Globalisaatio ja suomalaisten kulutustaso

Maa­han­muut­toa, työvoima­pu­laa ja ela­tus­suhdet­ta koske­vaan kir­joituk­seen tuli use­ampi kom­ment­ti, jos­sa ei halut­tu Suomeen Lon­toon mallin mukaista huonopalkkaista maa­han­muut­ta­jien etnis­es­ti erot­tuvaa ryh­mää. Tätä perustelti­in sekä suo­ma­lais­ten palvelu­alan henkilöi­den työl­lisyy­del­lä että sil­lä, että täl­lainen ulko­maalaisen työvoiman riis­to on epäeettistä.

Aloite­taan tuos­ta jälkim­mäis­es­tä argu­men­tista: kan­nat­taisi ehkä kysyä ”riis­tetyltä” itseltään, halu­aako hän tul­la riis­te­tyk­si vain erote­tuk­si. Jo nige­ri­alainen muut­taa Suomeen tak­sikuskik­si, hän on tääl­lä huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin keskimääräi­nen suo­ma­lainen, mut­ta paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hän olisi Nigeriassa.

Onko väärin suo­ma­laisia köy­hiä kohtaan, että nige­ri­alainen tak­sikus­ki vie hei­dän työ­paikkansa. Tämä ei aivan tavat­tomasti poikkea siitä, että kiinalainen tek­sti­il­i­työläi­nen vie suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen työ­paikan. Se, että hän tekee sen Kiinas­ta käsin, ei muu­ta asi­aa suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen kannalta.

Voimme olla kiinalai­sista hikipa­joista mon­ta mieltä, mut­ta suo­ma­lais­ten köy­hien kulu­tus­mah­dol­lisu­ut­ta ne ovat kohen­ta­neet ja paljon.  Hei­dän ansiostaan kaup­pamme pur­sua­vat halpo­ja T‑paitoja, elek­tron­i­ikkaan ja vaik­ka mitä rihka­maa. Suo­ma­laiset keskimäärin ovat olleet voit­ta­jia tässä glob­al­isaa­tios­sa teol­lisu­us­tuot­tei­den osalta.

Onko asia sit­ten eri­lainen palvelu­am­mat­tien suh­teen? Ovatko edulliset etniset rav­in­to­lat jotenkin pahempi asia suo­ma­laiselle duu­nar­ille kuin edulliset kiinalaiset kulu­tus­tavarat? Palvelu­am­mat­tien osalta­han kil­pailu on selvästi rajoite­tumpaa kuin teol­lisu­us­tuot­tei­den osalta. Nige­ri­alaiselle tak­sikuskille on mak­set­ta­va samaa palkkaa kuin suo­ma­laiselle, mut­ta sal­limme tek­sti­ilien tuomisen Kiinas­ta, vaik­ka Kiinas­sa ei nou­date­ta suo­ma­laisia työehtosopimuksia.

Ulko­mainen palvelu­am­mat­tipro­le­tari­aat­ti paran­taa etnis­ten suo­ma­lais­ten kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia aivan samal­la taval­la kuin kiinalaiset hikipa­jat. Eri­tyis­es­ti edulliset etniset rav­in­to­lat paran­ta­vat pien­i­t­u­lois­t­en kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia, sil­lä kyl­lä nois­sa kebabrav­in­tolois­sa asi­akaskun­ta on varat­tomam­paa kuin suo­ma­lais­ten ylläpitämis­sä gourmet-ravintoloissa.

Hyödyt­tääkö glob­al­isaa­tio teol­lisu­us­maid­en rikkai­ta teol­lisu­us­maid­en köy­hien kus­tan­nuk­sel­la?  On vaikea kumo­ta väitet­tä, että glob­al­isaa­tio painaa palkko­ja alas vähän koulu­tus­ta vaa­tivis­sa tehtävis­sä sekä tek­sti­ilite­htais­sa että bussin ajamisessa.

Työn määrä kansan­taloudessa ei ole vakio. Jos maa­han tulee lisää väkeä, tulee myös lisää työ­paikko­ja. Jos ajat­telisimme, että kaik­ki ihmiset ovat yhtä lah­jakkai­ta, joil­lakin on vain ollut parem­pi tuuri kuin muil­la, mallinnuk­sen jäl­keen pää­ty­isimme siihen, että ulko­maalainen työvoima ei heiken­nä suo­ma­lais­ten köy­hien asemaa.

Jos taas ole­tamme, että tulo­erois­sa on taustal­la lah­jakku­userot, päädymme eri tulok­seen. (”Lah­jakku­udel­la” tarkoi­tan tässä nyt niitä omi­naisuuk­sia, joi­ta työ­nan­ta­ja arvostaa, jol­loin esimerkik­si päi­h­teet­tömyys ja ter­veys ovat osa ”lah­jakku­ut­ta”. Oikeampi ter­mi olisi työ­markki­na-arvo, mut­ta puhun silti lahjakkuudesta)

Jos ole­tamme, että lah­jakku­us nou­dat­taa jonkin­laista nor­maal­i­jakau­maa, voidaan olet­taa, että työt­tömik­si tai pieni­palkkaisi­in töi­hin valikoituneis­sa olisi enem­män ihmisiä jakau­man alapäästä. Jos ulko­mail­ta tulee tänne väkeä pieni­palkkaisi­in töi­hin, he eivät ole valikoituneet nor­maal­i­jakau­man alapäästä, vaan usein pikem­minkin päin­vas­toin, mut­ta joutu­vat silti ali­palkat­tui­hin töi­hin, vaik­ka ovat niihin ylilah­jakkai­ta. Niin­pä pienen kult­tuuri­in totut­telun jäl­keen ulko­maalainen työvoima on nois­sa töis­sä suo­ma­laista parem­paa. Työ­nan­ta­jan ei tarvitse sopeu­tua suo­ma­laisen työvoiman puut­teisi­in, kun voi palkata pri­imaa ulko­maalaista.  Täl­lä ole­tuk­sel­la ulko­maalainen hal­patyövoima ehkä heiken­tää epäku­ran­tin koti­maisen asemaa.

Se ei heiken­nä sitä paljon, kos­ka työe­htosopimusten min­imi­palkkasään­nök­set yhdis­tet­tynä siihen, ettei pieni­palkkainen voi nos­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja palkkaa samanaikaises­ti,  hin­noit­tel­e­vat jo nyt epäku­ran­tin työvoiman ulos markki­noil­ta. Ulko­maalainen työvoima tulee tekemään niitä töitä, joi­hin koti­maiset työt­tömät eivät kel­paa. Tämä siis nor­maal­isuh­dan­tei­den val­lites­sa, lama-aikana tilanne on toisin.

========

Mei­dän kulu­tus­ta­soamme ei laske se, että kiinalaiset tekevät meil­lä orjan­lail­la tavaroi­ta. Mut­ta sit­ten kun kiinalaiset alka­vat käyt­tää kap­a­siteet­ti­aan oman lein­staon­sa nos­tamiseen — mikä on jo melko voimaperäis­es­ti alka­nut — tilanne muut­tuu, kos­ka kil­pailu niukoista luon­non­va­roista alkaa. Kiinalaiset ovat esimerkik­si lisän­neet öljyn kulu­tus­taan nopeasti lamas­ta huolimatta.