Näyteikkunamaataloutta

Ilpo Per­naa kyseli Suomen Kuvale­hdessä ollut­ta kir­joi­tus­tani maat­aloudessa. Mut­ta en löytänyt kuin tämän vuodelta 2002. Vähän eri suun­taan on maat­alous­tuotan­tomme tämän jäl­keen kehit­tynyt siihen ver­rat­tuna, mitä tässä esitän. 

=======

MTK on nous­sut vas­tus­ta­maan EU:n komis­sion esi­tys­tä maat­aloustuen remon­tista. Se kuulem­ma veisi maanvil­je­lyn edel­ly­tyk­set epäedullis­ten vil­je­ly­olo­suhtei­den Suomelta.

En ole aivan var­ma, että MTK on analysoin­ut esi­tys­tä oikein, mut­ta sinän­sä ei olisi ensim­mäi­nen ker­ta, kun euroopan­laa­juiset ratio­nal­isoin­ti­toimet uhkaa­vat suo­ma­laista maat­alout­ta. Suo­ma­laisen maat­alouden käy huonos­ti aina, kun joku tekee suun­nitel­man maat­alouden opti­maalis­es­ta työn­jaos­ta Euroopas­sa. Siinä työn­jaos­sa suo­ma­laiselle maanvil­je­lylle ei näytä löy­tyvän järkevää roolia.

Mik­si Euroopan val­ti­aat tai sel­l­aisek­si pyrkivät  suh­tau­tu­vat poli­it­tis­es­ta ide­olo­gias­taan riip­pumat­ta suo­ma­laiseen maat­alouteen niin nuiv­asti? Sik­si, että maanvil­je­ly ei Suomes­sa ole järkevää, kun asi­aa mitataan vain taloudel­lisil­la suureilla.

Näistä järkiperäistämi­sistä Suomen maat­alous on tois­taisek­si selvin­nyt onnekkaasti. Toinen maail­man­so­ta päät­tyi maat­aloutemme onnek­si taval­la, joka vei poh­jan pois sekä Hit­lerin että Stal­in­in kaavailuil­ta. Täl­lä ker­taa todel­liselta tai kuvitel­lul­ta uhal­ta näyt­tävät pelas­ta­van Ran­skan sisäpoli­it­tiset ongelmat.

MTK:n Esa Här­mälä on varoitel­lut euroop­palaisen maat­alouden jakau­tu­mis­es­ta elit­is­tiseen näyteikku­na­maat­alouteen, joka tuot­taa kallista mut­ta puh­das­ta ja ter­veel­listä rav­in­toa pien­ten luomuputi­ikkien varakkaille asi­akkaille ja bulkki­tuotan­toon, joka myy tuot­teen­sa lähiöi­den mar­keteis­sa val­taväestölle. Eri­tyisen käärmeis­sään hän näyt­tää ole­van Sak­san panos­tuk­ses­ta luomutuotantoon.

Mitä ihmeel­listä täl­laises­sa erikois­tu­mises­sa on? Maat­aloushan alkaa sil­loin käyt­täy­tyä kuten kaik­ki muutkin alat, huonekalu­jen, vaat­tei­den tai melkein minkä muun asian valmis­t­a­mi­nen tahansa.

Eikö tätä kehi­tys­tä kan­nat­taisi nähdä mah­dol­lisuute­na mielu­um­min kuin uhkana? Ruuan bulkki­tuotan­nos­sa Suo­mi ei men­esty, emmekä voi lop­ut­tomi­in luot­taa siihen, että hyvä onni pelas­taa maat­aloutemme ilmi­selvältä järkeistämi­s­paineelta. Näyteikku­natuotan­nos­sa Suo­mi sen sijaan voisi men­estyä hyvin.

Vil­jan teolli­nen vil­je­ly Suomes­sa on tuomit­tu yri­tys, kos­ka muual­la se syn­tyy halvem­mal­la ja parem­pi­laa­tuise­na. Toisaal­ta mis­sään muual­la maail­mas­sa ei ole näin läm­mintä näin lähel­lä napa-aluei­ta. Sik­si Suomes­sa vil­jel­lään ain­ut­laa­tu­i­sis­sa valais­tu­solo­suhteis­sa, ja se antaa meille etu­lyön­ti­ase­man aro­maat­ti­sis­sa tuot­teis­sa. Tiedät­te­hän miltä espan­jalaiset man­sikat mais­tu­vat! Kun kylmä talvi ainakin tois­taisek­si tuhoaa pahim­mat tuho­hyön­teiset, myrkytön maat­alous on meil­lä paljon helpom­paa kuin eteläm­pänä. Kun Suomes­sa ei ole ollut laa­jamit­taista jät­teen­polt­toa, maaperämme ei ole niin diok­si­inin saas­tut­ta­maa kuin muual­la Euroopas­sa, vaik­ka met­sä­te­ol­lisu­us ehtikin saas­tut­taa vesistöt.

Eikö puh­taas­ta, maukkaas­ta suo­ma­lais­es­ta ruuas­ta kan­nat­taisi tehdä vah­va brän­di, jon­ka laat­ua myös valvotaan maineen säi­lyt­tämisek­si? Pelkäl­lä suo­ma­laisu­udel­la ei brändi­in pää­sisi, sil­lä muu­ta­ma mus­ta lam­mas pysty­isi pilaa­maan koko maamme maineen. Pyrit­täisi­in rehellis­es­ti ”näyteikku­na­maat­alouden” johtavak­si maak­si. Meille riit­tää pros­entin siivu euroop­palai­sista ruoka­markki­noista. Ter­vey­destään kiin­nos­tunut­ta ja hyviä maku­ja arvostavia löytää Euroopas­ta paljon enemmän.

8 vastausta artikkeliin “Näyteikkunamaataloutta”

  1. Osmo: “Eikö puh­taas­ta, maukkaas­ta suo­ma­lais­es­ta ruuas­ta kan­nat­taisi tehdä vah­va brän­di, jon­ka laat­ua myös valvotaan maineen säilyttämiseksi?” 

    Tästä asi­as­ta val­lit­see käsit­tääk­seni Suomes­sa laa­ja yksimielisyys. Edes MTK tai min­is­teri Antti­la ei tätä pyrkimys­tä vas­tus­ta. Mik­si sit­ten maat­alous­tuotan­tomme on edelleen niin bulkkituotantovaltaista? 

    Luo­muvil­jeli­jä Osmo Rauha­lan mukaan syynä on se, että luo­mu­tuot­teet eivät nyky­isin pääse markki­noille. Ruuan jalostus­toim­inta on liian keskit­tynyt­tä. Markki­nat ovat neljän
    jalosta­jan hal­lus­sa, joista vain yksi tuot­taa luo­mua. Rauha­la päät­telee, että jos ei ole tar­jon­taa kaupois­sa, ei syn­ny myöskään kysyntää.

    Syitä on monia muitakin, mut­ta tähän pul­maan olisi ensi alku­un hel­poin­ta tart­tua. Eikö esim. kil­pailu­vi­ras­to voisi tart­tua asi­aan määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­tökiel­lol­la (KRL 6 §). ”Määräävä markki­na-ase­ma kat­so­taan ole­van yhdel­lä tai use­am­mal­la elinkeinon­har­joit­ta­jal­la taik­ka elinkeinon­har­joit­ta­jien yhteen­li­it­tymäl­lä, jol­la koko maas­sa tai tietyl­lä alueel­la on yksi­noikeus tai muu sel­l­ainen määräävä ase­ma tiety­il­lä hyödyke­markki­noil­la, että se merkit­tävästi ohjaa hyödyk­keen hin­tata­soa tai toim­i­tuse­hto­ja taik­ka vas­taaval­la muul­la taval­la vaikut­taa kil­pailu­olo­suhteisi­in tietyl­lä tuotan­to-tai jakelu­por­taal­la” (KRL 3 § 2 mom).

    Vastaa

  2. Rauha­la päät­telee, että jos ei ole tar­jon­taa kaupois­sa, ei syn­ny myöskään kysyntää.

    Väärin päätel­ty. Jos ei ole kysyn­tää, niin ei ole myöskään tar­jon­taa kaupois­sa on oikea järjestys.

    Vastaa

  3. Mikä pitää yllä tätä teol­lista ja pääo­maval­taista maat­alout­ta, kun se ei ker­ta kaikki­aan ole kan­nat­tavaa? Markki­nat vai val­tio, EU?

    Sikaloiden tilanne on kuvaa­va. Eilen oli Maat­alouden Tule­vaisu­udessa uuti­nen, miten sikat­alous on rajus­sa pudo­tuk­ses­sa ja tuon­ti val­taa alaa:
    http://tinyurl.com/tuotanto-ei-kannata

    Tänään samas­sa lehdessä on uuti­nen, miten val­tio tekee vas­taiskun uusil­la miljoon­alu­okan avus­tuk­sil­la suur­sikaloiden rak­en­tamista varten:
    http://tinyurl.com/suursikaloita

    Houkut­teleeko val­tio nuo­ria vil­jeli­jöitä selvään ansaan näil­lä run­saskätisil­lä avustuksilla:

    “Nuo­rille vil­jeli­jöille avus­tus olisi enin­tään 25 pros­ent­tia ja muille 15 pros­ent­tia raken­nuskus­tan­nuk­sista. Korko­tuk­i­laina voi olla enin­tään 70 pros­ent­tia ja siihen sisäl­tyvä korko­tu­ki 20 prosenttia.”

    Vastaa

  4. Art­turi: “Väärin päätel­ty. Jos ei ole kysyn­tää, niin ei ole myöskään tar­jon­taa kaupois­sa on oikea järjestys”.

    Kysymys on sekä että tilanteesta. Oli­gop­o­lin jäsenet voivat käyt­täy­tyä markki­noil­la yhden­mukaises­ti, kil­pailua vält­täen sekä asi­akkaista riip­pumat­toma­l­la taval­la (tämä kos­kee myös S- ja K‑ryhmän vah­vasti hallinnoimaa vähit­täiskaup­paa eikä yksin jalostusporrasta).

    Toisaal­ta kun kulut­ta­ja tavoit­telee samanaikaises­ti sekä hal­paa että hyvää hän saa yleen­sä vain halpo­ja, mut­ta hyviltä näyt­täviä bulkkituotteita.

    Vastaa

  6. Tun­netul­la vihreäl­lä ajat­teli­jal­la Osmo Soin­iN­vaar­al­la oli myön­teinen ja ennakkolu­u­lo­ton kir­joi­tus äsket­täisessä Suomen Kuvale­hdessä teknolo­gian mah­dol­lisuuk­sista maat­aloudessa. (Esa Här­mälä MT 2.11.2009,2)

    Här­mälän viera­syliökir­joi­tus käsit­telee maat­alouden tule­via haastei­ta. Maa­pal­lon täy­tyy liki kaksinker­tais­taa ruuan­tuotan­to vuo­teen 2050 men­nessä ja lisäk­si tuot­taa huo­mat­ta­va määrä bioen­er­giaa ja biopo­h­jaisia raaka-aineita.

    Suomelle EU on aset­tanut todel­la raskaan taakan :

    http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/politiikka/suomi.html

    Tätä taus­taa vas­ten maat­alouden tuotan­toa olisi Suomes­sa lisät­tävä: “Uusi­u­tu­van ener­gian kehit­tämisessä kiin­nitetään huomio­ta eri­tyis­es­ti biopolt­toainei­den, kuten hak­keen, pel­toen­er­gian, kier­rä­tyspolt­toaineen ja biokaa­sun käytön lisäämiseen. Niiden osu­u­den toiv­otaan kolminker­tais­tu­van kuu­teen pros­ent­ti­in 15–20 vuo­den aikana.”

    Tämä taas nos­taa väistämät­tä ruuan hin­taa ja sama ilmiö toteu­tuu läpi maa­pal­lon joten hal­paa ruokaa ei saa mis­tään, ainakaan kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­teel­la kasvatettua.

    Vastaa

    1. Ahaa! Tarkoitit äsket­täistä jut­tua geen­ite­knolo­gias­ta. En lait­tanut sitä blogille, kun ajat­telin, että tek­sti on luk­i­joille suurelta osin varsin tut­tua, mut­ta laite­taan nyt sitten.

      Vastaa

  7. Osmol­la on hyviä mielip­iteitä, mut­ta vaik­ka se viisas mies onkin, niin paljom­pa näyt­tää ole­van myös puut­tei­ta tiedois­sa tai sit­ten vaan vääriä käsityksiä.

    Eikös EU:n pel­loista yli puo­let kuu­lu, johonkin erikoisvyöhyk­keeseen jolle mak­se­taan jotain erikois­tukea, koko maat­aloushan pitäisi lait­taa kokon­ais­val­taiseen remont­ti­in, jos sitä halu­taan kehit­tää markki­na­t­alouden suun­taan ja tämä suun­ta taitaa olla kaikessa muus­sakin jonk­in­ver­ran vas­tatu­u­lessa kaikkial­la maail­mas­sa, tämän nyky­la­man takia.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.