Miksi turve kuuluu fossiilisten koriin

Ilpo Per­naa esit­ti usein tois­tu­van väit­teen, ettei turpeen polt­to läm­mitä ilmakehää:

“Turve on uusi­u­tu­va polt­toaine ja sitoo hiiltä. Tur­venevan jatkokäyt­tö on hiilid­iok­sidin osalta ratkaistu. Sekään ei riitä perusteluiksi.”

Vas­tataan tähän nyt taas ker­ran:

Turve on hiilin­ielu kuten met­säkin. Turpeen ja met­sän ero on siinä, että met­sän nielu tyre­htyy, jos met­sää ei kaade­ta, kun taas turpeen nielu ei edel­lytä turpeen poistamista.
Mietitään met­sän ja turpeen suh­teen kah­ta vaihtoehtoa,
A) polte­taan puu­ta tai turvet­ta niin paljon, että sen hiilid­iok­sidipäästä on ton­ni tai
B) jätetään luontoon.
Tarkastel­laan asiaa
1) heti ja
2) 50 vuo­den jälkeen.
Mikä on vai­h­toe­hto­jen A ja B ero ilmas­sa ole­van hiilid­iok­sidin määrän suhteen

Met­sän  osalta asetel­ma menee näin
1) Heti. Met­sää poltet­taes­sa vapau­tuu ton­ni hiilid­iok­sidia ilmake­hään ja ilmake­hän hiilid­iok­sidin määrä lisään­tyy tonnilla
2) 50 vuo­den kulut­tua. Molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa ilmake­hässä on suun­nilleen yhtä paljon hiilid­iok­sidia, kos­ka vaihtoehdossa
A) met­sä on 50 vuodessa imenyt ton­nin hiilid­iok­sidia ja vaihtoehdossa
B) met­sä on pysynyt tas­apain­os­sa ja lahoami­nen on vapaut­tanut ilmake­hään yhtä paljon kuin yhteyt­tämi­nen on sitä sitonut ilmakehästä

Turpeen osalta se menee näin
1) Heti: Turvet­ta poltet­taes­sa vapau­tuu ton­ni hiilid­iok­sidia ilmake­hään ja hiilid­iok­sidin määrä kas­vaa tonnilla
2) 50 vuo­den kulut­tua: vai­h­toe­hdos­sa A) ilmake­hässä on ton­ni enem­män hiilid­iok­sidia, kos­ka vaihtoehdossa
A) turpeen kasvu sitoo hiilid­iok­sidia määrän Y
B) turpeen kasvu sitoo hiilid­iok­sidia määrän Y
Sik­si turpeen polt­to vaikut­taa ilmake­hään aivan samal­la taval­la kuin kivi­hi­ilen polt­to. Ain­oa ero on se, että ener­giayk­sikköä kohden turpeesta tulee hiilid­iok­sidia enemmän.

Tämä siis pääsääntönä.

Jos asi­aa tutk­i­taan lähem­min, kuva muut­tuu mon­imutkaisem­mak­si. Niin san­otut turve­pel­lot ovat poikkeus. Ne lahoa­vat joka tapauk­ses­sa hitaasti. Tämä muuten pitäisi lisätä turve­pel­to­ja raivan­nei­den maid­en hiilid­iok­sidipäästöi­hin. Näi­den pel­to­jen polt­ta­mi­nen ener­giak­si ei pitkäl­lä aikavälil­lä vaiku­ta ilmas­toon, kos­ka ilmas­torikos on jo peru­ut­ta­mat­tomasti tehty. Jyrsin­turpeen kannal­ta täl­lä tarkastelul­la ei ole mitään virkaa. Jos tarkastel­laan lähem­min, myöskään puu­ta ei pidä laskea kokon­aan uusi­u­tu­vak­si, kos­ka osa puus­ta sed­i­men­toituu maaperään. Luon­non­ti­laisek­si jätet­ty met­sä on tosi­asi­as­sa pieni hiilinielu.