Näyteikkunamaataloutta

Ilpo Per­naa kyseli Suomen Kuvale­hdessä ollut­ta kir­joi­tus­tani maat­aloudessa. Mut­ta en löytänyt kuin tämän vuodelta 2002. Vähän eri suun­taan on maat­alous­tuotan­tomme tämän jäl­keen kehit­tynyt siihen ver­rat­tuna, mitä tässä esitän. 

=======

MTK on nous­sut vas­tus­ta­maan EU:n komis­sion esi­tys­tä maat­aloustuen remon­tista. Se kuulem­ma veisi maanvil­je­lyn edel­ly­tyk­set epäedullis­ten vil­je­ly­olo­suhtei­den Suomelta.

En ole aivan var­ma, että MTK on analysoin­ut esi­tys­tä oikein, mut­ta sinän­sä ei olisi ensim­mäi­nen ker­ta, kun euroopan­laa­juiset ratio­nal­isoin­ti­toimet uhkaa­vat suo­ma­laista maat­alout­ta. Suo­ma­laisen maat­alouden käy huonos­ti aina, kun joku tekee suun­nitel­man maat­alouden opti­maalis­es­ta työn­jaos­ta Euroopas­sa. Siinä työn­jaos­sa suo­ma­laiselle maanvil­je­lylle ei näytä löy­tyvän järkevää roolia.

Mik­si Euroopan val­ti­aat tai sel­l­aisek­si pyrkivät  suh­tau­tu­vat poli­it­tis­es­ta ide­olo­gias­taan riip­pumat­ta suo­ma­laiseen maat­alouteen niin nuiv­asti? Sik­si, että maanvil­je­ly ei Suomes­sa ole järkevää, kun asi­aa mitataan vain taloudel­lisil­la suureilla.

Näistä järkiperäistämi­sistä Suomen maat­alous on tois­taisek­si selvin­nyt onnekkaasti. Toinen maail­man­so­ta päät­tyi maat­aloutemme onnek­si taval­la, joka vei poh­jan pois sekä Hit­lerin että Stal­in­in kaavailuil­ta. Täl­lä ker­taa todel­liselta tai kuvitel­lul­ta uhal­ta näyt­tävät pelas­ta­van Ran­skan sisäpoli­it­tiset ongelmat.

MTK:n Esa Här­mälä on varoitel­lut euroop­palaisen maat­alouden jakau­tu­mis­es­ta elit­is­tiseen näyteikku­na­maat­alouteen, joka tuot­taa kallista mut­ta puh­das­ta ja ter­veel­listä rav­in­toa pien­ten luomuputi­ikkien varakkaille asi­akkaille ja bulkki­tuotan­toon, joka myy tuot­teen­sa lähiöi­den mar­keteis­sa val­taväestölle. Eri­tyisen käärmeis­sään hän näyt­tää ole­van Sak­san panos­tuk­ses­ta luomutuotantoon.

Mitä ihmeel­listä täl­laises­sa erikois­tu­mises­sa on? Maat­aloushan alkaa sil­loin käyt­täy­tyä kuten kaik­ki muutkin alat, huonekalu­jen, vaat­tei­den tai melkein minkä muun asian valmis­t­a­mi­nen tahansa.

Eikö tätä kehi­tys­tä kan­nat­taisi nähdä mah­dol­lisuute­na mielu­um­min kuin uhkana? Ruuan bulkki­tuotan­nos­sa Suo­mi ei men­esty, emmekä voi lop­ut­tomi­in luot­taa siihen, että hyvä onni pelas­taa maat­aloutemme ilmi­selvältä järkeistämi­s­paineelta. Näyteikku­natuotan­nos­sa Suo­mi sen sijaan voisi men­estyä hyvin.

Vil­jan teolli­nen vil­je­ly Suomes­sa on tuomit­tu yri­tys, kos­ka muual­la se syn­tyy halvem­mal­la ja parem­pi­laa­tuise­na. Toisaal­ta mis­sään muual­la maail­mas­sa ei ole näin läm­mintä näin lähel­lä napa-aluei­ta. Sik­si Suomes­sa vil­jel­lään ain­ut­laa­tu­i­sis­sa valais­tu­solo­suhteis­sa, ja se antaa meille etu­lyön­ti­ase­man aro­maat­ti­sis­sa tuot­teis­sa. Tiedät­te­hän miltä espan­jalaiset man­sikat mais­tu­vat! Kun kylmä talvi ainakin tois­taisek­si tuhoaa pahim­mat tuho­hyön­teiset, myrkytön maat­alous on meil­lä paljon helpom­paa kuin eteläm­pänä. Kun Suomes­sa ei ole ollut laa­jamit­taista jät­teen­polt­toa, maaperämme ei ole niin diok­si­inin saas­tut­ta­maa kuin muual­la Euroopas­sa, vaik­ka met­sä­te­ol­lisu­us ehtikin saas­tut­taa vesistöt.

Eikö puh­taas­ta, maukkaas­ta suo­ma­lais­es­ta ruuas­ta kan­nat­taisi tehdä vah­va brän­di, jon­ka laat­ua myös valvotaan maineen säi­lyt­tämisek­si? Pelkäl­lä suo­ma­laisu­udel­la ei brändi­in pää­sisi, sil­lä muu­ta­ma mus­ta lam­mas pysty­isi pilaa­maan koko maamme maineen. Pyrit­täisi­in rehellis­es­ti ”näyteikku­na­maat­alouden” johtavak­si maak­si. Meille riit­tää pros­entin siivu euroop­palai­sista ruoka­markki­noista. Ter­vey­destään kiin­nos­tunut­ta ja hyviä maku­ja arvostavia löytää Euroopas­ta paljon enemmän.