Puhetta johti ensimmäisen kerran Tatu Rauhamäki, joka seurasi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi siirtynyttä Risto Rautavaa.
Kokouksen pääasia oli Hernesaaren osayleiskaavaluonnos Kun kyse on luonnoksesta, asiaan voi vielä jopa vaikuttaa. Alue vapautuu rakentamniselta, koska telakan toiminnot on suurelta osin loppuneet. Vielä isoin halli jää. Väitetään, että telakka ei voi luopua vuokrasopimuksesta, koska sen pitäisi ennallistaa tontti, eikä se ole aivan yksinkertaista, koska kallioon on tehty vähän valtamerilaivaa suurempi kuppa.
Kiistaa on kärkeen sijoittuvasta helikopterikentästä ja ylimääräisestä laiturista suurille risteilyaluksille, jotka eivät pääse Kustaanmiekan läpi Katajanokalle. Helsinki havittelee paljon lisää risteilymatkustajia, koska Pietari rakentaa suurta risteilyalussatamaa. Kesällä Tallinnassa tuli tunne, ettei Helsingillä ole turistipyydyksenä oikein millä kilpailla Tallinnan kanssa.
Helikopterikenttää tarvitaan ”viranomaistoimintoja” ja Tallinnan lentoja varten. En oikein usko noihin viranomaistoimintoihin, koska ei niitä ihan yhtenään ole, ja tilapäisesti voi laskeutua vaikka Meilahden sairaalan kentälle. JOS helikopteriliikenne Tallinnaan joskus alkaa uudestaan, ei kenttä oikein muuallakaan voi olla. Mutta JOS rakennetaan se junatunneli, helikopteriliikenne Tallinnaan tyssää siihen.
Entä jos sinne kärkeen rakennettaisiin suuri ravintolakeskittymä merenrannalle ja helikopterikenttä sen katolle?
Laivat aiheuttavat suuresti melua, jota vastaan suojautuminen tulee kalliiksi. Melu tulee siitä, että laivat jättävät koneet päälle satamassa saadakseen sähköä. Tukholmassa ainakin osa matkustaja-aluksista kytketään sähköverkkoon ja kone sammutetaan. Näin pitää tehdä myös Helsingissä. Kaikilta risteilyaluksilta ei voi kyseistä tekniikkaa vaatia, mutta säännöllisesti liikennöiviltä Tallinnan laivoilta voi. Ruotsinlaivoilta siinä ei ole edes mitään vaatimista. Tarvittava töpseli niistä jo löytyy, satamasta ei vain löydy pistorasiaa.
Joskus oli puhetta siitäkin, että Hernesaareen rakennettaisiin tosi korkeita taloja. Jokunen 16-kerroksinen sinne tuleekin lähelle viljamakasiinia, mutta kärkeen päin rakentaminen madaltuu.
Se viljamakasiini pitäisi kuulemma suojella, ja minustakin se on komea. Kun sillä ei ole mitään käyttöä, tyhjilleen jääneenä se hiljakseen rapistuu. Kun se pitää suojella, ei siihen varmaankaan saa laittaa ikkunoita, joten käyttöä on hankala keksiä. Nyt maastomerkkinä se on komea, mutta kuinka komea se on itseään korkeamman rakennuksen kainalossa ja pikkuhiljaa paikalleen rapistuvana?
Herttoniemen kaava meni kiitoksin eteenpäin. Sinänsä Herttoniemen teollisuusalueella voisi maankäyttlä vähän tehostaa ja osittain muuttaa toimintoja. Metroaseman lähelle kaivattaisiin toimistoja, mutta jos niitä ei saada, rakennettakoon asuntoja tai vaikka ammattioppilaitos.
Pyysin ne energiapihien autojen ilmaiset parkkipaikat pöydälle.