Kiinteistöliitto on keksinyt, että kuntien energialaitosten voitot ovat piiloveroja. Voisivat ollakin, jos energian hinta on kallis eikä kuluttajalla ole muuta vaihtoehtoa. En tunne muiden kuntien tilannetta, mutta tarkastellaanpa vähän Helsinkiä
Helsingin energia tuottaa voittoa ja korkoa pääomalle (jokseenkin sama asia) noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Ilman sitä Helsingin kunnallisvero olisi liki 20 prosenttia. Kiinteistöliiton mukaan olisi parempi jakaa energiaa halvalla ja nostaa kunnallisveroa.
Sähkön oston osalta Helsingin energialla ei ole monopolia, vaan sähköä saa ostaa mistä haluaa. Vaatimus, että kaupungin olisi myytävä sitä halvalla, on sikäli hankala, että Helsingin sähkö loppuisi aika pian, jos sitä myytäisiin halvemmalla kuin mitä kilpailijat myyvät. Sitähän on silloin myytävä kaikille ostohalukkaille.
Sähkön siirrossa kaupungilla on monopoli, jonka hintoja valtio säätelee. Jos väittää sähkön siirtohintoja liian korkeiksi, pitäisi löytää sellainen sähköyhtiö, joka siirtää halvemmalla. Helsingin siirtohinnat ovat halvimmasta päästä vaikka kaupunki on vaatinut kaivamaan johdot maan alle, mikä lisää kustannuksia. Espoossa esimerkiksi sähkön siirtohinnat ovat paljon korkeammat. Jos Helsingin sähköverkko arvioitaisiin jälleenhankintahinnan mukaan, sen tuotto ei olisi kovin suuri. Miljardiluokan pääomasijoituksen on tuotettava vähän korkoakin.
Kaukolämmön osalta Helsingillä on ja ei ole monopolia. Kukaan muu ei voi toimittaa kaukolämpöä, mutta kaukolämpöön ei ole pakko liittyä. Talonsa voi lämmittää öljyllä tai sähköllä, jos pitää kaukolämpöä liian kalliina. Kaukolämpö on kuitenkin halvin lämmitysvaihtoehto, joten ei sitä voi ylihinnoiteltuna pitää. Matalaenergiatalojen valmistajat syyttävät Helsingin energialaitosta päin vastoin siitä, että se myy kaukolämpöä liian halvalla ja tekee näin energiansäästöstä kannattamatonta.
Helsingin energian voitto on liiketaloudellisesti tervettä. Kiinteistölöiiton vaatimus energian myymisestä alle markkinahinnan on iktseasiassa vaatimus peitellystä osingonjaosta.