Moni on kommenteissa purnannut työttömien pakollista aktivointia. Esimerkiksi nimimerkki Liian vanha kutsuu sitä orjatyöksi. Kahdeksalla eurolla päivä pitää mennä töihin.
Järjestelmän logiikka on, että työttömyyskorvausta vastaan pitää osallisetua mahdolliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Tästä maksetaan työmarkkinatuen päälle kahdeksan euroa päivässä eli siis 25,63 + 8 = 33,63 €/päivä.
Onko pakkoaktivointi aiheellista?
Muissa pohjoismaissa ollaan tässä paljon pontevampia. Erityisesti nuorten on mahdotonta löhöillä työttömyyskorvauksen varassa kolmea kuukautta pidempään. Yhteiskunnan lempeä mutta määrätietoinen käsi tulee ja ottaa niskasta kiinni ja panee koulutukseen tai johonkin työtä muistuttavaan. Suomessa oikeus ”mädäntyä katuojaan” on paljon laajempi, mutta ei siis loputon. Erityisesti kokoomuksessa ja demareissa on ollut haluja lisätä tulonsiirtojen vastikkeellisuutta eli siis pakkoaktivointia.
On siinä pointtinsa, että nuorelle, opinnoissa huonosti menestyneelle työmarkkinatuki/toimeentulotuki voi muodostaa makoisan ansan. Kun on tarpeeksi kauan bilettänyt sosiaaliturvan varassa, voi olla vaikea enää muuhun päästäkään. Tässä on sellainen rakenteellinen ongelma, että nuorelle sosiaaliturva takaa paremman elintason, vähäksi aikaa, kuin opintotuki.
Jos työttömän on hankala saada töitä, hänet voidaan määrätä työvoimatoimiston järjestämälle kurssille. Tämä on kovin tarjontalähtöistä. Työtön määrätään sellaiselle kurssille, joka nyt sattuu olemaan tarjolla. Mahdollisuudet valita itselleen mieluisa kurssi on joskus aika vähäinen, tai näin ainakin valitetaan. Jotkut näistä kursseista ovat ihan hyviä, mutta toisten osalta tulokset mitattuna työllistymisellä ovat aika surkeita. Tuloksellisuutta ei ainakaan paranna se, että osa oppijoista on paikalla vastentahtoisesti ja hyvin vähän motivoituneina, mikä heikentää muidenkin tuloksia.
Työttömälle, jolta opinnot ovat aikanaan jääneet kesken, on joskus vaikea selittää, miksi työvoimaviranomaisten järjestämään opetukseen on pakko osallistua ja opetusministeriön järjestämään ei saa osallistua. Tämä kielto suorittaa opinnot loppuun ei ole ihan ehdoton, mutta melkein. Tähän SATA-komitea ilmeisesti tulee esittämään muutosta.
Mutta takaisin pakkoaktivointiin. Mihin sillä tähdätään?
Joskus sillä tähdätään elämänhallinnan parantamiseen. On hyvä oppia nousemaan aamulla sängystä ja niin edelleen…
Aika suurena painona pakkoaktivoinnissa on työttömän kiusaaminen, jotta työttömyyttä ei voitaisi valita vapaaehtoisesti; ”työttömyyskorvaus ei ole tarkoitettu kansalaispalkaksi”. Pohjoismaissa työttömät nuoret pannaan niin tylsiin kunnan töihin, että nämä alkavat kaivata normaaleille työmarkkinoille.
Liian vanha valitti, että pakkoaktivointia ollaan ulottamassa jo yli 60-vuotiaisiin. Tämä minun on aika vaikea ymmärtää. Tuo aktivointi on aika kallista. Ikäihmisten aktivointi ei missään oloissa voi olla yhteiskunnan kannalta kannattava investointi. Se ei ole niin tuloksellista, että yhteiskunta voisi olettaa saavansa uhraamansa rahat takaisin työllistymisen kautta säästyneinä työttömyyskorvauksina ja kasvaneina verotuloina. Jos asianomainen ei myöskään halua tulla autetuksi, missä idea?
Jos työttömyyskorvaus olisi kansalaispalkka, joka ei edellyttäisi ”työmarkkinoiden käytettävissä olemista”, se ei voisi olla edes niin korkea kuin nyt. Muuten siitä tulisi liian suosittu. Erityisesti ansiosidonnainen voisi olla turhan houkutteleva, jos työtä ei tarvitsisi ottaa vastaan.
Minä tekisin sen toisin päin. Meillä voisi olla nykyistä toimeentulotukea ja työmarkkinatukea pienempi perustulo, joka ei edellytä mihinkään aktivointeihin osallistumista. Koska perustulo olisi niin pieni, jokaisella olisi subjektiivinen oikeus päästä aktivointeihin ja saada korkeampaa tulonsiirtoa, vaikkapa sitä 33€/päivä. Vaikka mitään puuhastelua ei järjestyisi, oikeus tuohon aktivointilisään silti syntyisi. Aktivoinneista tulee tuloksellisempia, jos niihin hakeudutaan vapaaehtoisesti.
Se perustulo taas käyttäytyisi kuin opintotuki, eli sen päälle saisi ansaita tuloja niin että niistä selvästi yli puolet jää käteen.