Terveisiä Provencesta

Kyl­lä käy kateek­si ran­skalaisia herkkusui­ta. Niin paljon parem­pia raa­ka-ainei­ta ruuan lait­toon paikalli­sista kaupoista saa. Valikoima on ylit­se­vuo­ta­va niin liha- kala kuin vihannestiskil­läkin. Tosin huna­ja­mari­noitua broi­lerisuikalet­ta ei löy­tynyt mistään.

Sille, että mel­oni myy­dään Ran­skas­sa mehukkaam­pana, emme voi Suomes­sa mitään, kos­ka mel­onil­la on pitkä mat­ka pel­lol­ta När­piön S‑markettiin. Sik­si Suomeen toimitet­ta­va mel­oni pitää poimia raakana, minkä takia se mais­tuu pahvil­ta ver­rat­tuna siihen kovin saman­näköiseen tuot­teeseen, jota muual­la myy­dään.  Mut­ta sille mei­dän pitäisi voi­da jotain, että myös tomaatil­la on pitkä mat­ka När­piön pel­lol­ta När­piön S‑markettiin — se menee ilmeis­es­ti Jyväskylän kaut­ta. Mei­dän pitäisi suosia kaupois­sa lähiruokaa ja lyhyem­pää kul­je­tus­ta, ei vain ide­ol­o­gi­sista syistä vaan ennen kaikkea kuli­naari­sista. Ennen meil­läkin sai hyviä tomaat­te­ja, mut­ta nyky­isin vil­jel­lään vain hap­pamia ja kovia, jot­ka poim­i­taan puoli­raakoina, jot­ta ne kestäi­sivät kau­pan pitkän kuljetusketjut.

Berlus­coni ei ole aivan väärässä suo­ma­laisen ruokakult­tuurin suh­teen. Syyt­tävän sor­men suun­taisi kuitenkin kau­pan monop­o­lis­tiseen rak­en­teeseen ja äärim­mäisyyk­si­in vietyyn logis­ti­ikan opti­moin­ti­in laadun ja tar­jon­nan monipuolisu­u­den kustannuksella.

Ei tarvit­sisi kuin tehdä lait­tomik­si sel­l­aiset tukkukau­pan toim­i­tuse­hdot, että jos es osta mei­dän kaut­tamme kaikkea, et osta mitään. Sil­loin kun­ni­an­hi­moinen kaup­pias han­kkisi laadukas­ta lähiruokaa, naa­purin nyn­ny keskus­li­ik­keen sätkynukke menet­täisi asi­akkaansa ja Berlus­coni alka­isi olla väärässä. Tomaatitkin mais­tu­isi­vat taas hyviltä.