kysy­mys on sii­tä, mik­si jär­ke­viin paik­koi­hin ei kaa­voi­te­ta riit­tä­väs­ti ja riit­tä­vän nopeasti.

11 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (1) — ihmiset haluavat asua lähellä”

  1. Tois­tai­sek­si näyt­täi­si ole­van suu­rin piir­tein oikein. Mekin oli­sim­me var­maan jää­neet Espoo­seen, jos talot siel­lä eivät oli­si niin kal­lii­ta. Asuin­ne­liön hin­ta on se rat­kai­se­va parametri…

  2. Iso asia, joka Osmol­la on kateis­sa, on ihmis­ten eri­lai­suus. Kaik­ki eivät halua Hel­sin­kiin, mikä tun­tuu ole­van aika yllät­tä­vä väi­te 😀 Toi­saal­ta ne jot­ka halua­vat Hel­sin­kiin haluai­si­vat usein kan­ta­kau­pun­kiin. Kan­ta­kau­pun­kia ei ole laa­jen­net­tu sit­ten Töö­lön, joten asun­nois­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa on pulaa.

  3. Kysy­mys on sii­tä, mik­si jär­ke­viin paik­koi­hin ei kaa­voi­te­ta riit­tä­väs­ti ja riit­tä­vän nopeasti.”

    Juu­ri sii­tä on kysymys.

  4. Kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­mis­pro­ses­si on ollut mer­kit­tä­vä ilmiö niin kau­an kun autois­tu­mi­nen on ollut mer­kit­tä­vä ilmiö. Auton käy­tön hil­lin­tä mm ruuh­ka­mak­suil­la hidas­taa hajoamisprosessia. 

    Kaa­voi­tus oli­si voi­ma­kas kei­no ohja­ta tii­vis­ty­vään kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, mut­ta sen kun­ta­koh­tai­suus ja poliit­tis­ten tavoit­tei­den ris­ti­ve­to vie­vät kei­nos­ta terän suu­ril­la kaupunkiseuduila.

    Kun ilmas­to­muu­tos pakot­taa yli­kan­sal­li­ses­ti hake­maan toi­mi­vat kei­not tuo­tan­to­jär­jes­tel­mien ja kau­pun­gis­tu­mi­sen ohjaa­mi­seen kes­tä­vän kehi­tyk­sen ural­le, poli­tii­kan ilmas­to muut­tuu. Sen myö­tä ote­taan käyt­töön kei­not, jot­ka kyl­lä jo aika pit­käl­le tie­de­tään, mut­ta joi­den hyväk­syt­tä­vyys on vie­lä riittämätön.

  5. Soi­nin­vaa­ra arve­lee, että useim­mat halua­vat asua lähel­lä mut­ta myön­tää samal­la, että moni halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa. Pyö­rä­nie­mi tar­ken­taa, että kan­ta­kau­pun­ki on useim­pien haa­ve. Mitä yhteis­tä on oma­ko­ti­ta­lois­sa ja kan­ta­kau­pun­gis­sa? Asu­mi­sen laatu. 

    Edes kau­kai­sem­mis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa tai lähiöis­sä ei sijain­nin puo­les­ta ole mitään vikaa (kun lii­kun­tayh­tey­det ovat kun­nos­sa) mut­ta asu­mi­sen laa­tu mer­kit­see myös paljon. 

    Moniin lähiöi­hin hal­val­la raken­net­tu­jen ele­ment­ti­ta­lo­jen eli “neuk­ku­luuk­ku­jen” ongel­ma on ole­mat­to­mat äänie­ris­tyk­set. Kuka halu­aa kuun­nel­la naa­pu­rin pia­non soit­toa, virt­san lori­naa, yski­mis­tä tai kan­ta­pää­as­tu­mis­ta? Myös ker­ros­ta­lo­jen äänie­ris­tys voi­tai­siin teh­dä hyvin. Sitä vaan ei teh­dä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on niin kova asun­to­pu­la, että nämä neuk­ku­luu­kut­kin mene­vät kau­pak­si hin­taan joka vas­taa kes­ki­tu­loi­sen maksimimaksukykyä. 

    Toi­voi­sin, että raken­ne­taan kor­kei­ta ker­ros­ta­lo­ja mie­lum­min kuin oma­ko­ti­ta­lo­ja, mut­ta teh­dään niis­tä ker­ros­ta­lois­ta riit­tä­vän laadukkaita.

  6. Kal­le Pyö­rä­nie­mi: “Iso asia, joka Osmol­la on kateis­sa, on ihmis­ten eri­lai­suus. Kaik­ki eivät halua Hel­sin­kiin, mikä tun­tuu ole­van aika yllät­tä­vä väite”

    Kir­joi­tus­han käsit­te­lee muut­toa nime­no­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kehys­kun­tiin. Vas­ti­kään laa­di­tun tut­ki­muk­sen mukaan suu­rin osa muut­taa pakos­ta, ei omas­ta tah­dos­taan. Niin­pä lie­nee tar­pee­ton­ta käsi­tel­lä iloi­sia rova­nie­me­läi­siä maal­le­muut­ta­jia kir­joi­tuk­ses­sa, jos­sa ilmoi­te­taan käsi­tel­tä­vän pää­kau­pun­ki­seu­dun vas­ten­tah­toi­sia maal­le­muut­ta­jia. Tekee­kö täs­sä jokin sinul­le tiukkaa?

  7. Pak­ko-sana nyt on tut­ki­jan oma dramatisointi. 

    Jos neli­hen­ki­nen per­he arvos­taa asu­mis­ta Kirk­ko­num­mel­la 120 neliös­sä enem­män kuin 80 neliös­sä Laut­ta­saa­res­sa, niin ihan oma vapaa valin­ta­han se on. 

    Pak­ko viit­taa minus­ta sel­lai­seen “ase ohi­mol­la” ‑tilan­tee­seen. Arvo­va­lin­nois­ta­ta­han täs­sä on kyse. 

    Onko tut­ki­ja tosi­aan kysy­nyt, että onko per­heen pak­ko asua vaik­ka­pa Klauk­ka­las­sa? Tuskin! 

    Mut­ta jos oli­si kysy­nyt, veik­kaan, että vas­taus oli­si: Ei pak­ko, mut­ta jos halu­aa oman pihan ja enem­män asuin­ne­liöi­tä, niin se ei onnis­tu Hel­sin­gin hinnoilla.

  8. Eli­na,

    Ajat­te­le­pa asi­aa seu­raa­vas­ti: Hel­sin­gin seu­dul­la asuu täl­lä het­kel­lä noin 1,3 mil­joo­naa ihmis­tä. Asun­to­ja Hel­sin­gis­tä löy­tyy < 600 000 hen­gel­le ja Espoon, Van­taan ja Kau­niais­ten­kin avul­la ollaan vas­ta n. mil­joo­nan hen­gen asuntomäärässä. 

    Nois­ta 1,3 mil­joo­nas­ta ihmi­ses­tä monen on pak­ko siis asua kehys­kun­nis­sa kau­ka­na Helsingistä. 

    Jos Hel­sin­ki kaa­voit­tai­si run­saas­ti lisää kan­ta­kau­pun­kia, yhä useam­mat mah­tui­si­vat kan­ta­kau­pun­kiin ja näin pai­ne kehys­kun­tien suun­taan vähe­ni­si. Hyvä aloi­tus oli­si se, että Her­ne­saa­reen kaa­voi­tet­tai­siin asun­to­ja vähin­tään 20000 hen­gel­le 4600 hen­gen sijasta.

  9. Yksi asia mitä ihmet­te­len kau­pun­kei­hin raken­net­ta­vien talo­jen suun­nit­te­lus­sa, on asiakkaiden/asukkaiden tar­peet. Kas­va­van per­heen kans­sa osai­si arvos­taa monia sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta saa nyky­ään vain oma­ko­ti­ta­lon muka­na — ker­ros­ta­loa­sun­toi­hin ei sel­lai­sia suun­ni­tel­la. Esi­mer­keik­si käyvät
    * kurae­tei­nen suo­raan kylpytiloihin
    * poten­ti­aa­li­ses­ti mär­kien tai kurais­ten urheilu/ulkoiluvaatteiden säilytystila
    * tava­ran­säi­ly­tys­ti­laa, eli komerot

    Näi­den tilo­jen sijas­ta ker­ros­ta­loa­suk­kaan pyy­kit jou­tuu kui­vaa­maan olo­huo­nees­sa ja kurai­set las­ten haa­la­rit (tähän aikaan vuo­des­ta kah­det!) säi­lyt­tä­mään etei­sen nau­las­sa puh­taam­pien tak­kien kanssa.

    Okei, ker­ros­ta­lois­sa kesä­kau­del­la pää­see usein käyt­tä­mään par­ve­ket­ta­kin, ja kui­vaus­huo­ne­kin löy­tyy — tosin ali­mi­toi­tet­tu vähän­kin suu­rem­paa käyt­töä var­ten. Samoin kuin ovat ali­mi­toi­te­tut las­ten­rat­tai­den säi­ly­tys­ko­me­rot­kin. Jos talo­yh­tiös­sä on kol­me lap­si­per­het­tä, tilaa riit­tää, mut­ta äkkiä­kös per­hei­tä onkin neljäs!

  10. Osmo:

    Kysy­mys on sii­tä, mik­si jär­ke­viin paik­koi­hin ei kaa­voi­te­ta riit­tä­väs­ti ja riit­tä­vän nopeasti.

    Pak­ko olla Arhon kans­sa nyt vähän eri miel­tä. Kysy­mys on sii­tä mik­si jär­ke­viin paik­koi­hin ei raken­ne­ta riit­tä­väs­tä ja riit­tä­vän nopeas­ti. Täs­sä syy­pää­nä on tie­ten­kin kaa­voi­tus, mut­ta kun kysy­myk­sen esit­tää näin, niin rat­kai­su on ilmi­sel­vä: luo­vu­taan kaavoituksesta.

  11. Joo ja mäkin kyl­lä vas­tus­tan pak­ko-sanan käyt­töä täs­sä kon­teks­tis­sa. Ei ole mitään pak­koa, vaan on kei­no­te­koi­ses­ti yli­hin­tai­set asun­not Hel­sin­gis­sä, joka ohjaa asu­maan sin­ne mis­sä ne ovat kei­no­te­koi­sen halpoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.