Suomessa tehdään aivan liian sitovia kaavoja. Muualla kaavat ovat väljempiä, rakennuttaja laatii tarkemmat talopiirustukset ja yhteiskunta harkitsee detaljeja tässä vaiheessa. Suomessa ei voi tehdä näin, koska KHO on ottanut kannan, että rakennuslupa on myönnettävä ilman harkintavaltaa aina, jos suunnitelma on kaavan mukainen.
Olin tilaisuudessa, jossa elinkeinoelämän edustaja jälleen kerran valitti siitä, että kaavoitus on liian sitovaa. Tällä kertaa oli kyse kaupan ohjauksesta. Usein rakennuttajat valittavat, että kaavassa yritetään nostaa laatua tempuilla, jotka nostavat hintaa tolkuttomasti tuomatta olennaista parannusta laatuun. Jos rakennuttaja saisi suunnitella talon kokonaan itse, tulos olisi sekä halvempi että laadukkaampi.
Jos kaava on väljä, riskinä on, että rakennusliike tekee vain halvan piittaamatta laadusta. Tästä on riittävästi evidenssiä pitkin pääkaupunkiseutua. Järkevää olisi, että harkinta tehtäisiin rakennuslupavaiheessa. Jos tulos ei ole riittävän laadukas, rakennuslupa hylätään. Näin menetellään muualla, mutta näin ei voi KHO:n kannan mukaan tehdä Suomessa. Rakennuslupa on myönnettävä, jos suunnitelma on kaavan mukainen, olkoon se millainen hirvitys hyvänsä. Siksi kaavojen on oltava riittävän yksityiskohtaisia, siis aivan liianyksityiskohtaisia.
KHO:n päätöksistä ei voi valittaa, niitä voi vain valitella. Muutettakoon siis rakennuslakia niin, että kunnalle tulee harkintavaltaa rakennuslupavaiheessa. Tämä on yleinen käytäntö muualla.
Nykylainsäädännön puitteissakin KHO:n kantaa voidaan kiertää tekemällä kaavasta täysin toteuttamiskelvoton, vaikka tornitaloon mutka keskelle. Yrittäjille kuitenkin viestitään, että kaavaa voidaan muuttaa, jos heillä on esittää hyvä suunnitelma. Kun yritys esittää suunnitelmansa, kaavaa muutetaan suunnitelman mukaiseksi, jos ja vain jos suunnitelma tyydyttää. Toimii, mutta on turhan monimutkaista.