Maahanmuutto ja työvoimapula ja elatussuhde

Listal­la on tivat­tu, mis­sä se työvoima­pu­la luu­raa, jol­la maa­han­muut­toa perustellaan.

Työvoima­pu­la on oikeas­t­aan väärä ter­mi. Sitäkin kyl­lä esi­in­tyy. Ilman ulko­maista työvoimaa ei raken­net­taisi Olk­ilu­odon ydin­voimalaa eikä paljon muuten asun­to­ja Helsingis­sä. Pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne ja tak­sit ovat täysin riip­pu­vaisia ulko­maalais­peräis­es­tä työvoimas­ta. Ilman ulko­maalaisia lääkäre­itä moni ter­veyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mut­ta kyl­lä näistäkin selvit­täisi­in ilman ulko­maalaisia. Bus­silip­pu olisi vähän kalli­impi, tak­sia olisi vaikeampi saa­da ja se ydin­voimala syn­ty­isi vielä hitaammin.

Kansan­talouden tasol­la kyse ei ole työvoima­pu­las­ta. Laa­jamit­taista työvoima­pu­laa ei ole tulos­sa, kos­ka kansan­talous sopeut­taa kokon­sa tar­jol­la ole­van työvoiman määrään. Samas­ta syys­tä ulko­maalainen työvoima ei aiheuta työt­tömyyt­tä Suomes­sa, vaik­ka voi toki vaikut­taa palkkarak­en­teeseen.  Väk­ilu­vun lisään­tyessä mys työ­paikat lisääntyvät.

Lisää työikäistä väkeä tarvi­taan paran­ta­maan ela­tus­suhdet­ta.  Ela­tus­suhde tarkoit­taa, kuin­ka suuri osa väestä tekee töitä ja mak­saa vero­ja ja kuin­ka suuri osa elää noiden työssäkäyvien ”siiv­el­lä”. täysin oikeutetusti useim­mat, siis lapset, van­huk­set, äitiys­lo­ma­l­la ole­vat ja asevelvol­liset nyt esimerkiksi.

Jos ulko­mail­ta tulee työikäistä väkeä mak­samaan vero­ja, ela­tus­suhde para­nee ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voidaan pitää pystyssä. Nyky­menol­la se surkas­tuu pikkuhil­jaa pois.

Maa­han­muut­ta­javäestö  paran­taa ela­tus­suhdet­ta vain, jos sen oma ela­tus­suhde on parem­pi kuin kan­taväestön. Näin on mon­es­sa maas­sa, mut­ta Suomes­sa ei ole. Human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den työl­lisyysaste on aika heikko ja työn perässä tule­vat EU-kansalaiset taas mak­sa­vat veron­sa koti­mai­hin­sa, esimerkik­si Viroon ole­mal­la Suomes­sa alle puo­let vuodesta.

Human­i­taarista maa­han­muut­toa on perustelta­va human­itäärisil­lä syil­lä, kos­ka sitä ei voi perustel­la ela­tus­suh­teel­la. Myös tämän väen työl­lisyyt­tä on pyrit­tävä paran­ta­maan ja on se paljon paran­tunutkin. Omat ennakkolu­u­lomme tule­vat meille kalliiksi.

Jos halu­amme säi­lyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tion, tarvit­semme työperäistä maa­han­muut­toa, jos­sa maa­han­muut­ta­jat valikoidaan nyky­istä itsekkääm­min. Itsekkyy­destä on hyö­tyä myös ulko­maalaisväestölle, kos­ka niin saamme tänne ihmisiä, joil­la on edel­ly­tyk­set elää maas­samme men­estyk­sel­lis­es­ti. Hei­dän esimerkkin­sä voi mur­taa myös ennakkolu­u­lo­ja niin, että lop­ul­ta myös human­itäärisin perustein maa­han tulleet hyväksyt­täisi­in parem­min töi­hin. Näistä itsekkäistä val­in­takri­teereistä pitäisi puhua avoimesti, jot­ta niistä ei puhut­taisi ja niitä valmis­teltaisi salaa.

Jos avaamme vähän port­tia työperäiselle maa­han­muu­tolle, se vähen­täisi myös painei­ta käyt­tää tur­va­paikan­hakure­it­tiä. Samal­la houku­tus­ta käyt­tää tur­va­paikan­hakumah­dol­lisu­ut­ta väärin pitäisi tilk­itä. Ihmettelin aikanaan avokätistä toimeen­tu­lotuen jakoa rahana tur­va­paikan hak­i­joille. Nyt sitä ale­taan jakaa ruokana ja hyvä niin.

Meil­lä olisi ollut tuhan­nen taalan paik­ka EU:n laa­jentues­sa, kun mon­es­sa maas­sa – ja myös Suomes­sa – rajoitet­ti­in työperäistä maa­han­muut­toa uusista jäsen­maista. Mei­dän olisi pitänyt ottaa ran­skalais­ten kam­moa­mat puo­lalaiset putkimiehet Suomeen. Nyt esimerkik­si Nor­ja onnis­tui rohmua­maan heitä.

Eräässä tilaisu­udessa  min­is­teri Astrid Thors ihmetteli, mik­si Suomeen rekry­toidaan mar­jan­poim­i­joi­ta Thaimaas­ta. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi niitä vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Niin mik­si eivät?