Miten päästöjä pitäisi vähentää?

Jos MTK:n puuläm­mi­tys ei kel­paa, olisi min­un siis kohtu­ullista esit­tää, mitä hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisek­si pitäisi tehdä.

Minä uskon markki­noi­hin ja siihen, että poli­itikko­jen on parem­pi vaikut­taa ener­gia-alan kehi­tyk­seen hiilid­iok­sidi­veron tai päästöoikeuskau­pan kaut­ta sen sijaan, että alka­vat sormeil­la yksi­tyisko­htia. Hiiliv­erol­la on puolen­sa, mut­ta kun EU:ssa on valit­tu päästöoikeuskaup­pa, panos­tet­takoon siihen.

Päästöoikeudet muut­tuvat mak­sullisik­si voimalaitosten osalta. Tämän pitäisi koskea kaikkia päästöoikeuk­sia ja päästökau­pan koskea kaikkia päästöjä, jot­ta jär­jestelmä olisi loogi­nen. Tähän var­maan päästään, kun USA tulee takaisin ilmastopolitiikkaan.

Jos tähdätään viiden pros­entin päästövähen­nyk­si­in vuodessa, päästöoikeuk­sien hin­ta tulee nouse­maan huo­mat­tavasti. San­o­taan nyt vaik­ka, että sataan euroon ton­nil­ta. Uskoisin, että tämä riit­tää tekemään kaik­ki järkevät säästö­toimet kan­nat­taviksi. Oikein kukaan ei osaa sanoa, kuin­ka korkea päästöoikeuk­sien hin­ta lop­ul­ta tarvi­taan, mut­ta tuo min­un arvioni on haarukan yläpäässä. Tästä eteen­päin luotan markki­navoimi­in, enkä rajoi­ta ratkaisu­ja niihin, joi­ta minä tulen keksineeksi.

Mitä sata euroa päästöoikeu­den hin­tana merkitsee?

Se nos­taa kivi­hi­ili­ton­nin hin­taa 240 eurol­la ton­ni eli noin nelink­er­taisek­si. Kivi­hi­ililauhdesähkön hin­ta nousee noin 80 €/MWh eli kahdek­san sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Niin kauan kun kivi­hi­ililauhde mitoit­taa sähkön hin­nan, tämä hin­nan­nousu koituu kaikkien kulut­ta­jien mak­set­tavak­si. Tavanomaisen koti­talouden sähkölasku siis nousee par­il­la kympil­lä ja sähköläm­mit­teisen omakoti­talon (20 000 kWh/vuosi) noin 130 eurol­la kuussa.

Helsin­ki joutuu todel­lakin luop­umaan kivi­hi­ilestä, mut­ta vielä ohrasem­min käy turvevoimaloille, ellei Kepu säädä lakia turvevoimaloiden valtionavusta. 

Kivi­hi­ilen hin­nan­nousu merk­it­see, että nyt kivi­hi­iltä käyt­tävän laitok­sen kan­nat­taa mak­saa noin 80 euroa ton­ni enem­män puus­ta kuin aiem­min. Turve­laitok­sen kan­nat­taa mak­saa 90 euroa/tonni enem­män. Kajaanin turve­laitok­sel­la ei ole tule­vaisu­ut­ta, mut­ta sen ase­ma on kuitenkin paljon parem­pi kuin Helsin­gin ener­gian, sil­lä onhan se met­sän keskel­lä. Se on aivan var­ma, ettei Kain­u­us­ta rou­da­ta puu­ta Helsinki­in poltettavaksi.

Vaik­ka sähkön hin­ta nousee 80 eurolla/MWh, päästöt­tömien sähkön­tuotan­to­muo­to­jen kus­tan­nuk­set eivät juuri nouse, joten niistä tulee erit­täin kan­nat­tavia. Alkaa vim­mat­tu investoin­ti sekä tuulivoimaa, että puu­voimaa ja taitaa paine ydin­voimaloiden rak­en­tamiseenkin nous­ta. Voi olla, että kallis lauhde­voima työn­tyy pian var­avoimak­si ja sähkön hin­ta las­kee. Sen jäl­keen myös minä joudun päivit­tämään kan­tani sähkölämmitykseen.

Puu­ta tul­laan käyt­tämään ener­giantuotan­nos­sa hyvin paljon.  Olisi houkut­tel­e­vaa tehdä taloko­htaisia kat­to­ja, mut­ta tämä pitää tiheästi asu­tu­il­la alueil­la estää ter­veyssy­istä. Oikea tapa polt­taa puu­ta on keskitet­ty, kos­ka sil­loin voidaan pien­hiukkaset pitää kurissa.

Min­un mieliku­vi­tuk­seni ei riitä kek­simään, minkä tien kehi­tys ottaa, eikä riitä poli­itikko­jen ylipään­sä. Sik­si asi­aa ei pidä jät­tää poli­itikko­jen, eikä edes MTK:n mieliku­vi­tuk­sen varaan vaan antaa ”markki­noiden hoitaa”.

Vielä yksi hirvi­tys lopuk­si: jos päästöoikeuskaup­pa muut­tuu todel­la päästöjä rajoit­tavak­si, muut keinot6 muut­tuvat ilmas­ton kannal­ta hyödyttömämmiksi:

Olete­taan, että EU las­kee liik­keelle päästöoikeuk­sia määrän X. Huu­tokau­pas­sa niiden hin­ta aset­tuu tasolle p. Sen jäl­keen kek­sitään jokin päästöjä vähen­tävä nor­mi; vaikka­pa määräys, ettei huoneis­to­jen läm­pöti­la saa ylit­tää 20 astet­ta. Tämä vähen­tää päästöjä tehokkaasti, san­o­taan määräl­lä Y. Kokon­ais­päästöt eivät vähene lainkaan, kos­ka jokin liik­keelle las­ke­tu­ista päästöoikeuk­sista määrä Y uhkaa jäädä käyt­tämät­tä. Päästöoikeuk­sien hin­ta las­kee, kunnes hin­nan­lasku on houkutel­lut lisää ener­gianku­lu­tus­ta ja päästömäärä palau­tunut ennalleen.

Pitäisikö tuo­hon huoneis­to­jen läm­pönormi­in liit­tää päätös liik­keelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrän alen­tamis­es­ta määräl­lä Y, jot­ta toimen­pide ei valu hiekkaan? Näin voidaan toki tehdä, mut­ta vielä yksinker­taisem­paa olisi alen­taa päästöoikeuk­sien määrää Y:lla ja antaa koti­talouk­sien ja yri­tys­ten kek­siä  keinot päästö­jen vähentämiseen.

Vaik­ka päästö­jen vähen­tämi­nen normien avul­la val­uu hiekkaan ympäristön kannal­ta, se voi olla sosi­aalis­es­ti perustel­tua. Sisäil­man läm­pöti­lan lasku on help­po tapa vähen­tää päästöjä. Ehkä se tekee tilaa muulle, sosi­aalis­es­ti tärkeäm­mälle ener­gian kulutukselle.