Sosiaaliturvan rakenne globalisaation oloissa

Hyv­in­voin­ti­val­tio perus­tuu ajatuk­seen, että ihmi­nen on yleen­sä net­tosaa­ja lapse­na (koulu­tus, lap­sil­isä), net­tomak­sa­ja työikäisenä ja taas net­tosaa­ja eläkeiässä. Tämä malli toimii vähän huonos­ti, jos ottaa ilmaisen koulu­tuk­sen Suomes­ta, muut­taa töi­hin jon­nekin mata­lan vero­tuk­sen maa­han ja palaa Suomeen siinä vai­heessa, kun van­hainko­ti­ai­ka alkaa odottaa.

Kun Suo­mi liit­tyi EU:hun, muu­timme kansaneläk­keen sään­töjä niin, että sitä pitää ansai­ta Suomes­sa asumal­la. Täl­lä halut­ti­in estää se, että muual­la Euroopas­ta muutet­taisi­in laa­jamit­tais­es­ti Suomeen van­hu­u­den­päiviä viet­tämään. Kansaneläke piene­nee samas­ta syys­tä myös siltä, joka työsken­telee pitkään ulko­mail­la, mut­ta tämän käytän­nön merk­i­tys on pienem­pi, kos­ka ulko­mail­la työsken­telystä tulee taval­lis­es­ti ansioeläket­tä, joka leikkaisi kansaneläk­keen pois muutenkin.

Aikanaan inker­iläisiä palu­umuut­ta­jia varten tehti­in kuitenkin maa­han­muut­ta­jien eri­ty­is­tu­ki, joka on kansaneläk­keen suu­ru­inen, mut­ta muuten ehdoil­taan huonom­pi niin, että toisin kuin kansaneläket­tä omat ja puoli­son ansio­tu­lot leikkaa­vat sitä. Jot­ta maa­han­muut­ta­jien eri­ty­is­tu­ki ei houkut­telisi muut­ta­maan tänne tuen perässä, sitä voi saa­da vas­ta, kun on asunut Suomes­sa vähin­tään viisi vuot­ta. Toimeen­tu­lo­tukea voi toki saa­da sitä ennen.

EU-kansalais­ten osalta sosi­aal­i­tur­van sään­nöt ovat kun­nos­sa. Roma­ni­as­ta tule­vat ker­jäläiset esimerkik­si saa­vat kyl­lä tul­la vapaasti Suomeen, mut­ta eivät ole oikeutet­tu­ja sosi­aal­i­tur­vaan Suomes­sa. Näin EU-jäsenyys taval­laan heiken­tää hei­dän ase­maansa, kos­ka he eivät voi hakea men­estyk­sel­lis­es­ti tur­va­paikkaa eivätkä voi siten käytän­nössä tavoitel­la myöskään maa­han­muut­ta­jien erityistukea.

Ansiosi­don­naisen sosi­aal­i­tur­van osalta sään­nöt ovat myös kun­nos­sa. Joka tulee tänne töi­hin, on oikeutet­tu samaan eläket­tä suh­teessa siihen, paljonko on tehnyt tääl­lä töitä. Koko elinkaar­ta ajatellen tulokkaat ovat hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta parem­pi sijoi­tus kuin kan­ta­suo­ma­laiset, kos­ka lap­su­u­den net­tosaa­jan osa on heitä jäänyt väli­in. Jos he elävät nor­maalin työhis­to­ri­an Suomes­sa ja jäävät tääl­lä aikanaan eläk­keelle, he ovat siis net­tomääräis­es­ti mak­sa­neet yhteiseen kas­saan enem­män kun viereisel­lä sorvil­la työsken­nel­lyt suomalainen.

Se, että köy­histä maista pyritään rikkaisi­in mai­hin töi­hin, on kaikel­la tavoin kan­natet­tavaa, mut­ta ojaan men­nään, jos köy­histä maista men­estyk­sel­lis­es­ti pyritään rikkaisi­in mai­hin elämään sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Tämä tul­va on pakko pado­ta, jos pohjo­is­mainen sosi­aal­i­tur­va ylipään­sä aio­taan säi­lyt­tää. Nykyi­nen tilanne, jos­sa töi­hin ei voi päästä, mut­ta tur­va­paikkamenet­te­lyä käyt­täen voi pyrk­iä sosi­aal­i­tur­van varas­sa elämään, on kestämätön. Eri­tyisen väärin se on niitä ajatellen, jot­ka tarvit­se­vat ihan oikeasti tur­va­paikkaa pae­tak­seen koti­maansa vain­oa, kos­ka patoami­nen kos­kee heitäkin.

Olisi paljon parem­pi, että ne, jot­ka nyt on pakotet­tu käyt­tämään tur­va­paikkamenet­te­lyä väärin,  pää­si­sivät nyky­istä helpom­min maa­han töi­hin, mut­ta sosi­aal­i­tur­van varaan pääsem­i­nen tehtäisi­in vaikeam­mak­si. Kos­ka maa­han­muut­ta­jat mak­sa­vat palka­s­taan veroa ja pakol­lisia sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja, heil­lä on olta­va myös sama vaku­u­tus­tur­va kuin suo­ma­laisil­la. Ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­vaan on oikeutet­tu vas­ta kymme­nen kuukau­den työssäolon jäl­keen, eikä sitä voi naut­tia kuin kak­si vuot­ta. Ongel­ma on perus­tur­van puolel­la. Työ­markki­nat­uen osalta pitäisi oikeas­t­aan menetel­lä samal­la taval­la kuin kansaneläk­keen osalta. Sen ansait­sisi maas­sa asumalla.

Jos halu­aisi suku­laisi­aan maa­han, joutuu takaa­maan itse hei­dän elan­ton­sa, elleivät per­heen­jäsenet pysty työl­listymään ja ansait­se­maan sosi­aal­i­tur­vaansa. Egyp­tiläis­mum­mon osalta tämä merk­it­sisi, että toimit­taisi­in jok­seenkin niin kuin per­he itse on esit­tänyt: ha halu­a­vat saa­da huole­htia mum­mostaan, ja näi­den sään­tö­jen mukaan he jou­tu­isi­vat niin myös tekemään.

Joitain kulu­ja yhteiskun­nalle toki noista per­heen­jäsenistä toki koituu, mut­ta huo­mat­takoon, että he mak­sa­vat kulu­tuk­ses­taan arvon­lisäveroa. Se raha jäisi val­ti­ol­ta saa­mat­ta, jos mum­mo asu­isi Egyp­tis­sä ja per­he lähet­täisi sinne rahat ruokaan.

Glob­al­isaa­tio puoltaa voimakkaasti muutenkin vaku­u­tus­muo­toista sosi­aal­i­tur­vaa. Vaku­u­tus­mak­sut mak­se­taan palkkaveroina ja eläke- ja muu sosi­aal­i­tur­va mak­se­taan siitä maas­ta johon on mak­sun­sa mak­sanut. Tätä on ikävä sanoa, kos­ka muista syistä halu­an pain­ot­taa perus­tur­vaa ansio­tur­van vastapain­ona, mut­ta korkea perus­tur­va ei oikein sovi yhteen vapaan muut­to-oikeu­den kanssa.

Täl­lainen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka olisi kansal­lis­es­ti itsekkääm­pää, mut­ta tästä huoli­mat­ta se olisi maa­han­muut­ta­jienkin kannal­ta nyky­istä parem­pi vaihtoehto.