Terveisiä Provencesta

Kyl­lä käy kateek­si rans­ka­lai­sia herk­kusui­ta. Niin pal­jon parem­pia raa­ka-ainei­ta ruu­an lait­toon pai­kal­li­sis­ta kau­pois­ta saa. Vali­koi­ma on ylit­se­vuo­ta­va niin liha- kala kuin vihan­nes­tis­kil­lä­kin. Tosin huna­ja­ma­ri­noi­tua broi­le­ri­sui­ka­let­ta ei löy­ty­nyt mistään.

Sil­le, että melo­ni myy­dään Rans­kas­sa mehuk­kaam­pa­na, emme voi Suo­mes­sa mitään, kos­ka melo­nil­la on pit­kä mat­ka pel­lol­ta När­piön S‑markettiin. Sik­si Suo­meen toi­mi­tet­ta­va melo­ni pitää poi­mia raa­ka­na, min­kä takia se mais­tuu pah­vil­ta ver­rat­tu­na sii­hen kovin saman­nä­köi­seen tuot­tee­seen, jota muu­al­la myy­dään.  Mut­ta sil­le mei­dän pitäi­si voi­da jotain, että myös tomaa­til­la on pit­kä mat­ka När­piön pel­lol­ta När­piön S‑markettiin — se menee ilmei­ses­ti Jyväs­ky­län kaut­ta. Mei­dän pitäi­si suo­sia kau­pois­sa lähi­ruo­kaa ja lyhyem­pää kul­je­tus­ta, ei vain ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä vaan ennen kaik­kea kuli­naa­ri­sis­ta. Ennen meil­lä­kin sai hyviä tomaat­te­ja, mut­ta nykyi­sin vil­jel­lään vain hap­pa­mia ja kovia, jot­ka poi­mi­taan puo­li­raa­koi­na, jot­ta ne kes­täi­si­vät kau­pan pit­kän kuljetusketjut.

Ber­lusco­ni ei ole aivan vää­räs­sä suo­ma­lai­sen ruo­ka­kult­tuu­rin suh­teen. Syyt­tä­vän sor­men suun­tai­si kui­ten­kin kau­pan mono­po­lis­ti­seen raken­tee­seen ja äärim­mäi­syyk­siin vie­tyyn logis­tii­kan opti­moin­tiin laa­dun ja tar­jon­nan moni­puo­li­suu­den kustannuksella.

Ei tar­vit­si­si kuin teh­dä lait­to­mik­si sel­lai­set tuk­ku­kau­pan toi­mi­tuseh­dot, että jos es osta mei­dän kaut­tam­me kaik­kea, et osta mitään. Sil­loin kun­nian­hi­moi­nen kaup­pias hank­ki­si laa­du­kas­ta lähi­ruo­kaa, naa­pu­rin nyn­ny kes­kus­liik­keen sät­ky­nuk­ke menet­täi­si asiak­kaan­sa ja Ber­lusco­ni alkai­si olla vää­räs­sä. Tomaa­tit­kin mais­tui­si­vat taas hyviltä.

133 vastausta artikkeliin “Terveisiä Provencesta”

  1. no niin… Taas on Osmo sää­te­le­mäs­sä lain avul­la mark­ki­noi­ta ja pilaa­mas­sa kulut­ta­jan oikeu­den vali­ta pah­vin makui­set raaka-aineet.

    Eikös toril­ta saa kun­non tomaat­te­ja, jos haluaa?

  2. Minun lähi­ruo­ka­ko­ke­mus Pro­vences­sa Mareil­le­sis­sa (kuu­luu­ko se Pro­venceen) mer­kit­si sitä, että sain yllä­tyk­sek­se­ni lau­ta­sel­le veri­keit­toa. Kie­li­tai­to petti.

    Esi­mer­kik­si Ita­lias­sa näyt­täi­si­vät käyt­tä­vän kai­ken mah­dol­li­sen eläi­mis­tä. Syöm­me­kö­hän me eläin­ten nii­tä osia, joi­ta emme hel­pos­ti lau­ta­sel­lem­me pis­täi­si, mer­kil­li­sen näköi­si­nä sörsseleinä.

    Aika hur­jal­ta tun­tuu, jos tava­rat lähi­pel­lol­ta mat­kus­ta­vat lau­ta­sel­le kau­pun­gin kaut­ta ja kyse on pakos­ta. Meil­lä on eri­lai­nen kau­pan­käyn­ti­kult­tuu­ri. Kai­ken pitää olla suur­ta, teho­kas­ta, kan­nat­ta­vaa, orga­ni­soi­tua ja masinoitua.

  3. Suo­mes­sa iso­jen mar­ket­tien takia ei pys­ty­tä saman­lai­siin vali­koi­miin kuin Rans­kas­sa tai Ita­lias­sa. Ei kukaan pie­nem­pi tava­ran­toi­mit­ta­ja ole niin hul­lu, että läh­ti­si sitou­tu­maan nii­hin toi­mi­tus­vel­voit­tei­siin, mihin SOK tai Kes­ko ne vel­voit­tai­si­vat. Jot­ta toi­mi­tus­var­muus toi­mii, pitää tuot­taa sitä mar­ket­ti­ruo­kaa ja sii­hen pys­tyy vain isom­mat firmat.

    Mar­ke­teis­sa ei voi olla lähi­ruo­kaa kuin ainoas­taan hyvin vähän myyn­nis­sä. Tulee lii­an kal­liik­si elintarvikekaupalle. 

    Ei tar­vit­si­si kuin teh­dä lait­to­mik­si sel­lai­set tuk­ku­kau­pan toi­mi­tuseh­dot, että jos es osta mei­dän kaut­tam­me kaik­kea, et osta mitään.”

    Mikä oli­si sank­tio ja kuin­ka moni kaup­pias oikeas­ti valit­tai­si, tus­kin kukaan, kos­ka se oli­si kon­kurs­si saman tien. Jos yrit­tää kil­pai­li­jal­le men­nä sit­ten niin siel­lä oli­si var­mas­ti samat ehdot ja sama juttu.

  4. Logis­ti­nen ongel­ma­han tuo on. Kes­kus­liik­kei­den tapa kil­pai­lut­taa toi­mi­ta­jat nahoil­le ja siir­tää jake­lu osin toi­mit­ta­jil­le ei edes vält­tä­mät­tä opti­moi koko logis­tis­ta ket­jua, vaik­ka kes­kus­liik­kees­tä päin sil­tä näyt­täi­si. Toi­saal­ta pien­ten erien toi­mit­ta­mien ei suo­ma­lai­sil­la palkka‑, polt­toai­ne- ja ajo­neu­vo­kus­tan­nuk­sil­la vält­tä­mät­tä ole mahdollistakaan.

    Esi­merk­ki­nä kun Ses­to oli Wihu­ril­la, pys­tyi Tur­kuun soit­ta­maan ja anta­maan palau­tet­ta suo­raan asias­ta vas­tan­neil­le. Wihu­rin orga­ni­saa­tio ja toi­mi­ta­ta­pa oli jous­ta­va. Kau­pois­sa myy­tiin myös pien­ten toi­mit­ta­jien tuot­tei­ta pai­kal­li­ses­ti. Ses­to­jen siir­ryt­tyä Tra­de­kal­le ei orga­ni­saa­tios­sa tun­nu kukaan vas­taa­van mis­tään. Palaut­teen anta­mi­nen on täy­sin mah­do­ton­ta. Eli kyse on lopul­ta enem­män toi­min­ta­kult­tuu­ris­ta ja osaa­mi­ses­ta, kuin muusta.

    Osaa­mi­sen puu­te näkyy suo­ma­lai­ses­sa päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa muu­ten­kin. Kum­mal­la­kin suu­rel­la ket­jul­la esi­mer­kik­si HEVI-osas­tot on hoi­det­tu pää­osin ala-arvoi­ses­ti. Eihän kukaan ter­ve­jär­ki­nen kulut­ta­ja osta esi­mer­kik­si pes­tyä ja tur­ve­tet­tua peru­naa tai kasaan kaa­det­tu­ja tomaat­te­ja! Molem­mis­sa tapauk­sis­sa tuot­teen säi­ly­vyys las­kee aina­kin kolmanneksen.

    Lähi­ruo­kaa saa Ete­lä-Suo­mes­sa­kin, jos tie­tää mis­tä hakee tai kenel­tä kysyy. Hel­sin­gis­sä on Haka­nie­men hal­li ja Turus­sa kaup­pa­to­ri suu­rim­pi­na teki­jöi­nä. Pai­kal­li­sia savus­ta­mo­ja on pit­kin ran­nik­koa. Tuk­hol­mas­sa on muu­ten raken­net­tu uusia­kin kaup­pa­hal­le­ja vie­lä vii­me­vuo­si­sa­dan alku­puo­len jälkeen!

    Hyvää mat­kaa! Pää­set­kö kat­so­maan Tour de Francen jon­kun etapin?

  5. Osmo:“Syyttävän sor­men suun­tai­si kui­ten­kin kau­pan mono­po­lis­ti­seen raken­tee­seen ja äärim­mäi­syyk­siin vie­tyyn logis­tii­kan opti­moin­tiin laa­dun ja tar­jon­nan moni­puo­li­suu­den kustannuksella.”

    Has­sua… joku muu voi­si syyt­tä kaup­pi­aan sijas­ta kulut­ta­jaa sii­tä, että kaup­pias myy sitä mitä kulut­ta­ja halu­aa. Ne on yleen­sä ihan toi­sen nimi­siä talous­jär­jes­tel­miä, mis­sä kaup­pias myy sitä mitä kulut­ta­ja ei halua (jos nyt on yli­pään­sä mitään myytävää…)

    Ei tar­vit­si­si kuin teh­dä lait­to­mik­si sel­lai­set tuk­ku­kau­pan toi­mi­tuseh­dot, että jos es osta mei­dän kaut­tam­me kaik­kea, et osta mitään.”

    Eikö kulut­ta­jien vaan tar­vit­si­si alkaa suo­si­maan nii­tä kaup­piai­ta, jot­ka osta­vat hyvä­laa­tui­sia tuotteita?

    1. Jos mai­toa saa vain kes­kus­liik­keil­tä, on pak­ko hyväk­syä hei­dän koko bulk­ki­tar­jon­tan­sa, jos aikoo myy­dä mai­toa. Hyvä, tot­ta­kai mai­toa voi käy­dä it6se hake­mas­sa mei­je­ris­tä, mut­ta se on taas logis­ti­ses­ti mah­do­ton­ta. Moni kaup­pias on valit­ta­nut, että kes­kus­liik­keil­lä on tämä poli­tiik­ka: kaik­ki meil­tä ja mei­dän suun­nit­te­le­mam­me tuo­te­va­li­koi­ma, tai et saa mitään meiltä.

  6. Niin­pä. Ei kai­ke­ti kau­pan vali­koi­miin oikein lake­ja sää­tä­mäl­lä ole paras tapa vaikuttaa…
    Tie­toa ja valis­tus­ta kai­ke­ti lisää kai­vatt­tai­siin — ja ihmis­ten herää­mis­tä taas arvos­ta­maan aitoa, tuo­ret­ta ruo­kaa ja raaka-aineita.
    Mut­ta var­maan­kin tämä val­lit­se­va eines- ja pika­ruo­ka­buu­mi ei oikein roh­kai­se­val­ta vai­ku­ta. Mut­ta laa­tua halua­vat osaa­vat sitä jo vaa­tia. Ja onnek­si on vie­lä mui­ta­kin kaup­po­ja ja kaup­pa­ta­po­ja ole­mas­sa kuin nämä ident­ti­set heh­taa­ri­hal­lit — kul­ke­koon nyt sit­ten min­kä tahan­sa kyl­tin alla.
    Mut­ta onhan näis­sä osuus­toi­min­nal­li­sis­sa putii­keis­sa jon­kin­lai­set demo­kraat­ti­set edus­ta­jis­tot — eikös niin?!? Ehkä­pä nii­den kaut­ta voi­tai­siin jotain tehdä…

  7. Kyl­lä, kyl­lä mei­dän SK-kes­kus­liik­keel­tä voi tila­ta vain puo­let päi­vit­täis­ta­va­rois­ta… …Ai hin­ta… no esi­mer­kik­si mai­to­lit­ra ei mak­sa kuin 6 euroa. Meil­lä on kyl­lä tämä vie­lä edul­li­sem­pi koko­nais­hin­noit­te­lu, jos kui­ten­kin pää­tät tila­ta kai­ken tääl­tä meiltä.”

    Miten ajat­te­lit teh­dä tuon lait­to­mak­si? Suur­ten mää­rien alen­nuk­sia ei oikein voi kieltää.

    1. Kyt­ky­kaup­pa on kulut­ta­ja­suo­ja­lail­la kiel­let­ty, mut­ta se kos­kee vain kulut­ta­jia. Jos se on mah­dol­lis­ta kulut­ta­jil­le, sen pitäi­si olla mah­dol­lis­ta myös yrit­tä­jil­le. Tah­dos­ta on kyse.

  8. Suo­meen tar­vi­taan kulut­ta­jan­suo­jan lisäk­si (pien)yrittäjänsuojaa. Kaup­pi­aal­la on olta­va vapaus päät­tää han­kin­nois­taan ja aukio­loa­jois­taan. Lake­ja sää­tä­mään vain! Vali­tet­ta­vas­ti suu­ret por­va­ri­puo­lu­eet ovat keskusliikkeiden#ja kiin­teis­tö­si­joit­ta­jien# läpi­lob­baa­mia ja sosia­lis­tit suh­tau­tu­vat perin­tei­sen nyreäs­ti kaik­keen yrit­tä­jyy­teen. Sii­nä­pä mark­ki­na­ra­ko vih­reil­le, per­suil­le ja kristillisille.

    (## KMS ja Nova ovat aivan pik­ku­te­ki­jöi­tä täs­sä. Oikeis­ta isois­ta teki­jöis­ta ei Hesa­ri kirjoita.)

  9. Liek­kö minun S‑marketista osta­ma­ni tomaa­tit sukua När­piön melo­nil­le, kun 1 vuo­ro­kau­den kyp­syt­ty­len jäl­keen maku tomaa­tis­sa ja melo­nis­sa on kuta kuin­kin sama.

    Mut­ta hyväl­tä mais­tuu tomaa­tit lasi­purk­ki­sil­lin kans­sa. Tosin uusia­pe­ru­noi­ta ei ole vie­lä tääl­lä Van­taal­la koti­kau­pas­ta­ni saa­ta­vil­la, mut­ta eihän tääl­lä Suo­mes­sa vie­lä nyt­kään tuo­ret­ta sipu­lia saa kuin kar­meal­la kilohinnalla.

    Osmo.
    Kerääp­pä pai­kal­lis­ten tori­tuot­tei­den kilo­hin­to­ja ja pos­taa ne tän­ne luet­ta­vik­si. Ei mitään hir­ve­ää tilas­toa tietenkään.

  10. Minun vihan­nes­kaup­pi­aa­ni (Haka­nie­men hal­lis­sa) ker­toi, että Suo­mes­sa käy­te­tyt tomaat­tien kas­vi­huo­ne­la­jik­keet ovat sel­lai­sia että ne on tar­koi­tus­kin syö­dä vähän raa­koi­na, liit­ty­ne­nee joten­kin logis­ti­kaan ohel­la kas­va­tuk­sen. Samal­ta kaup­pi­aal­ta saa onnek­si mm. mai­nioi­ta rans­ka­lai­sia tuontikasviksia.

    Tuo duo­po­li ja sen moni­nai­set ongel­mat on kyl­lä kil­pai­lu­vi­ras­ton asia, esim. vali­koi­man sane­le­mi­nen kaup­piail­le jos sitä tekee kum­pi­kin kes­kus­lii­ke hais­kah­taa kar­tel­lil­ta. Sem­moi­nen käy­tän­nön asia jota toi­voi­sin kau­pas­sa ja joka tus­kin ete­nee ilman nor­mioh­jaus­ta, on että kas­vik­sis­sa pitäi­si olla poi­min­ta­päi­vä näky­vis­sä. Lie­kö tämä tosin EU-tason asia?

  11. Osmo:“Kytkykauppa on kulut­ta­ja­suo­ja­lail­la kiel­let­ty, mut­ta se kos­kee vain kuluttajia.”

    No ei kyt­ky­kaup­pa nyt oo mikään paha jut­tu peri­aat­tees­sa. Se siir­tää vain yli­jää­mää kulut­ta­jil­ta toi­sil­le ja myyjälle.

    Jos tuk­ku­liik­kei­den ei sal­lit­tai­si kyt­ky­kau­pa­ta, niin tuot­teet oli­si­vat kal­liim­pia yksit­täin ostet­tu­na, kuin nyt yhdes­sä, eli ne kau­pat, jot­ka haluai­si­vat tar­jo­ta monen tuk­ku­liik­keen tava­raa voit­tai­si­vat ja muut kau­pat häviäi­si­vät. Mil­lä perus­teel­la mei­dän pitäi­si alkaa suo­si­maan näi­tä ensim­mäi­siä kaup­po­ja tois­ten kaup­po­jen kus­tan­nuk­sel­la? Vai sik­si, että kau­pat oli­si­vat enem­män sel­lai­sia kuin sinä haluat?

    Tehok­kain tapa puut­tua tähän ongel­maan on pur­kaa kil­pai­lun estei­tä tuk­ku­liik­kei­den välil­lä. Jos kysyn­tää täl­lai­sel­le tuk­ku­liik­keel­le, joka myy tuot­tei­taan yksit­täin on niin kova kuin väi­tät, niin toki sel­lai­nen tulee mark­ki­noil­le, jos vaan annetaan.

    bu jormanen:“Kauppiaalla on olta­va vapaus päät­tää han­kin­nois­taan ja aukioloajoistaan.”

    No siis kaup­pi­aal­la olis vapaus päät­tää han­kin­nois­taan ja aukio­loa­jois­taan, jos edus­kun­ta ei sää­täis lake­ja nii­den pään menok­si. (Esim. että sun­nun­tai­na ei saa pitää kaup­paa auki, tai että yhte­nä päi­vä­nä vii­kos­ta ei saa pitää kaup­paa auki, tai että tava­raa ei saa ostaa tuk­ku­liik­kees­tä, joka myy tuot­teen­sa kyt­ky­kaup­pa­na jne.)

  12. Logis­tiik­kaan liit­tyen yli­pään­sä yksi idea jota on sil­loin täl­löin pyö­ri­tel­ty IT-alan hyvien koke­mus­ten takia:

    Inter­net ope­raat­to­ri ei voi vali­ta mitä lii­ken­net­tä hän välit­tää, eli esim. Sone­ra ei voi kiel­täy­tyä välit­tä­mäs­tä lii­ken­net­tä kil­pai­le­van Wel­hon sivuil­le. Käy­tän­nös­sä tämä ei ole ihan näin yksin­ker­tais­ta, mut­ta toi­mii kui­ten­kin ja on laki­sää­tei­nen vel­voi­te. Jos täl­lais­ta ohjaus­ta ei oli­si ollut, niin koko inter­net­tiä tus­kin oli­si ole­mas­sa, se on tehos­ta­nut radi­kaa­lis­ti verk­ko­jen käyt­töä, lisän­nyt kil­pai­lua ja nopeut­ta­nut tuo­te­ke­hi­tys­tä. Mitä jos kul­je­tuk­siin sovel­let­tai­siin samaa peri­aa­tet­ta, eli rekan täy­tyy kul­jet­taa tava­raa samoin ehdoin eri asiakkaille?

  13. Suo­men suu­rin päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pias SOK on kulu­tuso­suus­kun­ta ja sen tuot­ta­ma voit­to jae­taan takai­sin asiak­kail­le ja asiak­kaat äänes­tä­vät pait­si lom­pa­kol­laan, myös osuus­kun­nan vaa­lis­sa pää­tök­sen­te­ki­jöis­tä (vaik­ka myön­net­tä­köön, että äänes­tys­pro­sent­ti on sur­kean alhai­nen). Näin ollen ellei SOK:n toi­min­ta ole eri­tyi­sen teho­ton­ta, nyky­jär­jes­tel­mä lie­nee aina­kin koh­tuul­li­sen lähel­lä jon­kin­lais­ta sie­det­tä­vää kom­pro­mis­sia hin­nan ja laadun/tarjonnan välil­lä niis­sä puit­teis­sa kuin se Suo­men olois­sa on mah­dol­lis­ta. Vaik­ka itse­kin toi­voi­sin parem­paa laa­tua ja laa­jem­paa vali­koi­maa päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­poi­hin ja oli­sin sii­tä myös val­mis mak­sa­maan lisää, luu­len­pa että me näin ajat­te­le­vat olem­me vähem­mis­tö. Kun ker­ran ei ole mitään kapi­ta­lis­tia vetä­mäs­sä välis­sä, lisä­kus­tan­nuk­set parem­man laa­dun vaa­ti­mas­ta logi­si­tii­kas­ta ym. valu­vat suo­raan asia­kas­o­mis­ta­jien nis­kaan kor­keam­pi­na hin­toi­na ja/tai pie­nem­pä­nä osuus­pää­oman tuot­to­na, ja luul­ta­vas­ti suu­rin osa SOK:n asiak­kais­ta pitää nyky­vaih­toeh­toa parem­pa­na. Jos ei pitäi­si, kai muu­tos oli­si jo tapahtunut?

    Tie­tys­ti voi olla niin­kin, ettei­vät asia­kas­o­mis­ta­jat aivan ymmär­rä käyt­tä­mään­sä val­taa vaan tyy­ty­vät nuris­ten nyky­ti­laan. Täs­tä aina­kin kie­lii alhai­nen äänes­ty­sak­tii­vi­suus osuus­kun­nan vaa­leis­sa. Itse­kään en ole ker­taa­kaan äänes­tä­nyt niis­sä, mut­ta sii­hen tosin syy­nä on, että ennak­ko­ää­nes­tys­tä ei ole ja var­si­nai­sek­si vaa­li­päi­väk­si on aina osu­nut jokin este. Luu­len sil­ti, että useim­mat suo­ma­lai­set kulut­ta­jat eivät yksin­ker­tai­ses­ti edes osaa kai­va­ta juu­ri­kaan parem­paa laa­tua eivät­kä var­sin­kaan ole val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä lisää.

  14. Tosin huna­ja­ma­ri­noi­tua broi­le­ri­sui­ka­let­ta ei löy­ty­nyt mis­tään.” ONNEEKSI!!! Aina voi itse mari­noi­da omal­la “sävyl­lä”.

    Toma­teis­ta puhuen, ete­lä Euro­pas­ta löy­tyy mon­ta laji­ket­ta, eri omi­nai­suuk­sien, salaat­tei­hin, pais­ta­mi­seen, kas­tik­kee­seen jne, mon­ta­ko S‑marketista löy­tyy? Aina vaan se sama mau­ton. Sama pätee kanoi­hin ja mui­hin lihoi­hin, vihan­nek­siin, öljyi­hin, man­te­liin ja vaik­ka mihin. 

    Suo­men ruo­ka­kult­tuu­ri vaik­ka on ollut suu­ri­kin paran­nus vii­me vuo­si­na on vie­lä valo­vuo­sia niis­tä “oikeis­ta” gastro­noo­mi­ses­ta elä­mys­kult­tuu­ris­ta kai­ken puolin.

  15. ”Meil­lä ne oudom­mat eläi­men osat syö­dään lenkkimakkarassa.”

    Hyvä, että edes sii­nä. Jos eläin uhra­taan kuli­na­ris­min alt­ta­ril­la, niin on oikein, että se käy­te­tään sit­ten ravin­nok­si luu­ydin­tä myö­ten. Var­si­nai­set makue­lä­myk­set kun tule­vat­kin jos­tain muus­ta kuin tyl­säs­tä pihvilihasta.

    Eri­koi­suuk­sis­ta pitä­vil­le koparakeittoa:
    http://www.leuku.fi/source/isokuva.php?lang=finnish&id=8829&haid=2020605332009125&indeksi=1&haku=Saamelaisia%20perinneruokia&lkm=12

  16. ” Sil­loin kun­nian­hi­moi­nen kaup­pias hank­ki­si laa­du­kas­ta lähi­ruo­kaa, naa­pu­rin nyn­ny kes­kus­liik­keen sät­ky­nuk­ke menet­täi­si asiak­kaan­sa ja Ber­lusco­ni alkai­si olla vää­räs­sä. Tomaa­tit­kin mais­tui­si­vat taas hyviltä.”

    Kes­kos­sa ja SOK:ssa samoin kuin muis­sa­kin ket­juis­sa kaup­pias ei ole itse­näi­nen juri­di­nen yksik­kö vaan työn­te­ki­jä, joten lain muut­ta­mi­nen ei auta.
    Ei työn­te­ki­jäl­lä ole oikeut­ta teh­dä itse­nä­siä hankintapäätöksiä

  17. No siis kaup­pi­aal­la olis vapaus päät­tää han­kin­nois­taan ja aukio­loa­jois­taan, jos edus­kun­ta ei sää­täis lake­ja nii­den pään menok­si. (Esim. että sun­nun­tai­na ei saa pitää kaup­paa auki, tai että yhte­nä päi­vä­nä vii­kos­ta ei saa pitää kaup­paa auki, tai että tava­raa ei saa ostaa tuk­ku­liik­kees­tä, joka myy tuotteensa ”

    Hyvin on men­nyt pro­ban­gan­da perille
    Ei SOK eikä Kek­so ole kaup­pi­aan vetä­mä yri­tys, Lidl:n omis­taa sak­sa­lai­nen per­he eikä hei­tä pal­jion kiin­nos­ta mil­loin Suo­mes­sa kaup­pa on auki, Sak­sas­sa­han on vie­lä tiu­kem­pi aukioloaikalaki.

    Olet­ko kos­kaan kuul­lut, että työn­te­ki­jät päät­täi­si­vät han­kin­nois­ta ja aukio­loa­jois­ta suu­res­sa konsernissa ??

  18. Lii­an van­ha: Tar­ko­tin tie­tys­ti, että sil­lä jol­la on yri­tyk­ses­sä yli­pään­sä val­ta päät­tää asiois­ta saa päät­tää han­kin­nois­ta ja aukio­loa­jois­ta, jos edus­kun­ta ei rajoi­ta tätä vapautta.

    Yksi­tyis­yrit­tä­jäl­lä on vapaus siis päät­tää mil­loin pitää kaup­pan­sa auki (niis­sä puit­teis­sa jot­ka edus­kun­ta aset­taa) ja mitä tuot­tei­ta myy (taas niis­sä edus­kun­nan puit­teis­sa.) Yksi­tyis­yrit­tä­jä ei tie­ten­kään voi myy­dä tuot­tei­ta, joi­ta kukaan ei suos­tu hänel­le myy­mään, eikä hän voi pitää kaup­paan­sa auki, jos hän ei hal­lin­noi kaup­pa­paik­kaa, jon­ka aukio­loa­jas­ta hän saa päättää.

    1. Ei ole. Kaup­pa­pai­kan omis­ta­ja usein mää­rää, mil­loin kau­pan on olta­va auki. Näin siis kaup­pa­kes­kuk­sis­sa. Se on tie­tys­ti sopi­mus­va­paut­ta, tai sit­ten vah­vem­man oikeut­ta, miten vain.

  19. Ei suo­ma­lai­ses­sa A‑luokan lenk­ki­mak­ka­ras­sa ole mitään “outo­ja elä­mi­nen osia”, mikä­li esim. sisäe­li­met kat­so­taan oudoiksi.

    Hal­vem­mis­sa laa­duis­sa saat­taa olla kama­raa, mut­ta muu­ten ovat vain hal­po­ja ruhon osia ryy­di­tet­ty­nä peru­na­jau­hol­la. Mus­tas­sa mak­ka­ras­sa on tie­tys­ti ver­ta ja joi­den­kin val­mis­ta­jien ryy­ni­mak­ka­rois­sa saat­taa olla sydäntä. 

    Ruo­ka­kult­tuu­ri on sil­tä osin köyh­ty­nyt, että sisäe­li­miä ei juu­ri­kaan käy­te­tä ruu­an­val­mis­tuk­ses­sa. Minä 60- ja 70-luvun lap­se­na söin vie­lä iloi­ses­ti äidin teke­mää munuais­kas­ti­ket­ta. Itse en ole kui­ten­kaan lap­sil­le tätä lait­ta­nut, vaik­ka meil­lä on niin hyvin­va­rus­tet­tu lähi­kaup­pa, että nii­tä on kyl­lä tarjolla. 

    Se on hul­lua, että kou­lu­ruu­as­ta sääs­te­tään tar­joa­mal­la hal­paa jau­he­li­haa ja yli­suo­lais­ta mak­ka­raa ja ravin­to­rik­kaat ja edul­li­set sisäe­li­met ja esim. silak­ka on jätet­ty koko­naan pois lis­tal­ta. Edes mak­sa­laa­tik­koa ei löy­dy kouluruokavalikoimasta.

  20. Vää­rää tie­toa minul­ta… A‑luokankin mak­ka­ras­sa saa olla kuusi pro­sent­tia kamaraa. 

    Kama­ra on siis sian nah­kaa, jos­ta on teu­ras­tuk­sen yhtey­des­sä kalt­taa­mal­la pois­tet­tu nahan pin­ta­ker­ros eli orvas­ke­si ja kar­vat. Koos­tu­muk­sel­taan kama­ra on pro­teii­nia ja vet­tä ja se antaa kyp­säl­le ruo­ka- ja leik­ke­le­mak­ka­ral­le kiin­teyt­tä. (läh­de: joku mak­ka­ra­teol­li­suu­den läpyskä)

    Mak­ka­ran ongel­ma ravin­to­na ei ole ruhon osat, vaan yle­tön suo­lai­suus ja nat­riu­mi­nit­riit­ti, joka on karsinogeeni. 

    Pik­ku­lap­si sai­si syö­dä vain parin perus­na­kin ver­ran mak­ka­raa vii­kos­sa. Monis­sa per­heis­sä tämä taa­tus­ti ylit­tyy moninkertaisesti.

  21. Nit­rii­tis­tä­kin on uut­ta tie­toa: 80–90 % ravin­nos­ta saa­ta­vas­ta nit­rii­tis­tä tulee kas­vik­sis­ta, ja vas­toin aiem­paa luu­loa se saat­taa olla­kin vain hyvä asia. Eräi­den uusien tut­ki­mus­ten valos­sa se oli­si suo­ras­taan ter­veys­vai­kut­teis­ta: nit­riit­ti toi­mi­si antiok­si­dant­ti­na pait­si liha­ja­los­teis­sa myös kehossa.

    Niin­ku­tusu­tus­sa koneel­li­ses­ti ero­te­tus­sa lihan­kal­tia­ses­sa osios­sa on nii­tä oudom­pia osia, ja niin pitää olla­kin. Mak­ka­ra ja ala­doo­bi ovat perin­tei­siä kei­no­ja hyö­dyn­tää teu­ra­se­läí­men ruhoa mah­dol­li­sim­man tark­kaan, samal­la ravin­ne­kir­jo on rik­kaam­pi kuin pel­kät pais­tit ja fileet syöden. 

    Jos­ta­kin olen kuul­lut että kama­ras­sa oli­si side­ku­dos­ta eli kol­la­gee­nia? Siis sitä samaa kol­la­gee­nia jota nk. ryp­py­voi­teis­sa myy­dään ulkoi­seen käyt­töön täh­ti­tie­teel­li­sil­lä summilla?
    Aina­kin tun­te­ma­ni kii­na­lais­rou­vat pyr­ki­vät kovas­ti syö­mään sian kama­raa uskoen sen tor­ju­van ryppyjä. 

    Tie­tää­kö kukaan, mikä oli­si paras kol­la­gee­nin läh­de ravin­nos­ta? Makkara? 😀

  22. Osmo: “Kaup­pa­pai­kan omis­ta­ja usein mää­rää, mil­loin kau­pan on olta­va auki.”

    Art­tu­ri: “eikä hän voi pitää kaup­paan­sa auki, jos hän ei hal­lin­noi kaup­pa­paik­kaa, jon­ka aukio­loa­jas­ta hän saa päättää.”

    Mikä täs­sä jäi epä­sel­väk­si? On itses­tään sel­vää, että kaup­pias ei saa päät­tää niis­tä resurs­seis­ta joi­hin hänel­lä ei ole omis­tusoi­keut­ta. Minä­kään en saa esim. päät­tää, että sinä myyt pol­ku­pyö­rä­si minul­le 5 eurol­la. Onko tämä mie­les­tä­si sopi­mus­va­paut­ta, vai et kai vaan käy­tä minuun vah­vem­man oikeutta?

    Kaup­pa­pai­kan omis­ta­ja on riip­pu­vai­nen vuo­kra­lai­sis­taan sii­nä mis­sä vuo­kra­lai­set kaup­pa­pai­kan omis­ta­jas­ta. Tämä on ihan nor­maa­lia mark­koi­den toi­min­taa. Toi­nen ostaa ja toi­nen myy, eikä kaup­paa tapah­du, jos molem­mat osa­puo­let eivät sitä hyväksy.

    1. Kyse ei ole vuo­kras­ta, vaan sii­tä, että vuo­kra­nan­ta­ja vaa­tii vuo­kra­lais­ta pitä­mään kaup­pan­sa auki myös sun­nun­tai­sin, vaik­ka tämä ei sitä halua teh­dä. Sik­si tuo hin­tae­si­merk­ki ei päde. Juu­ri täs­tä kes­kus­tel­tiin kaup­po­jen aukio­lo­lain yhtey­des­sä: toi­nen puo­li väit­ti, ettei kenen­kään ole pak­ko pitää kaup­paan­sa auki sun­nun­tai­na, mut­ta monen on.

  23. Osmo: kenen­kään ei ole pak­ko pitää kaup­paan­sa auki sun­nun­tai­na, riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä­lai­set sään­nöt kaup­pa­kes­kuk­sil­la on. Hän voi joko pitää kaup­paan­sa kiin­teis­tös­sä, joka ei ase­ta kau­pan aukio­lol­le vaa­ti­muk­sia tai lopet­taa kau­pan pitä­mi­sen. (Tai vuo­kra­ta kiin­teis­tön, jon­ka aukio­lo­vaa­ti­muk­set ovat yhteen­so­pi­vat hänen omien halu­jen­sa kans­sa.) JOS hän kui­ten­kin päät­tää vuo­kra­ta kaup­pa­pai­kan, jos­sa on rajoi­tuk­sia jot­ka eivät ole yhteen­so­pi­vat hänen halu­jen­sa kans­sa, niin val­tion teh­tä­vä ei ole men­nä muut­ta­maan näi­tä ehtoja.

    Hin­ta on ihan saman­lai­nen vuo­kran (myyn­nin) ehto kuin mikä tahan­sa muu­kin. Näis­tä ehdois­ta sovi­taan molem­pien kau­pan osa­puol­tan välil­lä ja molem­pien on hyväk­syt­tä­vä ehdot, jot­ta kaup­pa tapah­tuu. Sik­si hin­tae­si­merk­ki pätee täy­sin. On ihan absur­dia väit­tää, että jos minä esim. vuo­kraan auton, niin meil­lä on oikeus sopia hin­nas­ta, mut­ta ei sii­tä miten kau­an saan pitää autoa vuo­kral­la, miten mon­ta kilo­met­ria ajaa, miten kor­va­ta aiheut­ta­ma­ni vahin­got yms.

  24. kulu­tuso­suus­kun­ta ja sen tuot­ta­ma voit­to jae­taan takai­sin asiakkaille ”

    Tuol­lai­nen ihme on vie­lä näke­mät­tä. HOK-Elan­to (http://www.hok-elanto.fi/fileadmin/HOK_Elanto_yrityksena/Muut/HOK_Elanto_Vuosikertomus.pdf): Lii­ke­voit­to vuon­na 08 23,7 MEUR, asia­kas­o­mis­ta­jia 517 057, eli lii­ke­voit­toa yhteen­sä 45,84 euroa per omis­ta­ja. Osuus­mak­sun kor­koa jaet­tiin muis­taak­se­ni 3,5 euroa, eli rei­lus­ti alle 10 pro­sent­tia lii­ke­voi­tos­ta. Osuus­pan­kit ovat vie­lä kum­mal­li­sem­pia täs­sä suh­tees­sa. Pank­ki voi teh­dä voit­toa sato­ja euro­ja asia­kas­o­mis­ta­jaa koh­den ja olla mak­sa­mat­ta osuus­mak­sun kor­koa sent­tiä­kään. Mihin nämä rahat mene­vät? Osmo näyt­tää ole­van HOK-Elan­non edus­ta­jis­tos­sa, osaat­ko antaa perus­tel­lun vas­tauk­sen mik­si noin mitä­tön osa lii­ke­voi­tos­ta pää­tyy omis­ta­jil­le? Ilmei­ses­ti koko lii­ke­voit­to ei ole jako­kel­pois­ta, mut­ta sil­ti tuo suh­de tun­tuu käsittämättömältä.

  25. Eikä kyse ole ainoas­taan sun­nun­tais­ta. Minä aikoi­naan vään­sin kau­pan kans­sa asias­ta ja sil­loin vaa­ti­muk­se­na oli pitää auki jokai­se­na tun­ti­na, jol­loin kaup­pa on auki. Ark 8–21, la 7–18 ja kesä su 12–21.

    Tun­te­ja oli­si tul­lut vii­kos­sa n. 35 lii­kaa. Tämä oli­si tar­kot­ta­nut käy­tän­nös­sä yhtä työn­te­ki­jää lisää tun­neil­le, jot­ka tuot­ta­vat tap­pio­ta. Pai­kan omis­ta­ja halusi osal­lis­tua tähän pudot­ta­mal­la vuo­kraa, joten jos­sa­kin tapauk­ses­sa kyse voi­si olla myös vuokrasta. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa löy­tyi roh­kea yrit­tä­jä, joka teki yksin vaa­di­tut tun­nit. Niin kau­an kun jaksoi.

  26. Tie­ten­kin mak­ka­ras­sa on kama­raa, eihän sitä muu­ten söi­si sika­kaaan vin­ku­mat­ta. Minul­la on Eli­nal­le muu­ten kar­mea uuti­nen: mak­ka­ran kuo­ri on eläi­men suol­ta! Ajat­te­le nyt!

  27. ARTTURI kir­joit­ti:

    Has­sua… joku muu voi­si syyt­tä kaup­pi­aan sijas­ta kulut­ta­jaa sii­tä, että kaup­pias myy sitä mitä kulut­ta­ja halu­aa. Ne on yleen­sä ihan toi­sen nimi­siä talous­jär­jes­tel­miä, mis­sä kaup­pias myy sitä mitä kulut­ta­ja ei halua (jos nyt on yli­pään­sä mitään myytävää…)”

    Mie­les­tä­ni tuos­sa on se hyvin taval­li­nen ajat­te­lu­vir­he, että yliar­vioi­daan toi­mi­jan, sub­jek­tin, osuus. Ja se sub­jek­tiu­den hah­mot­ta­mi­nen­kaan ei ihan osu. Raken­tei­den rau­tai­nen ote sen sijaan sivuutetaan.

    Ei kai ruo­ka­kaup­pa oli­si pääs­syt Suo­mes­sa kes­kit­ty­mään näin pit­käl­le, jos kulut­ta­jat teki­si­vät jat­ku­vas­ti luo­via valin­to­ja? Minus­ta ehkä kaik­kein oudoin­ta elin­tar­vi­ke­bis­nek­ses­sä on se, kuin­ka tar­mok­kaas­ti suo­ma­lai­set kes­kit­tä­vät ostok­sen­sa S‑ketjun myymälöihin.

    Jos kulut­ta­jia voi jos­tain syyt­tää, niin ruo­ka­kult­tuu­rin köy­hyy­des­tä. Sil­vio Ber­lusco­ni tuli arvioi­neek­si suo­ma­lais­ta ruo­kaa häm­mäs­tyt­tä­vän älyk­kääs­ti. Suo­ma­lai­sel­le riit­tää ate­riak­si mättö.

    Kau­pan vali­koi­man ongel­mia kuvas­taa mie­les­tä­ni hyvin se, mil­lai­ta kah­via meil­le myy­dään. Hyl­lys­sä riit­tää eri­lai­sia kah­vi­pa­ket­te­ja, mut­ta yleen­sä vain yksi tai kak­si laa­tua tum­mem­paa paah­toa. Kaik­ki muu on suo­ma­lais­ta rapaa, kevyes­ti paah­det­tua vaa­le­aa kah­via. Eikö suo­ma­lais­ten pitäi­si maa­il­man kovim­pa­na kah­vi­juo­ja­kan­sa­na olla kah­vin asian­tun­ti­joi­ta? Meil­lä val­lit­see vain mono­maa­ni­suus, jos­sa joka puo­lel­la, myös siis kah­vi­lois­sa ja baa­reis­sa, on tar­jol­la ensi­si­jai­ses­ti vain vaa­lea­paah­tois­ta. Ongel­ma on sii­nä, että suo­ma­lai­set eivät edes tie­dä vaih­toeh­toa, joten ART­TU­RIn toi­vo­maa aktii­vi­suut­ta ja kulu­tus­va­lin­to­ja ei tule esiin­ty­mään vie­lä pit­kään aikaan. 

    Itse asias­sa me vie­lä oikein kehum­me kah­viam­me hyväk­si. Kyse on siis pit­käl­ti jäl­leen dis­kurs­sis­ta eli raken­teel­li­ses­ta ongelmasta.

  28. Lii­an van­ha: Tar­ko­tin tie­tys­ti, että sil­lä jol­la on yri­tyk­ses­sä yli­pään­sä val­ta päät­tää asiois­ta saa päät­tää han­kin­nois­ta ja aukio­loa­jois­ta, jos edus­kun­ta ei rajoi­ta tätä vapautta.”

    Mik­si sit­ten suol­lat pro­ba­gan­daa kaup­pi­aas­ta, joka onkin todel­li­suu­des­sa kuin Mus­ta­naa­mio eli taruolento ?

  29. Yksi­tyis­yrit­tä­jäl­lä on vapaus siis päät­tää mil­loin pitää kaup­pan­sa auki (niis­sä puit­teis­sa jot­ka edus­kun­ta aset­taa) ja mitä tuot­tei­ta myy (taas niis­sä edus­kun­nan puitteissa.) ”

    KTM:n tut­ki­muk­ses­sa 98 % yksi­tyis­yrit­tä­jis­tä vas­tus­ti vapaa­ta aukioloa.

  30. Kaup­pa­pai­kan omis­ta­ja on riip­pu­vai­nen vuo­kra­lai­sis­taan sii­nä mis­sä vuo­kra­lai­set kaup­pa­pai­kan omis­ta­jas­ta. Tämä on ihan nor­maa­lia mark­koi­den toi­min­taa. Toi­nen ostaa ja toi­nen myy, eikä kaup­paa tapah­du, jos molem­mat osa­puo­let eivät sitä hyväksy.”

    Kaup­pa­pai­kan volyy­mi tulee suur­ten ket­ju­jen myyn­nis­tä, eri­kois­liik­keet ovat täy­den­tä­viä. Jos eri­kois­liik­ken ase­ma käy vai­keak­si niin ne lop­pu­vat ja asia­kaan on tyy­dyt­tä­vä mar­ke­tin tar­jon­taa n.

    Kysees­sä on monop­siak­si kut­su­tus­ta ilmiös­tä eli kun voi­ma­ta­sa­pi­no on jon­kun eduk­si niin hei­kom­pi kär­sii eikä sitä mark­ki­na­me­ka­nis­mi korjaa.
    Ei mark­ki­na­ta­lous ole ide­aa­li­nen , jos sal­li­taan suu­ret yritykset.
    Mark­ki­nat­lous toi­mii vain kun kai­kil­la on saman­lai­set edel­ly­tyk­set pääs­tä markkinoille.
    Kun ihmi­sen on levät­tä­vä niin ei yksit­täi­nen yrit­tä­jä kyke­ne 24/7/365 palveluun

  31. Pro­vencen mais­tu­vat tomaa­tit ovat etu­pääs­sä suo­tui­san ilmas­ton ansio­ta. Samo­ja När­piön kas­vi­huo­ne­to­maat­te­ja Suo­men toreil­la myy­dään vuo­den ympä­ri, luo­mu­to­maat­ti­kausi menee muu­ta­mas­sa vii­kos­sa ohi. Lain­sää­dän­nöl­lä ei tätä mik­si­kään muu­te­ta, gee­ni­ma­ni­pu­laa­tiol­la ennemmin.

  32. Suo­ma­lai­sen ruo­ka­kau­pan kum­mal­li­suus on myös sii­nä, miten näen­näi­ses­ti laa­ja vali­koi­ma ei ole­kaan laaja.

    Esi­mer­kik­si Kou­vo­la­lai­ses­sa super­mar­ke­tis­sa on peri­aat­tees­sa iso lihao­sas­to. Mut­ta mitä siel­lä on? Ensi kak­si hyl­ly­met­riä nau­dan keit­to­li­haa maku­luul­la 400 g pak­kauk­sis­sa, toi­mit­ta­ja Snell­man. Sit­ten kak­si hyl­ly­met­riä nau­dan keit­to­li­haa maku­luul­la 400 g pak­kauk­sis­sa, toi­mit­ta­ja Atria. Seu­raa­vak­si kak­si hyl­ly­met­riä nau­dan keit­to­li­haa maku­luul­la kol­man­nel­ta toi­mit­ta­jal­ta (jon­ka nimeä en muis­ta mut­ta tari­na on kir­jai­mel­li­ses­ti tosi).

    Eikö perin­tei­ses­ti kau­pan pitäi­si vali­ta toi­mit­ta­ja, kulut­ta­ja ei saa sii­tä mitään lisä­ar­voa täl­lai­ses­ta ‘vali­koi­mas­ta’.

    Sama mei­nin­ki jat­kuu juus­to­tis­kil­lä, mikä kau­kaa kat­sot­tu­na näyt­tää lupaa­val­ta, mut­ta mis­sä lähin­nä voit vali­ta eri toi­mit­ta­jien edam-juus­toa eri taval­la pakat­tu­na tai eri rasva-%:lla.

  33. Osmo on diag­noo­sis­saan oikeas­sa, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti hänen mää­rää­män­sä lää­ke ei tai­tai­si aut­taa. Mono­po­lis­ti­nen raken­ne tuk­ku­kau­pas­sa ei ole seu­raus­ta kar­tel­leis­ta, vaan skaa­lae­duis­ta Suo­men tapai­ses­sa har­vaa­na­su­tus­sa maassa.

    Täs­sä koh­taa minun täy­tyy olla jos­sain mää­rin Art­tu­rin kans­sa samaa miel­tä. Jos “epä­rei­lut” toi­mi­tus­so­pi­muk­set kiel­let­täi­siin, niin tuk­ku­kaup­pa vain vetäy­tyi­si siel­tä, mis­sä näi­tä sopi­muk­sia on ennen täy­ty­nyt kan­nat­ta­vuus­syis­tä teh­dä. Tilal­le tuli­si toki toi­sia toi­mit­ta­jia, mut­ta ruo­an hin­ta nousisi. 

    Moni on val­mis mak­sa­maan enem­män ruo­as­ta, mut­ta useim­mat eivät. Osmon lää­ke kor­jai­si osan laa­tuon­gel­mas­ta, mut­ta pakot­tai­si ne ihmi­set sub­ven­toi­maan herk­kusui­ta, joil­le pah­vin­ma­kui­set tomaa­tit kelpaisivat.

  34. Isoi­säl­lä­ni oli aikoi­naan ruo­ka­kaup­pa, jon­ka hän oli itse perus­ta­nut ja täy­sin omis­ti (hän­tä har­vem­min kut­sut­tiin nimel­lä, vaan tit­te­lil­lä “Kaup­pias”), ja jon­ka kes­kus­lii­ke söi, jah­ka hän oli vapaa­eh­toi­ses­ti ket­juun liit­ty­nyt lähin­nä tuk­ku­hin­to­jen pai­nees­ta joh­tuen. Tie­dän että hän suu­rel­la har­mil­la suh­tau­tui kes­kus­liik­keen tapaan mää­rä­tä tar­jous­tuot­tei­ta, esil­le­pa­noa ja vali­koi­maa- tämä oli jo 70/80-luvun tait­tees­sa, ennen kuin kaup­pa todel­la kes­kit­tyi, ja tilan­tees­sa, jos­sa hän oli ns. itse­näi­nen yrit­tä­jä. Tämä lähin­nä niil­le, joil­la on illuusioi­ta mark­ki­noi­den itseoh­jau­tu­vuu­des­ta ja yrit­tä­jien vapau­des­ta valita. 

    Nyky­ään tilan­ne lie­nee vie­lä keh­nom­pi, ja luul­ta­vas­ti R‑kioskin pitä­jä on enem­män vapaa yrit­tä­jä kuin tämän päi­vän kaup­pias. Täs­tä sit­ten seu­raa, että kuk­ka­rol­laan on paha äänes­tää, kun oikei­ta vaih­toeh­to­ja ei juu­ri ole olemassa. 

    Onnek­si on Haka­nie­men Hal­li, ja kai­ke­ti Avi­kai­sen Lei­po­mo­kin on edel­leen ole­mas­sa (sen pitä­jät ovat niin van­ho­ja, että ole­tan sen katoa­van aina, kun en ole käy­nyt siel­lä), mut­ta ei näil­lä vie­lä mari­na­di­broi­le­ri­sui­ka­le-mafian yli­val­taa nujerreta.

  35. Kai­sa R: häh? Väi­tät­kö sinä, että joku voi men­nä S‑ryhmän kaup­paan teke­mät­tä valin­taa men­nä S‑ryhmän kaup­paan? Tämä on kyl­lä aika mie­len­kiin­toi­nen näke­mys ihmi­sen toi­min­nas­ta. Ihmi­set teke­vät pää­tök­siä, eivät rakenteet.

    Ei kai ruo­ka­kaup­pa oli­si pääs­syt Suo­mes­sa kes­kit­ty­mään näin pit­käl­le, jos kulut­ta­jat teki­si­vät jat­ku­vas­ti luo­via valintoja? ”

    Ei kukaan ole väit­tä­nyt­kään, että kulut­ta­jat teki­si­vät luo­via valin­to­ja. (Mitä iki­nä ne sit­ten ovat­kaan.) Se, että kulut­ta­jat päät­tä­vät kau­pas­sa mitä osta­vat ja kaup­pi­aat yrit­tä­vät pitää hyl­lyt täyn­nä tätä tava­raa, joka menee kau­pak­si tar­koit­taa siis sitä, että kulut­ta­jat teke­vät valin­to­ja sen suh­teen mitä tuot­tei­ta osta­vat ja kaup­pi­aat rea­goi­vat näi­hin valin­toi­hin. Täs­sä ei ole mitään mys­tis­tä, eikä toi­mi­jan osuut­ta voi oikein yliarvioida.

    Kau­pan vali­koi­man ongel­mia kuvas­taa mie­les­tä­ni hyvin se, mil­lai­ta kah­via meil­le myy­dään. Hyl­lys­sä riit­tää eri­lai­sia kah­vi­pa­ket­te­ja, mut­ta yleen­sä vain yksi tai kak­si laa­tua tum­mem­paa paah­toa. Kaik­ki muu on suo­ma­lais­ta rapaa, kevyes­ti paah­det­tua vaa­le­aa kahvia.”

    Tämä edel­li­nen lause kuvas­taa mie­les­tä­ni hyvin asen­net­ta­si kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jaan: hänel­lä on vää­rä maku, sinul­la oikea.

    joten ART­TU­RIn toi­vo­maa aktii­vi­suut­ta ja kulu­tus­va­lin­to­ja ei tule esiin­ty­mään vie­lä pit­kään aikaan.”

    Minä en toi­vo mitään aktii­vi­suut­ta, vaan minä toi­von, että kaup­piai­den anne­taan rau­has­sa myy­dä sitä mitä osta­jat halua­vat, vaik­ka sinä tai Osmo haluai­sit­te­kin jotain muuta.

    Lii­an van­ha: heh… me tai­de­taan nyt puhua tois­tem­me ohi. Tot­ta­kai, jos 98% yksi­tyis­yrit­tä­jis­tä ei halua teh­dä töi­tä sun­nun­tai­sin, niin he vas­tus­ta­vat sun­nun­tai­au­kio­loa. Täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että yksi­tyis­yrit­tä­jä tekee pää­tök­siä hal­lit­se­mien­sa resurs­sien käy­tös­tä auto­no­mi­ses­ti, niis­sä puit­teis­sa, jot­ka edus­kun­ta mää­rää. Eli yrit­tä­jä saa pitää kaup­paan­sa auki aivan miten lys­tää niis­sä puit­teis­sa jois­sa edus­kun­ta sal­lii. (Ja toki myös niis­sä puit­teis­sa, kun hän hal­lin­noi kauppapaikkaansa.)

    Jos eri­kois­liik­ken ase­ma käy vai­keak­si niin ne lop­pu­vat ja asia­kaan on tyy­dyt­tä­vä mar­ke­tin tar­jon­taa n.”

    Ja kaup­pa­pai­kan omis­ta­jan tyh­jiin liiketiloihin.

    Kysees­sä on monop­siak­si kut­su­tus­ta ilmiös­tä eli kun voi­ma­ta­sa­pi­no on jon­kun eduk­si niin hei­kom­pi kär­sii eikä sitä mark­ki­na­me­ka­nis­mi korjaa.”

    Haet nyt var­maan­kin sanaa monop­so­ni ja täs­sä ei ole kyse lain­kaan sii­tä. Pie­nil­le kau­poil­le on ole­mas­sa lukui­sia vaih­toeh­toi­sia kauppapaikkoja.

    Ei mark­ki­na­ta­lous ole ide­aa­li­nen , jos sal­li­taan suu­ret yritykset.”

    Ei tie­ten­kään. Se on kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin mikään vaih­toeh­to. Toi­sin kuin luu­let mark­ki­na­ta­lous “toi­mii” mel­kein kai­kis­sa olo­suh­teis­sa. (Jopa sil­loin, kun mark­ki­noil­la on monopoli!)

  36. Sil­vio Ber­lusco­ni tuli arvioi­neek­si suo­ma­lais­ta ruo­kaa häm­mäs­tyt­tä­vän älyk­kääs­ti. Suo­ma­lai­sel­le riit­tää ate­riak­si mättö.”

    Kyl­lä, aivan oikein! Niin riittää!

    (Tosin älyk­kää­nä en her­raa pidä, mut­ta makun­sa meil­lä kul­la­kin. Kai­sal­la eri kuin minulla)

    Minus­ta arki­ruu­an ei tar­vit­se olla mitään gour­me­ta. Ihan hyvän­ma­kui­nen ja ter­veel­li­nen ruo­ka riit­tää… Juh­la­het­ket ovat asia erikseen. 

    Sil­lä resep­til­lä minul­la on kol­me hoik­kaa ja ter­vet­tä las­ta. Itse pidän kuvot­ta­va­na iso­jen mies­ten nyr­pis­te­lyä tomaat­te­ja puris­te­le­mas­sa S‑marketissa kuin nir­soi­le­vat hovineidit. 

    Ei voi muu­ta kuin sanoa, että pula-aika oli­si paikallaan. 

    Sii­nä vai­hees­sa, kun elä­mä alkaa pyö­riä ruu­an ymprä­ril­lä, niin voi kat­soa itse­ään pei­lis­tä (jos sii­hen mahtuu) 

    Ita­lias­sa ja Krei­kas­sa ovat Euroo­pan liha­vim­mat lap­set, Suo­mes­sa ja Slo­va­kias­sa Euroo­pan hoi­kim­mat. Ja jot­ta ei valeh­te­lus­ta syy­te­tä, niin lähde: 

    STU/19.08.2008

    Lää­kä­ri­leh­den mukaan kau­his­te­lum­me liha­vis­ta lap­sis­tam­me näyt­täy­tyy tilas­to­jen valos­sa vähin­tään oudol­ta: EuroScience Open Foru­mis­sa Barce­lo­nas­sa esi­te­tyt tie­dot osoit­ta­vat, että Euroo­pan liha­vim­mat lap­set eivät asu Itä­me­ren, vaan Väli­me­ren ran­noil­la. Perä­ti joka kol­mas ita­lia­lais- ja mal­ta­lais­lap­si on ylipainoinen.
    Vähi­ten yli­pai­noi­sia lap­sia on Slo­va­kias­sa ja Suo­mes­sa. Suo­mes­sa yli­pai­noi­sia lap­sia on hie­man yli kym­me­nen pro­sent­tia. Lisäk­si yli­pai­nois­ten osuus on Poh­jois­mai­den pie­nin. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa noin joka kuu­des lap­si on ylipainoinen.

    Keh­taa­ko joku sanoa tämän ääneen Ber­lusco­nil­le vai pitää­kö Osmon “oma maa mus­tik­ka” ‑lin­ja pintansa.

  37. tcrown, tuol­ta vuo­si­ker­to­muk­sen sivul­ta 34 löy­tyy hal­li­tuk­sen ehdo­tus yli­jää­män käytöstä:

    - Siir­re­tään yli­jää­mäs­tä vara­ra­has­toon sään­tö­jen 27 §:n mukai­ses­ti 5.000.000,00 €
    — Mak­se­taan osuus­mak­sun kor­ko­na var­si­nai­sil­le osuuk­sil­le 10 %. Kor­ko mak­se­taan koko vuo­del­ta niil­le jäse­nil­le, joi­den osuus­mak­su on koko­naan mak­set­tu­na tili­kau­den vii­mei­se­nä päi­vä­nä ja osuu­teen liit­ty­vä jäse­nyys koron­mak­su­het­kel­lä jat­kuu jos­sain S‑ryhmän osuus­kau­pas­sa. 1.658.562,00 €
    — Siir­re­tään edel­lis­ten tili­kausien yli­jää­mä­ti­lil­le 2.156.995,72 €

    Ihan hyvä sum­ma noi­ta yli­jää­miä on kyl­lä ker­ty­nyt vuo­sien var­rel­la. Jos HOK lai­tet­tai­siin nyt lihoik­si, jokai­sel­le asia­kas­o­mis­ta­jal­le pitäi­si mak­saa 560 euroa rahas­toi­duis­ta ylijäämistä.

  38. Jos muis­tan oikein, niin lähi­kau­pas­sa käy­tet­ty 10€ hyö­dyt­tää lähi­ta­lout­ta 25€ mut­ta super­mar­ket­ti­ket­jus­sa käy­tet­ty 10€ vain 14€. 

    Lähi­ta­lou­den jär­ke­vöit­tä­mi­seen tar­vit­tai­siin kui­ten­kin hyviä kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­ja joka kun­taan, joka ei onnis­tu kirveelläkään.

  39. Osmo: kenen­kään ei ole pak­ko pitää kaup­paan­sa auki sun­nun­tai­na, riip­pu­mat­ta sii­tä min­kä­lai­set sään­nöt kaup­pa­kes­kuk­sil­la on. Hän voi joko pitää kaup­paan­sa kiin­teis­tös­sä, joka ei ase­ta kau­pan aukio­lol­le vaa­ti­muk­sia tai lopet­taa kau­pan pitämisen.”

    Tuo on vain teo­ri­aa kat­sot­tu­na tynnyrintapinreiästä.
    Meil­lä näi­tä tyn­ny­rin­ta­pin reiäs­tä maa­il­maa tar­kas­te­le­via löy­tyy yllät­tä­vän paljon.

    Jos sinul­la on esim nap­pi­kaup­pa niin sii­tä osta­vat teke­vät ostok­sen­sa ohei­sos­toi­na eli kun käy­vät mar­ke­tis­ta osta­mas­sa tuo­ta standardiruokaa.

    He eivät käve­le edes 100 met­riä toi­seen kiinteistöön.

    Ennen he osta­vat mar­ke­tis­ta stan­dar­di­na­pin ja käyt­tä­vät sit­ten vaat­ten lop­puun seka­na­pi­tuk­sel­la tai heit­tä­vät sen ros­kiin tai osta­vat mar­ke­tis­ta uuden vaatteen

  40. Haet nyt var­maan­kin sanaa monop­so­ni ja täs­sä ei ole kyse lain­kaan sii­tä. Pie­nil­le kau­poil­le on ole­mas­sa lukui­sia vaih­toeh­toi­sia kauppapaikkoja.”

    Ei ole, eri­kois­kaup­pa on oheis­myyn­tiä jon­kun suu­ren toi­mi­jan kyl­jes­sä eli ihmi­set eivät etsi nii­tä kovin­kaan innok­kaas­ti, pien­tä vähem­mis­töä lukuunottamatta

    Täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että yksi­tyis­yrit­tä­jä tekee pää­tök­siä hal­lit­se­mien­sa resurs­sien käy­tös­tä auto­no­mi­ses­ti, niis­sä puit­teis­sa, jot­ka edus­kun­ta määrää. ”

    Näsä­vii­sai­lua, eläm­me oikeas­sa maa­il­mas­sa, jos­sa on pal­jon vai­kut­ta­via tekijöitä

  41. Ei kukaan ole väit­tä­nyt­kään, että kulut­ta­jat teki­si­vät luo­via valin­to­ja. (Mitä iki­nä ne sit­ten ovat­kaan.) Se, että kulut­ta­jat päät­tä­vät kau­pas­sa mitä osta­vat ja kaup­pi­aat yrit­tä­vät pitää hyl­lyt täyn­nä tätä tava­raa, joka menee kau­pak­si tar­koit­taa siis sitä, ”

    Kulut­ta­ja on ohjat­ta­vis­sa ole­va eli tava­ran mää­rä ja sijoit­te­lu rat­kai­se­vat mitä kulutetaan.
    Kau­pan poh­ja­pii­rus­tuk­set ovat tie­det­tä, samoin sijoit­te­lu hyllyyn.
    Kun ihmi­nen on kii­rei­nen niin hän valit­see hel­poim­min ja eni­te­ne­sil­lä ole­van tuotteen.
    Sik­si sil­män­kor­keu­del­le sijoi­te­taan suu­ri­na mäöä­ri­nä ne tuot­teet, joi­ta halu­taan myydä

  42. Minä puo­les­ta­ni kai­pai­sin kaup­poi­hin moni­puo­li­sem­paa eines­va­li­koi­maa ml. pus­sis­ta lau­ta­sel­le tai omien saa­laat­tien sekaan val­miik­si pes­ty­jä salaat­ti­la­ji­tel­mia. Tätä kaik­kea koh­tuul­li­seen hintaan.

    Ale­pa (S‑ketjua) on lähi­kaup­pa­na ja siel­lä autot­to­ma­na tulee enim­mäk­seen käy­tyä. Iso Pris­ma on myös käve­ly­mat­kan pääs­sä, jos­kin siel­lä tulee käy­tyä har­vem­min. Lid­liin on noin var­tin mat­ka käve­lyi­neen ja bus­si­kyy­tei­neen. Siel­lä tulee käy­tyä vähän useam­min kuin Prismassa.

    En yhtään ihmet­te­le että kaup­piait­ten enem­mis­tä vas­tus­taa vapai­ta aukio­loai­ko­ja, sil­lä se lisäi­si kil­pai­lua. Vie­lä tuo­reen aukio­lo­lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sen jäl­keen­kin on jää­mäs­sä Hel­sin­gin kes­kus­tan “ase­ma­tun­ne­lin” kau­poil­le lupa pai­naa rahaa, kun muu­al­la sijait­se­vat liik­keet jou­tu­vat sul­ke­maan vii­kon­lop­pui­sin kuu­del­ta oven­sa. Onnek­si kaik­kein pie­nim­pien liik­keit­ten aukio­loa­jat tai­det­tiin vapauttaa.

    Vali­koi­mien sup­peut­ta enem­män ihmet­te­len kui­ten­kin hin­ta­ta­soa. Uskot­ta­vim­mal­ta minus­ta on kuu­los­ta­nut seli­tys, että suu­ret ket­jut ovat saa­neet ja saa­vat edel­leen­kin lob­baa­mal­la alu­eel­li­set “yksi­noi­keu­det” ja siten saa­vat pidet­tyä hin­to­ja kor­keam­mal­la. Yksi­noi­keu­det lai­naus­mer­keis­sä, sil­lä saat­taa lähis­töl­lä joku eri­ket­jun­kin pie­nem­pi kaup­pa olla, vaan ei veto­voi­mai­sim­mal­le isol­le mar­ke­til­le tasa­ve­rois­ta kilpailijaa.

    Vali­koi­mis­ta vie­lä sen ver­ran, että eivät­kö­hän vali­koi­mat ole kui­ten­kin seu­raus­ta asiak­kai­den valin­nois­ta — lop­pu­jen lopuk­si. Vaik­ka jos­kus ihmet­te­len­kin esi­mer­kik­si ison mar­ke­tin kink­ku­leik­ke­lei­den lopu­ton­ta laji­mää­rää, niin niin vain se on minul­la­kin yksi tiet­ty merk­ki ja laa­tu, jota yleen­sä ostan (minul­le sopi­va maun, pak­kaus­koon, hin­nan ja ras­va­pi­toi­suu­den kombinaatio).

    Resep­ti­ni kil­pai­lun lisää­mi­sek­si: kun­nan omis­ta­mat lii­ke­ton­tit myyn­tiin tar­jous­kil­val­la, kaik­ki aukio­lo­sään­te­ly pois, liik­keen­pi­toon liit­ty­vän sään­te­lyn läpi­käyn­ti tar­kaan ja van­hen­tu­neet ja tur­hat pykä­lät pois sekä perus­tu­lon käyt­töön­ot­to yhdes­sä vero­tus- ja sosi­aa­li­tur­va­re­mon­tin kans­sa (toi­si mark­ki­noil­le lisää pie­niä jous­ta­vas­ti toi­mi­via kaup­po­ja alen­ta­mal­la yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­sen kyn­nys­tä ja kyn­nys­tä ottaa vas­taan mata­las­ti pal­kat­tua tai lyhy­tai­kais­ta työtä).

  43. Minus­ta mar­ket­tien kans­sa pitäi­si kes­kus­tel­la: nyky­ään jo Pris­mois­sa on pie­net luo­mu­kar­si­nat — oli­si outoa, jos lähi­ruo­ka­kar­si­na oli­si mah­do­ton. Yleen­sä ostan luo­mu­kar­si­nas­ta — vaik­ka vähän ihme­tyt­tää­kin, voi­ko 250 gr. espan­ja­lai­nen kir­sik­ka­to­maat­ti­ra­sia olla luo­mua. Toki se on sitä Espan­jas­sa pak­kaa­mat­to­ma­na — mut­ta entä täällä?

    Mut­ta — hyvä siis on usein par­haan vihol­li­nen. Emme saa lois­ta­vaa vihan­nes­to­ria jokai­sen käve­ly­mat­kan pää­hän, mut­ta jos sai­sim­me suur­liik­keet kiin­nos­tu­maan myös pai­kal­lis­ten laa­tu­tuot­tei­den tarjonnasta?

    Sitä mukaa kun sit­ta­rei­hin on tul­lut poh­ja­lai­sia joh­ta­jia, mak­ka­ra­tis­kiin on ruven­nut ilmes­ty­mään käris­tet­tä ja hela­pää­tä — laatumakkaroita.

    Tou­ko Mettinen

  44. Kal­le Pyö­rä­nie­mi kir­joit­ti “… ei suo­ma­lai­sil­la palkka‑, polt­toai­ne- ja ajo­neu­vo­kus­tan­nuk­sil­la vält­tä­mät­tä ole mahdollistakaan”.

    Muu­al­la­kin Euroo­pas­sa on kor­keat pal­kat, kal­lis polt­toai­ne eikä ne autot­kaan enää mitään hal­po­ja ole.

    Etäi­syy­det voi meil­lä jos­sain kor­pi­seu­dul­la olla pidem­mät mut­ta ei se seli­tä asi­aa tie­hään asu­tul­la pääkaupunkiseudulla.Eikä noi­ta har­vaan asut­tu­ja aluei­ta kaup­pa sub­ven­toi kyl­lä siel­lä kulut­ta­ja mak­sa ne kor­keam­mat kuljetuskustannuksetkin.

    Kyl­lä ykkös­te­ki­jä on var­maan huo­nos­ti toi­mi­va kil­pai­lu. Alus­sa Lidl hiu­kan häm­men­si kil­pai­lua mut­ta näyt­tää jo kotou­tu­neen suo­me­lai­seen hin­ta­ta­soon. Ja alan uskoa että me suo­ma­lai­set olem­me kulut­ta­ji­na myös hel­pos­ti kau­pan ohjattavia.

    Olen ollut huo­maa­vi­na­ni että S‑ryhmä on bonus­kor­til­laan onnis­tu­nut todel­la luo­maan aitoa ostous­kol­li­suut­ta. Jos iso per­he kes­kit­tää ostok­sen­sa saat­taa se saa­da 5% bonuk­sen­kin. Kun seu­raa­van ker­ran kävin S‑kaupassa las­kin ostok­sis­ta­ni 5% alen­nuk­sel­la ver­tai­lu­hin­nat. Sil­lä alkoi olla jo mer­ki­tys­tä. Saman havait­sin kun ajoin ABC huol­toa­se­man ohi. Seu­dun kal­leim­mat perus­hin­nat muut­tui­vat­kin ihan sie­det­tä­vik­si kun niis­tä las­ki 5% bonuksen.

    Ei ihme että S‑ryhmä paisuu.

    Kes­ko on puris­ta­nut kaup­pias­yrit­tä­jän­sä ilmei­ses­ti aivan nurk­kaan ja vuo­sia sit­ten huo­non­net­tu bonus­jär­jes­tel­mä tun­tuu pää­osin aika hyödyttömältä.

    Ei voi kun onni­tel­la S‑ryhmää tai­ta­vas­ta markkinoinnista.

  45. Muu­al­la­kin Euroo­pas­sa on kor­keat pal­kat, kal­lis polt­toai­ne eikä ne autot­kaan enää mitään hal­po­ja ole.

    Etäi­syy­det voi meil­lä jos­sain kor­pi­seu­dul­la olla pidem­mät mut­ta ei se seli­tä asi­aa tie­hään asu­tul­la pääkaupunkiseudulla.Eikä noi­ta har­vaan asut­tu­ja aluei­ta kaup­pa sub­ven­toi kyl­lä siel­lä kulut­ta­ja mak­sa ne kor­keam­mat kuljetuskustannuksetkin.

    Voi tie­tys­ti myös kat­soa suo­ma­lai­sen pel­toa­lan tuot­to­ja ja ulko­mail­ta tuo­ta­van kor­vaa­van tuot­teen kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia. Esi­mer­kik­si peru­nan heh­taa­ri­sa­to on Sak­sas­sa tuplat Suo­meen ver­rat­tu­na, puhu­mat­ta­kaan sit­ten vaik­ka kas­vi­huo­ne­vil­je­lyn kus­tan­nuk­sis­ta ver­rat­tu­na mai­hin jois­sa vihan­nek­sia voi kas­vat­taa ulko­sal­la. Kul­je­tus­mat­kat tilal­ta kaup­paan ovat myös huo­mat­ta­vas­ti pitem­piä, oli sit­ten kyse koti­mai­ses­ta tai ulko­mai­ses­ta tava­ras­ta. Oli­si aika eri­kois­ta jos näil­lä sei­koil­la ei oli­si mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta ruu­an hin­taan Suomessa.

  46. Gran­paI­gor:

    Seu­dun kal­leim­mat perus­hin­nat muut­tui­vat­kin ihan sie­det­tä­vik­si kun niis­tä las­ki 5% bonuksen.”

    Tar­koi­tat var­maan onni­tel­la S‑ryhmää hyvän mark­ki­noin­nin sijaan sii­tä, että he tar­joa­vat kulut­ta­jal­le paras­ta tuotetta?

  47. Anteek­si nyt, mut­ta mit­kä ihmeen “pit­kät etäi­syy­det”? Maan nel­jäs­tä suu­res­ta kau­pin­gis­ta kol­me on sata­ma­kau­pun­ke­ja, mikä ihmeen pak­ko tuk­ku­liik­keen on pal­vel­la koko maa­ta samoil­la hin­noil­la, vali­koi­mal­la ja ehdoil­la? Esim. Poh­jois-Ita­lias­sa syö­dään aika pal­jon ete­läs­sä kas­va­tet­tua ruo­kaa, on tuo­kin sel­lai­nen tuhan­nen kilo­met­rin sii­vu, ja pal­jon huo­nom­mil­la teil­lä. Jos­tain syys­tä se on kui­ten­kin tuo­ret­ta ja mak­saa puo­let sii­tä mii­tä tääl­lä. Olen jos­kus leik­ki­nyt aja­tuk­sel­la, että avai­si ita­liai­sen perus­mar­ke­tin kopion Hel­sin­gis­sä, yksi kont­ti päi­väs­sä suo­raan Bolog­nas­ta. Ei se kul­je­tus nyt niin kal­lis­ta ole.

  48. tpyy­luo­ma: yksi Kuo­pion kaup­pa­hal­li­myy­jä yrit­tää jo vähän sama (myy jopa ita­lia­lais­ta ker­maa!) ja kaup­pa käy hyvin. Vali­tet­ta­vas­ti hänel­lä ei kyl­lä oo tuorevihanneksia.

  49. Art­tu­rin logii­kal­la Neu­vos­to­lii­tos­sa oli maa­il­man par­haat kau­pat, kun asiak­kaat oli­vat niin tyy­ty­väi­siä, että osti­vat ne tava­ras­ta tyhjäksi.

  50. Suu­ria yri­tyk­siä ei syn­ny kil­pai­lua rajoit­ta­maan. Suu­ret yri­tyk­set ovat tie­tys­ti merk­ki sii­tä, että kil­pai­lu ei ole täy­del­lis­tä, mut­ta kil­pai­lu ei edes voi olla täy­del­lis­tä sil­loin, kun mark­ki­noil­la on mer­kit­tä­viä skaalaetuja.

    Jos skaa­lae­tu on sel­lai­nen, että kau­pan koon kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen vähen­tää kus­tan­nuk­sia vaik­ka 10 pro­sent­tia (skaa­lae­tu riip­puu tie­ten­kin yksik­kö­koos­ta; jos­sain koh­taa skaa­lae­tua ei enää ole) niin kah­den kil­pai­le­van kaup­pi­aan on mah­dol­lis­ta teh­dä kum­mal­le­kin voit­toa siten, että toi­nen ostaa toi­sen kau­pan sum­mal­la, joka vas­taa tämän toi­sen kaup­pi­aan kau­pas­taan saa­mien tulo­jen nyky­ar­voa ja vaik­ka 10 pro­sent­tia pääl­le. Kos­ka yksik­kö­kus­tan­nuk­set vähe­ni­vät 10 pro­sent­tia, mut­ta volyy­mi tuplaan­tui, syn­tyi lisä­ka­tet­ta 20 pro­sent­tia alku­pe­räi­ses­tä. Puo­let täs­tä hyö­dys­tä meni enti­sel­le kil­pai­li­jal­le, mut­ta molem­mat rikastuivat.

    Tätä pide­tään yleen­sä “paha­na”, kos­ka kau­pan kil­pai­lu pai­naa kus­tan­nuk­sia alas­päin. Jos mark­ki­noil­la on vain muu­ta­ma iso toi­mi­ja, nii­den on hel­pom­pi pitää yllä kar­tel­lia tms, jol­la ne saa­vat las­ku­tet­tua yli­hin­taa. Täl­löin hin­ta­ra­ken­teek­si muo­dos­tuu ns. undercut-proof- hin­ta, ei niin­kään kil­pai­lul­li­nen markkinahinta.

    Käsit­tääk­se­ni kil­pai­lu­vi­ran­omai­set pyr­ki­vät yleen­sä sel­vit­tä­mään jotain kaup­po­ja hyväk­syes­sään, oli­si­ko mah­dol­li­ses­ti muo­dos­tu­va undercut-proof-hin­ta­ra­ken­ne kulut­ta­jan kan­nal­ta edul­li­sem­pi kuin van­ha, kor­keam­pien kus­tan­nus­ten mut­ta kil­pai­lul­li­sem­min muo­dos­ta­ma hin­ta. Jos näin on, niin yhdis­ty­mi­set sallitaan.

    Tois­tai­sek­si Suo­mes­sa hin­nat ovat pai­nu­neet alas kil­pai­lun lisään­tyes­sä, mut­ta toi­saal­ta jon­kin ver­ran laa­dus­sa on mene­tet­ty. Lisäk­si on vai­ke­aa ellei mah­do­ton­ta arvioi­da dynaa­mi­sia vaikutuksia.

    Täs­sä­kin Krug­ma­nin teo­ria skaa­lae­duis­ta ja vari­aa­tion arvos­ta­mi­ses­ta mie­les­tä­ni toi­mii, vaik­ka se onkin kehi­tet­ty kan­sain­vä­li­seen kaup­paan. Jos ihmi­set arvos­ta­vat laa­jem­paa vali­koi­maa, niin kil­pai­lua syn­tyy sil­ti, vaik­ka skaa­lae­dut oli­si­vat mer­kit­tä­vät. Toi­saal­ta, jos skaa­lae­dut ovat suu­rem­mat kuin vali­koi­man arvos­tus, niin pakot­ta­mal­la vali­koi­maa suu­rem­mak­si, teh­dään teho­ton tulon­siir­to hal­paa arvos­ta­vil­ta vali­koi­maa arvostaville. 

    Tam­pe­reen Tam­me­las­sa (pari­sa­taa met­riä rau­ta­tie­a­se­mal­ta) oli jon­kin aikaa ita­lia­lai­nen ruo­ka­kaup­pa, mut­ta se meni pian nurin. Suo­men kol­man­nek­si suu­rim­man kau­pun­gin tiheim­min asu­tus­ta kau­pun­gin­osas­ta ei löy­ty­nyt tar­peek­si asia­kas­kun­taa näil­le bolog­nan herkuille. 

    Miten nii­tä löy­tyi­si jos­tain När­piös­tä, jos­sa on vähem­män asuk­kai­ta kuin Tammelassa?

  51. Art­tu­ri: Hiu­kan on var­maan sil­mä­la­sien väris­tä tai näkö­kul­mas­ta kiin­ni nimit­tää­kö hyväk­si mark­ki­noin­nik­si vai par­haak­si tuot­teek­si. Ehkä pitäi­si sanoa että osaa­va mark­ki­noin­ti­joh­to on luo­nut hyvän kulut­ta­jan arvos­ta­man kon­sep­tin. En viit­si­si puhua bonus­jär­jes­tel­mäs­tä tuotteena.

    Mut­ta kun ver­taan S‑ryhmän bonus­jär­jes­tel­mää K‑ryhmän vas­taa­vaan nykyi­sil­lä vuo­sia sit­ten huo­non­ne­tuil­la eduil­la en voi kuin onni­tel­la S‑ryhmää.

    Vaik­ka jos­kus vuo­sia, vuo­sia sit­ten suo­sin elin­tar­vi­keos­tok­sis­sa K‑kauppoja niin olen ajat sit­ten jo havain­nut vaik­ka­pa S‑ryhmän kau­pat parem­mik­si. Onpa tuol­lai­nen sub­jek­tii­vi­nen yleisarvio. 

    Enkä oikein löy­dä muu­ta seli­tys­tä kuin K‑ryhmän orjuut­ta­neen kaup­pi­aan­sa niin nurk­kaan ahnees­sa tulok­sen­te­ko­mie­les­sä että vain todel­li­set ihme­mie­het ja sat­tu­mal­ta enää pär­jää­vät talou­del­li­ses­ti kaup­piai­na. Ja jos “lii­an hyvin” menee niin kes­kus­lii­ke nos­taa veloi­tuk­si­aan ellei nouse­vaa veloi­tus­me­ka­nis­mia ole jo val­miik­si raken­net­tu kaup­pa­paik­ka­so­pi­muk­siin yms.

  52. Art­tu­ri: “Pie­nil­le kau­poil­le on ole­mas­sa lukui­sia vaih­toeh­toi­sia kauppapaikkoja.”

    Peri­aat­tees­sa ehkä. Mut­ta käy­tän­nös­sä tilan­ne on sel­lai­nen, että ainoas­taan isoil­la toi­mi­joil­la (kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat ja kaup­pa­liik­keet) on riit­tä­väs­ti lob­baa­mis­val­taa teh­dä a) lain­sää­dän­nös­tä ja muus­ta sään­nös­tös­tä hei­tä suo­si­va ja b) kaa­voi­tut­taa alu­eet, lii­ken­neyh­tey­det ja kaup­pa­pai­kat hei­tä suosiviksi.

    Mie­les­tä­ni Osmo on oikeas­sa sii­nä, että Suo­men nykyi­nen kaup­pa (muu­kin kuin ruo­ka­kaup­pa) on osin epä­ter­veel­lä poh­jal­la, mut­ta näh­däk­se­ni ongel­ma on kau­pan suur­toi­mi­joi­den ja poli­tii­kan lii­an lähei­set välit.

    Tätä voi yrit­tää kor­ja­ta lähin­nä lisää­mäl­lä läpi­nä­ky­vyyt­tä, lisää­mäl­lä ihmis­ten poliit­tis­ta aktii­vi­suut­ta, vähen­tä­mäl­lä poliit­tis­ta val­taa tai “pakot­ta­mal­la” kil­pai­lu toi­sen­lai­sek­si sään­nök­sin. Minä en ole ollen­kaan vakuut­tu­nut, että jäl­kim­mäi­nen tapa oli­si paras kor­jaus­lii­ke, kuten Osmo vihjaa.

    Toi­nen syy Osmon ja minun kal­tais­te­ni eli­tis­tien nuri­naan vali­koi­man keh­nou­des­ta ja hin­to­jen kal­leu­des­ta lie­nee sii­nä, että suo­ma­lai­set kulut­ta­jat eivät osaa vaa­tia “parem­pia” tuot­tei­ta. Mut­ta ihmek­kö tuo, kun mei­dät kou­lus­ta läh­tien ope­te­taan muka­ter­veel­lis­ten maut­to­mien lai­tos­mös­sö­jen pariin.

    Kari

  53. Tie­de­mies, sem­moi­sia deli­tyyp­pi­siä kaup­po­ja jot­ka myy ita­lia­lai­sia, rans­ka­lai­sia ja/tai espan­ja­lai­sia tuot­tei­ta on aina­kin Hel­sin­gis­sä usei­ta. Vähän samaa sar­jaa on itä­mai­set ruo­ka­kau­pat. Nämä kui­ten­kin myy­vät lähin­nä öljy­jä, maus­tei­ta, kui­vat­tu­ja tuot­tei­ta, tms. säi­lyk­kei­tä. Ja näi­tä löy­tyy vähän parem­min varus­tel­lus­ta mar­ke­tis­ta ihan hyvin, suu­rin osa nii­den myyn­nis­tä on nime­no­maan täl­lai­sia kes­toe­lin­tar­vik­kei­ta. Hain takaa sem­mois­ta täyt­tä super­mar­ket­tia, Art­tu­rin vink­ki Kuo­pios­ta pitä­nee käy­dä kat­sas­ta­mas­sa jah­ka käynå

    Se mis­sä on ongel­mia on tuo­re­ta­va­rat. Kas­vik­set, lei­pä, liha, juus­to. Ongel­man voi tii­vis­tää niin ettei saa edes rahal­la, mikä ottaen huo­mioon että henk. koht. miel­ty­myk­set tus­kin on kovin yksi­löl­li­siä tar­koit­taa että moni muu­kin sitä kai­paa. Tämä hais­kah­taa kil­pai­lun puut­teel­ta. Kes­ki- ja Ete­lä-Euroo­pas­sa sää­del­lään kaa­voi­tuk­sel­la kil­pai­lua, men­ta­li­tee­til­la että pik­ku­kaup­pa on pidet­tä­vä hen­kis­sä. Teo­rias­sa tämä tuot­taa kal­liin ja huo­non vali­koi­man, käy­tän­nös­sä päin­vas­toin. Yleen­sä kun teo­ria ei ennus­ta todel­li­suut­ta niin vaih­de­taan teoriaa.

    Mut­ta tämä kos­kee kyl­lä mar­ket­tia­kin, mel­kein mis­sä tahan­sa muus­sa maas­sa tuol­lai­ses­sa ison City­mar­ke­tin kokoi­ses­sa kau­pas­sa on val­ta­va vali­koi­ma. Pari vuot­ta sit­ten kävin ohi ajaes­sa­ni Liet­tuas­sa sem­moi­ses­sa parin sadan neliön lähiö­kau­pas­sa ja sekin pesi men­nen tul­len kes­ki­ver­to Prisman.

    Voi­han tätä yrit­tää selit­tää ruo­ka­kult­tuu­ril­la, mut­ta täl­lä­kin het­kel­lä tuhan­net suo­ma­lai­set naut­tii tuo­reis­ta man­si­kois­ta, her­neis­tä, ja kalas­ta kun on kesä ja tori­kaup­pa kukois­taa, mar­ke­teis­ta näi­tä ei saa. Syy­tän duo­po­lia, elin­tar­vi­ke­teol­li­suut­ta tuke­vaa lain­sää­tä­jää, ja kaa­voit­ta­jaa. Jos nyt vaik­ka aloi­tet­tai­siin sii­tä, että kun on se stan­dar­di­kaup­pa­kes­kus jos­sa on käy­tä­vä ja sen päis­sä ne kak­si mar­ket­tia, niin sii­hen käy­tä­väl­le ihan kaa­voi­te­taan myyn­ti­tis­kit pien­kaup­piail­le ihan niin kuin torilla.

  54. Vie­lä, olen sen ver­ran kyp­sä tuo­hon tar­jon­taan, että olen ihan vaka­vas­ti har­kin­nut omaa pien­tä kas­vi­huo­net­ta. Ei sinän­sä että minua kiin­nos­tai­si vil­je­ly pät­kää­kään. Mui­ta haluk­kai­ta? Eli vaik­ka sem­moi­nen 50 neliön kas­vi­huo­ne jon­ne­kin Hel­sin­kiin kimpassa.

  55. Tane­li Salo­vaa­ra: häh? Täs­sä­hän on kyse sii­tä, että toi­nen yri­tys menes­tyy mark­ki­noil­la parem­min kuin toi­nen ja selit­tä­väk­si teki­jäk­si tar­jo­taan tämän menes­ty­vän yri­tyk­sen parem­paa tuo­tet­ta. Tämä ei lii­ty miten­kään Neuvostoliittoon.

    Kari:“on riit­tä­väs­ti lob­baa­mis­val­taa teh­dä a) lain­sää­dän­nös­tä ja muus­ta sään­nös­tös­tä hei­tä suosiva”

    häh? Miten ihmees­sä voit väit­tää jotain täl­lais­ta, kun edus­kun­ta sää­tää lake­ja, jot­ka rajoit­ta­vat nii­den vapaut­ta sopia vuo­kraeh­dois­ta. Minus­ta vai­kut­taa, että pie­ny­rit­tä­jien edun­val­ton­ta on onnis­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti paremmin.

    b) kaa­voi­tut­taa alu­eet, lii­ken­neyh­tey­det ja kaup­pa­pai­kat hei­tä suosiviksi.”

    Täs­tä olen tasan samaa miel­tä. Tämä on osa­syy mik­si kun­nan kaa­voi­tus­mo­no­po­li aiheut­taa huo­mat­ta­vas­ti enem­män hait­taa kuin sii­tä on hyötyä.

    Tätä voi yrit­tää kor­ja­ta lähin­nä lisää­mäl­lä läpi­nä­ky­vyyt­tä, lisää­mäl­lä ihmis­ten poliit­tis­ta aktii­vi­suut­ta, vähen­tä­mäl­lä poliit­tis­ta val­taa tai “pakot­ta­mal­la” kil­pai­lu toi­sen­lai­sek­si säännöksin.”

    Vali­tet­ta­vas­ti ainoas­taan poliit­ti­sen val­lan vähen­tä­mi­nen on kes­tä­vä rat­kai­su, kos­ka lii­ke-elä­mä yrit­tää vai­kut­taa polii­tik­koi­hin niin kau­an, kuin polii­ti­koil­la on val­ta vai­kut­taa sen lii­ke­toi­min­taan. Täs­tä kan­nus­ti­mes­ta ei voi pääs­tä eroon muu­ten kuin pois­ta­mal­la polii­ti­koil­ta tämä val­ta. Polii­ti­kot eivät tie­ten­kään itse halua luo­pua täs­tä val­las­ta, kos­ka se on erin­omai­nen tulonlähde.

  56. tpyy­luo­ma: Eikö oo hel­pom­paa vaan käy­dä Haka­nie­men hal­lis­sa hake­mas­sa ne vihan­nek­set, juus­tot, muut mai­to­tuot­teet ja liha, kuin perus­taa oma kasvihuone?

    Mä oon sun kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että kaa­voit­ta­jan ei pitäi­si suo­sia iso­ja kau­pan yksi­köi­tä, mut­ta ei sen mun mie­les­tä pitäi­si suo­sia pie­niä. Kaa­voi­tus pitäis olla tas­a­puo­lis­ta, jot­ta ihmi­set pää­si­si­vät ilmai­se­maan pre­fe­rens­sin­sä mark­ki­noil­la mah­dol­li­sim­man vapaas­ti. Jos täs­tä seu­rauk­se­na tulee iso­ja mar­ket­te­ja jois­sa on huo­no vali­koi­ma, niin sit­ten tulee. Tar­jon­ta kui­ten­kin vas­taa kysyntää.

    Minus­ta monel­la täs­sä ket­jus­sa kir­joit­ta­jal­la on asen­ne (en tar­koi­ta nyt sinua tpyy­luo­ma), että heil­lä on parem­pi maku kuin muil­la ja kos­ka muut eivät tajua vapaa­eh­toi­ses­ti paran­taa maku­aan, niin se on teh­tä­vä pakolla.

  57. Iso­jen mar­ket­tien vali­koi­mien muo­tou­tu­mi­ses­ta en tie­dä muu­ta kuin että aivan var­mas­ti ne pyri­tään kokoa­maan mah­dol­li­sim­man vähäl­lä vai­val­la eli kus­tan­nuk­sil­la. Elin­tar­vik­kei­den osta­mi­nen vähis­sä eris­sä monil­ta tuot­ta­jil­ta on taa­tus­ti han­ka­lam­paa eli kal­liim­paa kuin nii­den osta­mi­nen yhte­nä iso­na stan­dar­di­mas­sa­na. Jo tämä vakioi­tu stan­dar­di­ruo­ka on Suo­mes­sa kal­liim­paa kuin muu­al­la EU:ssa! Tämän todis­ti Lidl (jos­sa on vähän toi­sen­lais­ta stan­dar­di­ta­va­raa; aina­kin oikein hyvää vii­ni­ha­pan­kaa­lia. Ja kyl­lä, hapan­kaa­lia saa myös suo­ma­lai­sis­ta marketeista.)

    Kaik­ki sano­vat mie­lel­lään mak­sa­van­sa enem­män fii­nim­mis­tä her­kuis­ta ja luo­mus­ta. Enpä tie­dä kuin­ka moni lopul­ta oikeas­ti oli­si sii­hen val­mis – mik­sei­vät ne kal­liit luo­mut käy kau­pak­si jos nii­tä super­mar­ke­tis­sa on? (Hesan kaup­pa­hal­leis­sa ja toreil­la on pää­tä­hui­maa­vat hin­nat. Hen­ki­lö­koh­tai­sen kok­ki­ni teke­mä ruo­ka mais­tuu minus­ta jo nyt hyväl­tä, ihan taval­li­sis­ta mar­ket­tien stan­dar­di­raa­ka-aineis­ta teh­ty­nä; en tie­dä miten pal­jon oli­sin val­mis mak­sa­maan sii­tä että mais­te­li­sin hur­mio­ti­las­sa yli­maal­li­sia herk­ku­ja ruo­ka­pöy­däs­sä – enhän ole var­ma edes saa­vut­tai­sin­ko sitä hur­mio­ti­laa. Nii­tä makei­ta tomaat­te­ja kyl­lä kai­pai­sin, oikeasti.)

    Jot­ta suo­ma­lai­set oli­si­vat val­miit mak­sa­maan enem­män ruo­as­ta ja tavoit­te­li­si­vat sen tuo­maa hur­mio­ti­laa, meil­lä pitäi­si muu­toin­kin olla sosi­aa­li­sem­pi ate­ria­kult­tuu­ri. Ate­rioin­nin pitäi­si kuu­lua elä­män huvi­tuk­siin ryyp­pää­mi­sen rinnalla.

    Pien­ten lähi­kaup­po­jen toi­min­ta­kult­tuu­riin heti Poh­jois­mai­ta ete­läm­mäs men­täes­sä kuu­luu, että kaup­paa on koko per­he hoi­ta­mas­sa, per­he asuu kau­pan ylä­ker­ras­sa ja viet­tää koko val­veil­lao­loai­kan­sa pal­ve­lu­val­miu­des­sa. He eivät kat­so vält­tä­mät­tö­mäk­si läh­teä tasan tie­tyn tun­ti­mää­rän jäl­keen kotiin kau­as pois työ­pai­kal­ta eivät­kä lii­oin mat­kus­taa vuo­sit­tain ulko­mail­le ja olla muu­ten vain usei­ta viik­ko­ja pois­sa töis­tä. Elä­mää vie­te­tään kau­pas­sa niin kuin suo­ma­lai­nen maa­jus­si ehkä vie­lä voi maal­la viet­tää elä­mään­sä kotosalla.

    En minä tie­dä mik­sei tämä Suo­mes­sa tule kysy­myk­seen, ei aina­kaan kan­ta­suo­ma­lais­ten elä­mäs­sä. En tie­dä oli­sin­ko itse­kään halu­kas sel­lai­seen elä­mään; toi­saal­ta ei se kama­lal­ta­kaan minus­ta vai­ku­ta, jos joku niin elää.

    Seu­ra­sin yhden lähi­kau­pan kuo­le­maa. Sitä aiem­min hoi­ta­nut van­ha paris­kun­ta eli juu­ri kuvai­le­mal­la­ni taval­la, aina kau­pas­saan. Sit­ten kau­pan osti nuo­ri paris­kun­ta joka oli hir­mu inno­kas ja ideoi­ta riit­ti. Muu­ta­ma vuo­si kaup­pae­lä­mää riit­ti nuo­rel­le paris­kun­nal­le, eikä sitä­kään lähi­kaup­paa enää ole. Ymmär­tääk­se­ni se ei men­nyt kon­kurs­siin, mut­ta ei kan­nat­ta­nut sen­tään niin hyvin, että kaup­pias­pa­ris­kun­ta oli­si voi­nut pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä, jot­ta itse oli­si vapau­tu­nut läh­te­mään kau­pas­taan pois elä­mää viettämään.

    Niin kuin Kal­le Pyö­rä­nie­mi edel­lä kir­joit­ti: kyse on toi­min­ta­kult­tuu­ris­ta – myös hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasolla.

  58. Hesa­ris­sa oli tänään esi­tet­ty arvio koti­kas­vi­huo­nei­den mää­räs­tä. Ilmi­sel­väs­ti moni muu­kin on kyp­sy­nyt val­lit­se­vaan tarjontaan.

    [/offtopic]

  59. Huo­li­mat­ta sii­tä, että skaa­lae­dut ovat voi­neet ajaa mei­dät nykyi­seen kah­den ket­jun ahdin­koon, voi­si paran­nus­ta tuot­tei­den heik­koon laa­tuun saa­da juu­ri Osmon ehdot­ta­mal­la taval­la. Kaup­pias voi­si taas olla kaup­pias, ja kil­pail­la pait­si sen toi­sen ket­jun myös oman ket­jun kaup­piai­den kans­sa. Elin­ta­son nousu on nos­ta­nut kal­liim­pien (=laa­duk­kaam­pien) tuot­tei­den myyn­tiä. Jos tätä tren­diä halu­taan hyö­dyn­tää suo­ma­lai­sen ruo­an laa­dun (=kil­pai­lu­ky­vyn) paran­ta­mi­ses­sa, pitää laa­tua saa­da ket­ju­kau­pas­ta­kin, eikä vain Hgin kes­kus­tan deleistä.

  60. Lues­ke­lin osan vies­teis­tä, en tie­dä, onko joku käsi­tel­lyt jo aihet­ta, mut­ta mik­si ihmees­sä man­si­kat Kuo­pion toril­la mak­soi­vat muu­ta­ma päi­vä sit­ten 5 euroa lit­ra. Osa man­si­kois­ta oli tuo­tu 40 kilo­met­rin pääs­tä Suo­nen­joel­ta eli oli käsit­tääk­se­ni lähiruokaa.

    Tam­me­lan toril­la man­si­koi­den lit­ra­hin­ta oli 3–5 euroa?

    Kuo­pion toria ollaan ehkä run­te­le­mas­sa lisää, toi­vot­ta­vas­ti pitä­vät kui­ten­kin näp­pin­sä eros­sa kala­hal­lis­ta. Kyse on Suo­men ainoas­ta Jugend-tyyp­pi­ses­tä kalahallista.

    Kau­pun­gin joi­ta­kin sil­mää­te­ke­viä haas­ta­tel­tiin, nämä eivät tun­tu­neet ymmär­tä­vän mitään raken­nus­his­to­rial­li­sis­ta arvois­ta. Tuo­nee­ko torin alla ole­va suu­ri park­ki­hal­li man­si­koi­den hin­taan koro­tus­ta. Sil­mää­te­ke­vän mukaan park­ki­paik­ko­ja kes­kus­tas­sa pitää olla pal­jon, kun aina sil­loin täl­löin on tilan­tei­ta, että park­ki­pai­kat eivät rii­tä. Perus­te­lu kuu­los­ti erikoiselta.

  61. Sas­ka Tuo­mas­ju­kan kans­sa olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä, että kaup­piai­den pitäi­si tul­la taas kaup­piaik­si ja saa­da kil­pail­la oman ket­jun­sa myy­mä­löi­den kans­sa, toi­mia vapai­na yrittäjinä.

    Tai­si olla vuo­si kak­si taka­pe­rin, kun huip­pu­kok­ki Hans Väli­mä­ki tote­si jos­sa­kin leh­des­sä alka­van­sa vil­jel­lä juu­rek­sia ravin­to­la­käyt­töön, kos­ka lop­pu­tal­ves­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti kuu­lem­ma ole täs­sä maas­sa syö­mä­kel­poi­sia juu­rek­sia saa­ta­vil­la, vaik­ka mak­su­ky­kyä löytyisikin. 

    Olen minä­kin jos­kus pyö­ri­tel­lyt mar­ke­tin laa­reis­sa liki euron kilo mak­sa­via peru­noi­ta, jot­ka ovat läpeen­sä mätiä. Kir­jai­mel­li­ses­ti. Yli­pään­sä pilal­la ole­va “tuo­re” ruo­ka, jota tuo­ree­na kau­pa­taan, on niin yleis­tä, ettei sii­tä viit­si edes valit­taa, kos­ka kau­pas­sa kui­ten­kin levit­te­le­vät käsi­ään ja totea­vat, että täm­möis­tä tämä on, kii­tos palaut­tes­ta. Vali­tet­ta­van tot­ta, että usein aivan vää­rä ihmi­nen jou­tuu kes­tä­mään nega­tii­vi­sen palautteen.

    Ker­ran (ainoan ker­ran) kim­paan­nuin koti­mai­sis­ta herk­kusie­nis­tä, jot­ka oli­vat hävyt­tö­män pilal­la ennen myyn­ti­päi­vän umpeu­tu­mis­ta, ja lähe­tin san­gen vihais­ta palau­tet­ta tuot­ta­jal­le asti pel­kän kau­pan sijaan (mädis­tä paprikoista/nektariineista/mistä hyvän­sä, joka on val­miik­si pakat­tu ei tosin aina edes tie­dä kuka ne on tuottanut). 

    Koti­mais­ten herk­kusien­ten tot­ta­jal­ta saa­ma­ni yli­mie­li­sen vas­tauk­sen jäl­keen en ole kysei­siin tuot­tei­siin kos­ke­nut, enkä kos­ke — tote­si­vat, että jos nyt jos­sa­kin hei­dän tuot­tees­saan jotain vikaa oli­si­kin, niin se menee kyl­lä kul­je­tuk­sen ja logis­tii­kan piik­kiin, mut­ta että toki aina sitä voi koit­taa pet­ra­ta, kii­tos vain palaut­tees­ta, hyviä sie­ni­het­kiä, ja ettei­vät muu­ten oli­si omas­sa kaa­pis­sa pahentuneet?

    Ja niin edel­leen. Onko se muka sno­bis­mia, jos omaa edes jon­kun sort­ti­sia laa­tu­vaa­ti­muk­sia ruo­kan­sa suhteen?

  62. Sään­te­lyn ongel­ma on, että sitä ehdot­ta­vat kuvit­te­le­vat yleen­sä, että saa­daan “somet­hing for not­hing”, eli että jos vain kiel­le­tään tämä tai vaa­di­taan tuo, niin saa­daan jokin ongel­ma­koh­ta kor­jat­tua tuos­ta vaan.

    Vali­koi­maa saa­tai­siin var­maan paran­net­tua sään­te­lyl­lä täs­sä yhtey­des­sä, enkä minä sitä ole kiis­tä­nyt, mut­ta on joten­kin has­sua väit­tää, ettei se söi­si kat­tei­ta ja nos­tai­si hintoja. 

    Jos­tain ne skaa­lae­dut­kin tule­vat, tie­tys­ti. Logis­tiik­ka­ket­juis­sa ne syn­ty­vät usein vähän epäin­tui­tii­vi­ses­ti. Ei ole miten­kään sanot­tua, ettei Kuo­pion toril­le tuo­tu man­sik­ka oli­si oikeas­ti kus­tan­nuk­sil­taan suu­rem­pi. Toki pidän mah­dol­li­se­na, että kyse on myös jos­tain kar­tel­lis­ta tms. kil­pai­lun puutteesta.

  63. a m‑b: Kuo­pion kaup­pa­hal­li on kyl­lä jugen­dia, mut­ta kala­hal­li­sii­pi ei.

    Kala­hal­li­sii­ven pur­ka­mi­nen paran­tai­si kaup­pa­hal­lin ase­maa torimiljöössä.

  64. a m‑b: Nois­ta man­si­koi­den hin­nois­ta vie­lä. Hin­nat muo­dos­tu­vat kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, eivät­kä kul­je­tus­kus­tan­nus­ten tai min­kään muun­kaan kus­tan­nuk­sen mukaan.

  65. On ket­ju­jen mar­ke­teil­la hyvät­kin puo­len­sa, aina­kin niil­le jot­ka asu­vat lähellä.
    Hin­ta­ta­so on yhte­näi­nen joka kau­pas­sa. Kulut­ta­ja­na ei tar­vit­se olla niin skarp­pi­na ostok­sia teh­des­sä. Vil­leis­sä pik­ku­kau­pois­sa hin­ta­hai­ta­rit ovat mel­koi­sia. Minä en ole lain­kaan vakuut­tu­nut, että hin­ta­ta­so aina­kaan las­ki­si pik­ku­kaup­po­jen myötä.
    Mar­ke­teis­ta saa myös kai­ken tar­vit­se­man­sa yhdes­tä ja samas­ta pai­kas­ta. Muis­tuu mie­lee­ni erään radio­toi­mit­ta­jan jut­tu Ita­lis­ta, jos­sa hän oli vie­rail­lut ystä­vän­sä luo­na. Toi­mit­ta­ja oli ker­to­nut ystä­väl­leen kadeh­ti­van­sa Ita­lia­lai­sen kau­pun­gin pie­niä eri­kois­liik­kei­tä, Suo­mes­sa kun ei ole nykään kuin mar­ket­te­ja. Ystä­vä oli sitä miel­tä, että pik­ku­kau­pat ovat yhtä hel­vet­tiä ja mie­lum­min hän teki­si ruo­kaos­tok­sen­sa mar­ke­tis­sa. Nyt ruo­kaos­tos­ten teke­mi­nen kes­tää koko ilta­päi­vän, kun pitää käy­dä erik­seen lei­pä­kau­pas­sa, liha­kau­pas­sa ja vihan­nes­kau­pas­sa jne.
    Olen myös huo­man­nut, että monet mar­ke­tit ovat ulkois­ta­neet aina­kin lihan ja kalan myyn­nin yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le jot­ka toi­mi­vat mar­ke­tin tilois­sa. Taval­laan ollaan palaa­mas­sa kaup­pa­hal­li­tyyp­pi­seen toi­min­taan. Olet­tai­si, että sen myö­tä tuot­tei­den laa­tu­kin paranisi.

  66. Nois­ta man­si­koi­den hin­nois­ta vie­lä. Hin­nat muo­dos­tu­vat kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, eivät­kä kul­je­tus­kus­tan­nus­ten tai min­kään muun­kaan kus­tan­nuk­sen mukaan”

    Jos man­sin­kan hin­ta las­kee alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten niin man­si­kan tuot­ta­jat alka­vat rajoi­taaa tuo­tan­toa jät­tä­mäl­lä osan poi­mi­mat­ta ‚tai osa lopet­ta­mal­la toiminnan.
    Tuot­ta­ja ja myy­jä voi­vat mani­puo­loi­da hin­taa monel­la tavalla

  67. Tie­de­mies: Tai voi­si­ko olla, että Pir­kan­maal­la man­si­kat kyp­sy­vät aikai­sem­min, joten nii­tä on sil­lä suun­nal­la enem­män saa­ta­vis­sa suh­tees­sa kysyntään.

    Man­si­kan­vil­je­li­jöi­den kar­tel­lin spe­kut­ta­mi­nen on kyl­lä aika ufoa. Mon­ta­ko man­si­kan­tuot­ta­jaa Suo­nen­joel­la oikein on? Miten he onnis­tui­si­vat neu­vot­te­le­maan mono­po­li­hin­nan riit­tä­vil­lä tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sil­la ja val­vo­maan tämän hin­nan noudattamista?

    Jos­tain ne skaa­lae­dut­kin tule­vat, tie­tys­ti. Logis­tiik­ka­ket­juis­sa ne syn­ty­vät usein vähän epäintuitiivisesti.”

    Tämä on kyl­lä kul­la­nar­voi­nen neu­vo oikeas­taan kai­kil­le. Se, että itse ei tie­dä mik­si mark­ki­nat toi­mi­va juu­ri niin kuin toi­mi­vat ei tar­koi­ta sitä ettei­kö toi­min­ta oli­si teho­kas­ta tai, että toi­min­taa oli­si paran­net­ta­vis­sa säätelyllä.

  68. Iso­jen mar­ket­tien vali­koi­mien muo­tou­tu­mi­ses­ta en tie­dä muu­ta kuin että aivan var­mas­ti ne pyri­tään kokoa­maan mah­dol­li­sim­man vähäl­lä vai­val­la eli kustannuksilla”

    Iso­jen mar­ket­tien kus­tan­nus­te­hok­kuus per­su­tuu sii­hen, että ne siir­tä­vät kus­tan­nuk­sia asiak­kail­le ja tuottajille.
    Kus­tan­nus­te­hok­kuu­de näkö­kul­mas­ta ket­jut ovat loi­sia, jot­ka kyke­ne­vät mani­pu­loi­maan omaa kus­tan­nus­ta­so­aan siir­tä­mäl­lä nii­tä muille.
    Esim asia­kas ajaa pitem­män mat­kan ja kor­vaa jakeluliikenteen
    Tai tuot­ta­jat toi­mit­ta­vat tava­ran kes­kus­va­ras­toon tai hyl­lyyn ja taas ket­jul­ta sääs­tyy näen­näi­se­ti kuluja.

    Kun kil­pai­lu hyvis­tä hyl­ly­pai­kois­ta on kovaa niin kil­pai­lus­sa par­haan pai­kan saa se , joka mak­saa eni­ten ket­jun johdolle

  69. Tie­de­mies, jotain kui­ten­kin pitäi­si teh­dä koti­mai­sen ruo­ka­tuo­tan­non edis­tä­mi­sek­si. Skaa­lae­dut ja sään­te­lyn kaih­ta­mi­nen joh­ta­vat elin­tar­vi­kea­lal­la vää­jää­mät­tä suo­ma­lai­sen ruo­an ase­man heik­ke­ne­mi­seen, sil­lä ulko­mai­nen on aina hal­vem­paa. Ket­ju­jen mää­rää­vä asen­ne kaup­pi­aa­seen on tosin kil­pai­lun rajoit­ta­mis­ta sekin. Jos sen tär­kein perus­te on ruo­an hin­nan saa­mi­nen mah­dol­li­sim­man alhai­sek­si, voi tie­tys­ti kysyä, onko saa­vu­tet­tu sääs­tö mene­te­tyn laa­dun arvoi­nen. Hin­ta ei voi olla ainoa kri­tee­ri ruoassa. 

    Se, halu­aa­ko suo­ma­lais­ta, on tie­tys­ti arvo­va­lin­ta, joka nii­den nor­maa­lien (mm. puh­taus ja työ­pai­kat) myös huol­to­var­muu­teen. Yli­pään­sä maa­ta­lous ja elin­tar­vik­keet eivät mie­les­tä­ni ole oppi­kir­jae­si­merk­ki täy­sin vapaan toi­min­nan eduis­ta — pit­käl­lä aikavälillä.

  70. Aika har­va uskoo, että lake­ja sää­tä­mäl­lä voi­tai­siin mää­rä­tä kau­pat “parem­mik­si”, mut­ta lake­ja voi­daan sää­tää ja pakot­taa kes­kus­liik­keet sal­li­maan entis­tä suu­rem­paa kilpailua. 

    Tosin voi olla pelk­kää uto­pi­aa. Jos aja­tel­laan ruo­ka­kau­pan sijaan esi­mer­kik­si kir­ja­kaup­paa, on Suo­mes­sa sal­lit­tu tällä(kin) saral­la mää­rää­vä mark­ki­na-ase­ma yhdel­le kon­ser­nil­le, samal­le, joka pyö­rit­tää yli­voi­mai­ses­ti suu­rin­ta osaa köyh­ty­nees­tä elo­ku­va­tar­jon­nas­ta ja — has­sua kyl­lä — omis­taa Suo­men vai­kus­ta­val­taism­man sanomalehden. 

    Yli­pään­sä kaik­ki, mikä on sidot­tu fyy­si­seen mark­ki­na­paik­kaan, on kes­kit­ty­nyt täs­sä maas­sa aivan lii­an har­voi­hin käsiin. Se sit­ten saat­taa liit­tyä aika pit­käl­le toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pui­tuun kaa­voi­tuk­seen ja korruptioon.

  71. Art­tu­ri: Kuo­pion kala­hal­lio­suus on käsit­tääk­se­ni raken­net­tu 10 vuot­ta myö­hem­min kuin muu halliosa. 

    Minul­la on näp­pi­tun­tu­ma, että Kuo­pio lii­an nopeas­sa nousu­kii­dos­sa tekee ja on teh­nyt peruut­ta­mat­to­mia mokia kau­pun­kiym­pä­ris­tön suhteen.

    Kuun­te­lin haas­ta­tel­ta­via (puo­les­ta ja vas­taan), puo­les­ta­pu­hu­jat sai­vat kyl­mät väreet pin­taan. Vai­kut­ti­vat sel­lai­sil­ta, jot­ka mie­lel­lään pur­ka­vat kai­ken vähän­kin van­han ja kär­rää­vät IKEA-tyyp­pis­tä tilalle.

    Asun 1906 raken­ne­tus­sa Jugend-talos­sa. Jou­duin teke­mään aika­moi­sen työn pysäyt­tääk­se­ni siel­tä Kuo­pion seu­dul­ta kotoi­sin ole­van itseop­pi­neen vir­tuoo­sin tuhotyöt.

    Hänen mukaan­sa näin van­haa räh­jä­ta­loa ei kuu­lem­ma kan­na­ta­nut kor­ja­ta. Hän yhdis­te­li funk­kis­ta ja ties mitä esi­mer­kik­si valai­si­mis­sa hur­jak­si seka­sot­kuk­si ja peli­nai­nen kun oli, hä’n­tä ei tah­to­nut pysäyt­tää mikään.

    Voi­ma­kas­tah­toi­nen toi­mi­ja, jon­ka tie­don­la­ji on tie­tä­mät­tö­myy­den tuo­ma var­muus, voi saa­da pal­jon pahaa aikaan.

    Art­tu­ri: Kir­joi­tin vää­rin, Tam­me­lan­to­rin man­si­koi­den hin­ta oli 3–4 euroa lit­ra, Kuo­pion toril­la aina­kin ko. ajan­koh­ta­na oli tyhjää.

  72. Sas­ka Tuomasjukka:“jotain kui­ten­kin pitäi­si teh­dä koti­mai­sen ruo­ka­tuo­tan­non edistämiseksi.”

    mitä­mi­tä­mi­tä­mi­tä!?!?!?

    Koti­mais­ta ruo­ka­tuo­tan­toa ei pidä mis­sään nimes­sä edis­tää. Juu­ri­han täs­sä­kin ket­jus­sa on vali­tet­tu, että suo­ma­lai­set vihan­nek­set ovat ala-arvoi­sia ulko­mai­siin ver­rat­tu­na. Jos joku halu­aa ehdoin tah­doin ostaa suo­ma­lais­ta, niin sii­tä vaan, mut­ta mei­tä mui­ta ei pidä pakot­taa osal­lis­tu­maan tämän hul­lu­tuk­sen kustannuksiin.

    Se, halu­aa­ko suo­ma­lais­ta, on tie­tys­ti arvovalinta”

    Mik­si ihmees­sä sinä haluat mak­sat­taa arvo­va­lin­ta­si seu­rauk­set muil­la sen sijaan, että kan­tai­sit kus­tan­nuk­set itse? Enhän minä­kään vaa­di sinua mak­sa­maan sii­tä, että pidän ulko­mai­sis­ta elintarvikkeista.

    Tuo huol­to­var­muusar­gu­ment­ti on ihan tur­ha. Kyl­lä suo­mes­ta lop­puu öljy yms. sodan­käyn­nis­sä olen­nai­set asiat ennen ruokaa.

    a m‑b:“Kuopion kala­hal­lio­suus on käsit­tääk­se­ni raken­net­tu 10 vuot­ta myö­hem­min kuin muu halliosa.”

    Voi olla, mut­ta tyy­lil­li­ses­ti se ei ole Jugen­dia tai aina­kaan lähes­kään samaa tasoa kuin itse kaup­pa­hal­li. Jos menee sin­ne toril­le päl­lis­te­le­mään kala­hal­li­laa­jen­nuk­sen suun­nal­ta (eli kau­pun­gin­ta­lol­ta päin), niin ei voi kyl­lä olla huo­maa­mat­ta miten se kala­hal­li pilaa hie­non rakennuksen.

    Asun 1906 raken­ne­tus­sa Jugend-talos­sa. Jou­duin teke­mään aika­moi­sen työn pysäyt­tääk­se­ni siel­tä Kuo­pion seu­dul­ta kotoi­sin ole­van itseop­pi­neen vir­tuoo­sin tuhotyöt.”

    No jos hän omis­ti kii­neis­tön niin kai hänel­lä pitäi­si olla val­ta teh­dä sil­le (sisä­ti­loil­le) mitä lys­tää. Eihän se ole muil­ta pois. Jos hän itse pitää funk­kik­ses­ta tai mis­tä tahan­sa tyy­lis­tä enem­män kuin jugen­dis­ta, niin hän­hän kas­vat­taa sisä­ti­lan arvoa itsel­leen. (Tie­tys­ti samal­la las­kien jäl­leen­myyn­tiar­voa, mut­ta täs­tä hän kär­sii pel­käs­tään itse.)

  73. Miten ihmees­sä voit väit­tää jotain täl­lais­ta, kun edus­kun­ta sää­tää lake­ja, jot­ka rajoit­ta­vat nii­den vapaut­ta sopia vuokraehdoista.”

    Mihin­hän E‑kunnan sää­tä­miin lakei­hin täl­lä oikein viittaat?

    Minä tar­koi­tin iso­ja toi­mi­joi­ta suo­si­vil­la sään­nök­sil­lä esi­mer­kik­si sel­lai­sia kuin:
    — (lii­al­li­sen) tark­ko­jen laa­tu- ja mer­kin­tä­sää­dös­ten vaa­ti­mis­ta tuot­tei­siin (“kulut­ta­jien suo­jaa­mi­sek­si”). Näis­tä aiheu­tu­vat yksik­kö­kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät volyy­mien kasvaessa.
    — Alko­ho­li­mo­no­po­li (mis­tä on surauk­se­na, toki myös kaa­voi­tuk­ses­ta joh­tuen, pyhä kol­mi­nai­suus osta­reil­la: S‑marketti, K‑marketti ja nii­den kes­kel­lä Alko — on vai­ke­aa kil­pail­la asiak­kais­ta, jot­ka halua­vat ostaa sekä vii­niä että ruo­kaa, jos ei satu saa­maan kaup­pa­paik­kaa sys­tee­min vierestä)
    — Eri­näi­set kier­rä­tys­vel­voit­teet, esi­mer­kik­si pan­til­li­set pul­lot aika­naan. Nii­den avul­la­han pidet­tiin tehok­kaas­ti pie­nem­mät pani­mot pois mar­ket­tien hyl­lyil­tä (nyt tilan­ne on EU:n vaa­ti­muk­ses­ta paran­tu­nut jos­sain määrin)

    Tie­ten­kin skaa­lae­dut säi­ly­vät ilman eri­näi­siä sää­dök­siä­kin, mut­ta kil­pai­lua nuo kui­ten­kin rajoittavat.

    Vali­tet­ta­vas­ti ainoas­taan poliit­ti­sen val­lan vähen­tä­mi­nen on kes­tä­vä rat­kai­su, kos­ka lii­ke-elä­mä yrit­tää vai­kut­taa polii­tik­koi­hin niin kau­an, kuin polii­ti­koil­la on val­ta vai­kut­taa sen liiketoimintaan.”

    Kyl­lä sekin on kes­tä­vä rat­kai­su, että kan­sa pot­kii kor­rup­toi­tu­neet polii­ti­kot pihal­le aika-ajoin ja vaa­tii parem­paa lain­sää­dän­töä. Aina­kin jos “kes­tä­väl­lä” tar­koi­te­taan joten­kin kuten­kin sta­bii­lia tilannetta.

    Mut­ta kuten aiem­min kir­joi­tin, olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että polii­tik­ko­jen val­taa tuli­si vähentää.

    Kari

  74. Tuo­hom Lii­an Van­han losi­mis-argu­ment­tiin voi yhtyä sii­nä mie­les­sä, että aina­kin kir­ja­kau­pan saral­la (jos­sa olen jos­kus työs­ken­nel­lyt) mää­rää­vää mark­ki­na-ase­maa käyt­tä­vä ket­ju ei tyy­dy ainoas­taan sii­hen, että heil­le myy­dään hal­vem­mal­la kuin muil­le, he myös las­kut­ta­vat kus­tan­ta­mo­ja sii­tä, että hei­dän sal­li­taan mai­nos­taa tuot­tei­taan kys. ket­jun tilois­sa, tai vaa­di­taan mak­sua sii­tä, että teok­set pää­se­vät mark­ki­noin­ti­pa­ket­tei­hin, joi­den kus­tan­nuk­set las­ku­te­aan kus­tan­to­moil­la muu­ten­kin jne. 

    Nopeas­ti pääs­tään tilan­tee­seen, jos­sa pie­nem­pi tuot­ta­ja hin­noi­tel­laan jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­le. Suu­re­mil­la puo­les­taan on int­res­siä tuot­taa sitä, mitä kaup­pa on tavan­nut ostaa ja tar­jon­ta köyh­tyy entisestään.

    Teo­reet­ti­sen mal­lin voi­nee muo­ka­ta sel­lai­sek­si, että tyy­ty­väi­nen kulut­ta­ja sijoit­taa osto­toi­men­sa sin­ne mis­tä saa par­hai­ta tuot­tei­ta par­haa­seen hin­taan, mut­ta tätä on hyvä epäil­lä. Useam­mas­ta syystä.

  75. Art­tu­ri, jäi­tä hat­tuun. Minä halusin kaup­pail­le luval­li­sek­si sen, että he voi­vat hank­kia tis­kiin jotain sel­lais­ta, mitä ket­ju ei tarjoa.

  76. Tuomasjukka:“Se, halu­aa­ko suo­ma­lais­ta, on tie­tys­ti arvo­va­lin­ta, joka nii­den nor­maa­lien (mm. puh­taus ja työ­pai­kat) myös huoltovarmuuteen.”

    Mie­len­kiin­nol­la odo­tan objek­tii­vis­ta tut­ki­mus­ta, jon­ka mukaan suo­ma­lai­nen ruo­kaa on muun­maa­lais­ta puh­taam­paa muu­al­la­kin kuin myyn­ti­pu­heis­sa. Odo­tuk­ses­ta tul­lee pitkä.

    Oman koke­muk­sen (ja Osmon blo­gi­mer­kin­nän) perus­teel­la aina­kin tuo­re­tuot­tei­den ais­tin­va­rai­nen laa­tu on Suo­mes­sa kor­kein­taan kes­kin­ker­tais­ta. Hin­ta on kyl­lä korkea.

    Huol­to­var­muus on erit­täin kysee­na­lai­nen argu­ment­ti elin­tar­vik­kei­den suh­teen, sil­lä suu­rin osa ruo­as­ta on pit­käl­le jalos­tet­tu­ja teol­li­suus­tuot­tei­ta. Mitä väliä val­mis­te­taan­ko osta­ma­ni suklaa­pa­tu­kat tai corn fla­ke­sit Suo­mes­sa vai ulkomailla?

    Vaik­ka hyper­mar­ke­toi­tu­mi­nen on mones­sa mie­les­sä epä­toi­vot­ta­va ilmiö, huo­noa hinta/laatusuhdetta se ei seli­tä. Rans­ka­lai­nen Car­re­four-mega­mar­ket hak­kaa men­nen tul­len vali­koi­mas­sa mei­kä­läi­sen Pris­man. Selit­tä­vät teki­jät ovat­kin muualla. 

    Kulut­ta­jien alhai­nen vaa­ti­mus­ta­so, suo­ma­lai­sen pitä­mi­nen laa­dun syno­nyy­mi­nä ja rajoit­tu­nut kil­pai­lu ovat todel­li­sia ongel­mia. Ehkä myös kaup­pa­ket­ju­jen mie­li­ku­vi­tuk­set­to­muus. Itse uskon Kes­kon pär­jää­vän S‑ryhmälle vas­ta, kun se ymmär­tää pro­fi­loi­da K‑kaupat kor­keam­man laa­dun kau­poik­si esim. Tescon tapaan.

  77. Kari: Mä käsi­tin, että me puhut­tiin ostos­kes­kus­ten omis­ta­jis­ta vs. kaup­piais­ta. Oon nois­ta sun poin­teis­ta samaa mieltä.

    Kyl­lä sekin on kes­tä­vä rat­kai­su, että kan­sa pot­kii kor­rup­toi­tu­neet polii­ti­kot pihal­le aika-ajoin ja vaa­tii parem­paa lain­sää­dän­töä. Aina­kin jos “kes­tä­väl­lä” tar­koi­te­taan joten­kin kuten­kin sta­bii­lia tilannetta.”

    Kor­rup­tion taso on funk­tio polii­tik­ko­jen val­lan, ran­gais­tuk­sen ja kiin­ni­jää­mi­sen ris­kin suh­teen. Kos­ka polii­ti­kot oppi­vat sii­nä mis­sä muut­kin ihmi­set, niin kiin­ni­jää­mi­sen ris­ki vähe­nee ja kos­ka polii­ti­kot päät­tä­vät itse ran­gais­tuk­sis­ta ja omas­ta val­las­taan, niin ne kas­va­vat. -> polii­tik­ko­jen kor­rup­tio lisään­tyy. Kas­vu lop­puu kun äänes­tä­jät kyl­läs­ty­vät (jos ver­taa esim. Ita­li­aan, niin meil­lä on vie­lä aika pal­jon mat­kaa tähän). Minä en siis pidä äänes­tä­jien rajoi­tet­ta riit­tä­vän taso­na, mut­ta demo­kra­tias­sa täl­le ei tie­ten­kään ole mitään vaih­toeh­to­ja. Ainoa kei­no on äänes­tä­jä­kun­nan sivistäminen.

  78. Tuo huol­to­var­muusar­gu­ment­ti on ihan tur­ha. Kyl­lä suo­mes­ta lop­puu öljy yms. sodan­käyn­nis­sä olen­nai­set asiat ennen ruokaa.”

    Ihmis­ten on syö­tä­vä vaik­ka sota lop­pui­si­kin. Uusi hal­lit­si­ja voi sul­kea ja sul­kee­kin ensin rajat eikä sitä kiin­nos­ta miten ihmi­set tule­vat toimeen.

    Öljy on maan­vil­je­lyn kan­nal­ta avain­te­ki­jä, mut­ta suh­tees­sa muu­hun kulu­tuk­seen sen osuus on vähäinen.
    Ongel­mat alka­vat jo pal­jon ennen sotaa. Ruu­an ulko­mail­ta ostoon tar­vi­taan valuut­taa ja pelk­kä sodan uhka aiheut­taa sen. että tuo­tan­to ja pää­omat pake­ne­vat maas­ta ja vien­ti, jon­ka tuo­toil­la ruo­kaa oste­taan ‚lop­puu.

  79. Kor­rup­tion taso on funk­tio polii­tik­ko­jen val­lan, ran­gais­tuk­sen ja kiin­ni­jää­mi­sen ris­kin suhteen”

    Kor­rup­tio ei oile vain polii­tik­ko­jen yksi­noi­keus, nyky­ään myös yri­tys­joh­to on korruptoitunut.
    Tapa­na on nyky­ään mak­saa osta­van fir­man joh­dol­le “kon­sult­ti­palk­kio­ta”.

    Eli jokai­sel­la yri­tys­joh­ta­jal­la on kon­sult­tiyh­tiö jos­sain hyvän pank­ki­suo­jan maas­sa ja sin­ne mak­se­taan kon­sult­ti­palk­kioi­ta suu­ris­ta kaupoista

  80. a m‑b:”Kuopion kala­hal­lio­suus on käsit­tääk­se­ni raken­net­tu 10 vuot­ta myö­hem­min kuin muu halliosa.”

    Art­tu­ri: “Voi olla, mut­ta tyy­lil­li­ses­ti se ei ole Jugen­dia tai aina­kaan lähes­kään samaa tasoa kuin itse kauppahalli.”

    Minä­kin asun Jugend-talon kol­mi­ker­rok­si­ses­sa osas­sa, jos­sa asun­not ovat koh­tuul­li­sen iso­ja, mut­ta joka on raken­net­tu toi­sin kuin 1906 raken­net­tu osa. Täs­sä osas­sa on asu­nut käsit­tääk­se­ni käsi­työ­läi­siä ja kai­ken kaik­ki­aan tuol­loi­ses­sa yhteis­kun­nas­sa vähem­piar­vois­ta väkeä kuin 1906 raken­ne­tus­sa osas­sa. Oli­si aika vai­kea aja­tel­la, että tämä osa puret­tai­siin ja tilal­le raken­net­tai­siin jota­kin muu­ta. Vai­kea tähän on aja­tell­la muu­ta tilal­le. Tämä osa kuu­luu koko talo­komplek­siin eli­mel­li­se­nä osa­na ja ker­too tuon ajan historiasta.

    Kaup­pa­hal­lin kala­hal­lio­sa samoin ker­too ajas­taan, kalan­myy­jät eivät ilmei­ses­ti olleet yhtä arvos­tet­tu­ja kuin muut tori­myy­jät niin Kuo­pios­sa kuin oltiin­kin vai oli­ko ongel­ma kalan hajua. Tär­keä osa hal­lin his­to­ri­aa katoai­si, jos osa purettaisiin.

    Raken­nus­ten eri osat on raken­net­tu eri peri­aat­teel­la usein­kin. Kan­nat­taa men­nä kah­vil­le Vaa­ku­nan 10 ker­rok­seen Lois­tee­seen, siel­tä näkee Hel­sin­kiä lintuperspektiivistä.

    …Jou­duin teke­mään aika­moi­sen työn pysäyt­tääk­se­ni siel­tä Kuo­pion seu­dul­ta kotoi­sin ole­van itseop­pi­neen vir­tuoo­sin tuhotyöt.”

    “No jos hän omis­ti kii­neis­tön niin kai hänel­lä pitäi­si olla val­ta teh­dä sil­le (sisä­ti­loil­le) mitä lys­tää.”” Ei suo­jel­lus­sa talos­sa saa teh­dä sisä­ti­loil­le mitä lys­tää, vaik­ka ovat­han monet teh­neet ja nyt näi­tä viri­tyk­siä pure­taan. Esi­mer­kik­si alku­pe­räi­set pei­lio­vet on kan­net­tu kaa­to­pai­koil­le, nii­tä lojui aiem­min taka­pi­hal­la satees­sa, kun väki remon­toi asun­to­jaan oman intui­tion­sa mukaan. Nyt nämä ovet ovat tavoi­tel­tua tava­raa eikä nii­tä ole help­poa saa­da’. Oma­ni ovat paikoillaan.

    Mut­ta puhun talon ylei­sis­tä ja yhtei­sis­tä piha- ja käy­tä­vä­ti­lois­ta. Kuvit­te­li­sin, että arval­la­kin oli­si löy­ty­nyt sopi­vam­pia rat­kai­su­ja kuin tämän vir­tuoo­sin toi­mes­ta. Saan väris­tyk­siä, kun ympä­ris­tö­jä alka­vat muok­kaa­maan suo­raan syr­jä­ky­lil­tä hal­lin­toon pom­pan­neet vir­tuoo­sit, jot­ka eivät osaa arvioi­da omaa tie­don­ta­so­aan ja/tai toi­saal­ta rahan sokai­se­mat tait­to­vi­kai­set, jot­ka näke­vät talo­yh­tiön­kin ikään kuin pörs­sis­sä, jos­sa pitää itsel­le loh­kais­ta mah­dol­li­sim­man suu­ri voitto.

  81. Art­tu­ri, hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la, mut­ta tämä on vain toi­nen nimi mak­su­ha­luk­kuu­del­le ja kus­tan­nuk­sil­le sil­loin, kun kyse on kil­pail­lus­ta markkinasta.

    Sik­si hin­ta voi nous­ta mer­kit­tä­väs­ti (raja)kustannuksia kor­keam­mak­si vain, jos jos­tain syys­tä ei ole kil­pai­lua. Man­si­koi­ta on tie­tys­ti rajoi­tet­tu mää­rä, joten jos kysyn­tä (=halu mak­saa) on kovin suu­ri, niin hin­ta nousee. Minun on vai­kea kui­ten­kaan hah­mot­taa, miten Kuo­pios­sa ihmis­ten halu mak­saa man­si­kois­ta oli­si kovin pal­jon suu­rem­pi kuin vaik­ka Tampereella. 

    En tosin käy arvai­le­maan, mis­tä hin­tae­ro joh­tuu. Voi olla, että man­si­koi­den rou­daa­mi­nen Kuo­pion sijaan Tam­pe­reel­le on raja­kus­tan­nuk­sil­taan hal­vem­paa, kos­ka Tam­pe­reel­le kus­ka­taan enem­män tavaraa.

    Juu­ri tämän­lai­sia ongel­mia liit­tyy sii­hen, kun ihme­tel­lään, mik­si tava­ra liik­kuu pit­kiä mat­ko­ja vaik­ka När­piön pel­lol­ta När­piön mar­ket­tiin. Jokai­seen logis­tiik­ka­ke­jun pät­kään liit­tyy pait­si kilo­met­ri­kus­tan­nus, myös tie­tyn­suu­rui­sia kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia, joi­den vuok­si nyt vaan voi olla jär­ke­vää kus­ka­ta tomaa­tit När­piös­tä jon­ne­kin toi­sel­le puo­lel­le maa­ta ja takai­sin. Tämä ei edes ole sen enem­pää ympä­ris­töä kuor­mit­ta­vaa, jos När­piös­tä kui­ten­kin kus­ka­taan tomaat­te­ja muu­al­le ja muu­al­ta jotain muu­ta­kin kuin tomaat­te­ja Närpiöön.

    Lähi­ruo­an eko­lo­gi­ki­suu­den heh­kut­ta­jat unoh­ta­vat yleen­sä täl­lai­set asiat.

  82. Nois­ta “mark­ki­nat on tehok­kaat jne.” ‑kom­men­teis­ta pitäi­si antaa bonusta/plussapisteitä, käy­vät niin hyvin yksiin suo­ma­lai­sen ruo­an laa­dun kanssa.

  83. a m‑b: “Minä­kin asun Jugend-talon kol­mi­ker­rok­si­ses­sa osas­sa, jos­sa asun­not ovat koh­tuul­li­sen iso­ja, mut­ta joka on raken­net­tu toi­sin kuin 1906 raken­net­tu osa.”

    Olin ilmei­ses­ti vähän epä­sel­vä. Minun argu­ment­ti sil­le mik­si kala­hal­lin voi pur­kaa ei ollut se, että se on raken­net­tu eri taval­la kuin itse kaup­pa­hal­li. Halusin vain kor­ja­ta esit­tä­mä­si näke­myk­sen, että se on Suo­men ainoa jugend-kala­hal­li. Minus­ta sen voi pur­kaa sik­si, että se hei­ken­tää kaup­pa­hal­lin raken­nus­tai­teel­lis­ta arvoa. Toki täs­sä mene­te­tään jotain anti­kvaa­ri­sia- ja his­to­rial­li­sia arvo­ja, mut­ta näi­tä mene­te­tään aina kun jotain pure­taan. Näi­tä arvo­ja ei voi lait­taa mihin­kään objek­tii­vi­seen parem­muus­jär­jes­tyk­seen, mut­ta minä arvos­tan kaup­pa­hal­lia osa­na tori­mi­jöö­tä enem­män kuin näi­tä kala­hal­lin säi­lyt­tää­mis­tä puol­ta­via arvo­ja. Joku toi­nen voi tie­tys­ti näh­dä asian toi­sin ja hänel­lä on sii­hen täy­si oikeus. Mie­les­tä­ni ei kui­ten­kaan voi puhua mis­tään his­to­rial­li­ses­ta vir­hees­tä, jos kala­hal­li pure­taan. (Toi­sin kuin vaik­ka Ant­ti­lan raken­nuk­sen alta pure­tun kivi­ta­lon kohdalla.)

    Tie­de­mies: Sul­la menee nyt teo­ria ja käy­tän­tö sekai­sin. Käy­tän­nös­sä hin­nat muo­dos­tu­vat kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Teo­rias­sa tämä mark­ki­na­hin­ta seu­raa tuo­tan­to­kus­ta­nuk­sia kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la. Täs­tä ei seu­raa, että kun menee toril­le, niin hin­nat oli­si­vat juu­ri sil­loin samat kuin tuotantokustannukset.

    Minun on vai­kea kui­ten­kaan hah­mot­taa, miten Kuo­pios­sa ihmis­ten halu mak­saa man­si­kois­ta oli­si kovin pal­jon suu­rem­pi kuin vaik­ka Tampereella. ”

    Niin minun­kin, mut­ta minun ei oo yhtään vai­kea hah­mot­taa, että tar­jon­ta oli­si eri­lai­nen. Hin­taan vai­kut­taa molem­mat, ei pel­käs­tään se miten pal­jon ihmi­set tuo­tet­ta arvostavat.

  84. Lähi­ruo­an eko­lo­gi­ki­suu­den heh­kut­ta­jat unoh­ta­vat yleen­sä täl­lai­set asiat.”

    Etäi­syys on vain yksi muut­tu­ja kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia las­ket­taes­sa. Kont­ti­kul­je­tus Kii­nas­ta saat­taa hyvin olla koti­maan kul­je­tus­ta edul­li­sem­paa (ehkä ekologisempaakin).

  85. Lähi­ruu­an hehkutusta:

    Minus­ta voi ilman mate­maat­tis­ta kaa­vaa­kin ymmär­tää, että lähi­ruo­ka on ympä­ris­tön kan­nal­ta edul­lis­ta: salaat­ti tai peru­na­säk­ki läh­tee tilal­ta joko suo­raan kaup­pi­aal­le tai kor­kein­taan pai­kal­li­sen tukun kautta.

    Tie­de­mies mie­les­tä­ni usein ansiok­kaas­ti kysee­na­lais­taa totuuk­sia, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä ole­kaan tot­ta, mut­ta kyl­lä tämä argu­ment­ti vai­kut­taa aika köykäiseltä:“Tämä ei edes ole sen enem­pää ympä­ris­töä kuor­mit­ta­vaa, jos När­piös­tä kui­ten­kin kus­ka­taan tomaat­te­ja muu­al­le ja muu­al­ta jotain muu­ta­kin kuin tomaat­te­ja Närpiöön.”

    Mie­les­tä­ni samal­la perus­teel­la voi­sin vaa­tia ilmais­ta juna­mat­kaa Hel­sin­kiin, kos­ka juna oli­si joka tapaukss­sa mat­kan teh­nyt ja siel­lä oli tilaa.

    Eli väi­tän: jos suu­rem­pi osa mar­ket­tien ruu­as­ta oli­si lähi­ruo­kaa, se oli­si ympä­ris­tön kan­nal­ta parem­pi, kos­ka logis­tiik­ka­ket­jun sil­mu­koi­ta ( ja kilo­met­re­jä) oli­si sel­väs­ti vähem­män. Samoin, kun kul­je­tuk­sen ja varas­toin­nin tar­vit­se­ma aika vähe­nee, vähe­nee myös jääh­dy­tyk­seen tar­vit­ta­va aika. 

    Se oli­si myös pai­kal­li­sen elin­kei­noe­lä­män ja gour­me­tin kan­nal­ta parem­pi: oli­si enem­män pai­kal­li­sia teu­ras­ta­moi­ta, pal­vaa­moi­ta, mei­je­rei­tä, pani­moi­ta ja viinapolttimoita. 

    Myön­nän, että tämä men­nee­seen palaa­mi­nen tuli­si kal­liim­mak­si, ja sik­si en oikein tähän visioon usko­kaan. Pie­ni toi­von­pil­kah­dus on kesä­kau­pois­sa: loma-asu­tuk­sen kes­kel­lä on kaup­piai­ta, jot­ka sat­saa­vat hir­mui­ses­ti hal­paan olu­ee­seen ja kor­kea­laa­tui­siin leipomo‑, liha- ja kasvistuotteisiin. 

    Tou­ko Mettinen

  86. Lyhyt kom­ment­ti, olen reis­sus­sa Bal­tias­sa. Olen Karin ja Salo­vaa­ran kans­sa samaa mieltä.

    Tie­de­mies, niin kes­kit­ty­nyt­tä ruo­ka­kaup­paa ja iso­ja yksik­kö­jä kuin Suo­mes­sa ei ole juu­ri mis­sään, ja tämä nyt vaan de fak­to tuot­taa kal­liim­paa ruo­kaa ja huo­nom­man vali­koi­man kuin mis­sään muu­al­la. Näin ollen on luon­te­vaa olet­taa että pie­nem­mät yksi­köt tai hajau­tu­neem­pi kaup­pa tuot­tai­si hal­vem­paa ruo­kaa ja parem­man (eri­kois­tu­neem­man) vali­koi­man. Jos pitää arva­ta mik­si: skaa­lae­dut on syö­ty sii­nä vai­hees­sa kun saa­vu­te­taan itse­pal­ve­lu­ko­ko (kas­sat, riit­tä­väs­ti kul­je­tet­ta­vaa yhdel­le rekal­le), isot yksi­köt joh­taa uni­sex-vali­koi­maan joka ei ole opti­moi­tu oikein mil­le­kään asia­kas­ryh­mäl­le ja tämä lisää kus­tan­nuk­sia (hitaam­pi kier­to), ja niin edelleen.

  87. Ruo­ka­kaup­pa on toki kes­kit­ty­nyt­tä, mut­ta kukaan ei ker­ro mik­si. Rat­kai­suk­si esi­te­tään, että ei saa olla niin kes­kit­ty­nyt­tä tai että pitää kiel­tää kes­kit­ty­nei­syy­den aiheut­ta­maa hait­taa (esim, kiel­tää epä­rei­lut toimitusehdot). 

    Kes­kit­ty­nei­syy­den syy voi kui­ten­kin olla myös se, että meil­lä nyt vaan on pin­ta-alaan näh­den aika vähän väkeä. Lisäk­si syy­nä huo­noon vali­koi­maan voi olla se, että ihmi­set nyt vaan eivät mak­sa hyväs­tä vali­koi­mas­ta tarpeeksi. 

    Mitä tulee logis­tiik­kaan; jokai­nen logis­tiik­ka­ket­jun pät­kä, joka pitää hal­lin­noi­da, mak­saa jotain jo pel­käs­tään sik­si, että se on ole­mas­sa. En tun­ne logis­tii­kan kus­tan­nus­ra­ken­tei­ta juu­ri­kaan, kos­ka en ole asi­aan pereh­ty­nyt, mut­ta jos tomaa­tit rou­da­taan När­piös­tä jon­ne­kin, sano­taan vaik­ka Poriin, niin sii­hen tar­vi­taan rek­ka. Jos ne rou­da­taan kah­teen eri paik­kaan — Esim När­piön mar­ket­tiin ja Poriin — tar­vi­taan kak­si rek­kaa tai aina­kin yksi rek­ka ja yksi pakettiauto. 

    Jos Poris­ta tuo­daan jotain När­piön mar­ket­tiin kui­ten­kin, niin sitä väliä kul­kee rek­ka. Samal­la sit­ten lai­te­taan rekan kyy­tiin muu­ta­ma laa­tik­ko tomaatteja. 

    Esi­merk­ki on tie­ten­kin fik­tii­vi­nen, en minä tie­dä, miten nii­tä tomaat­te­ja siel­lä kus­kail­laan. Mut­ta minus­ta pitäi­si olla täy­sin sel­vää, että jos ne tomaa­tit rou­dat­tai­siin välis­tä sin­ne mar­ke­tiin, voi­si ihan hyvin käy­dä niin, että hom­ma ei oli­si tip­paa­kaan sen eko­lo­gi­sem­paa, päinvastoin. 

    Eivät ne logis­tiik­ka­ket­ju­jen sil­mu­kat häviä sil­lä, että lähi­ruo­an mää­rää lisä­tään. Voi­vat jopa lisään­tyä. Kyl­lä niis­tä tie­ten­kin eroon pääs­tään jos halu­taan. Mikäs sii­nä sit­ten, mut­ta När­piös­sä (tms.) halu­taan vie­lä tois­tai­sek­si syö­dä myös banaa­ne­ja ja appel­sii­ne­ja. Se pitäi­si ensin kieltää.

  88. Lähi­ruo­ka-ajat­te­lu joh­taa pahim­mil­laan kau­pan ja talou­den stag­naa­tioon, nykyis­tä­kin kapeam­paan ruo­ka­va­li­koi­maan, suu­rem­paan riip­pu­vuu­teen jos­ta­kin peru­nas­ta suun­nil­leen. Ostan kui­ten­kin mie­luum­min nii­tä ita­lia­lai­sia tölk­ki­to­maat­te­ja, jot­ka oikeas­ti jopa mais­tu­vat tomaa­til­ta ja luul­ta­vas­ti sisäl­tä­vät imey­ty­vää lyko­pee­nia­kin (tomaa­tin tär­kein hyö­ty­ai­ne) pal­jon enemmän. 

    Toi­sek­seen lai­va­kul­je­tus merit­se lie­nee huo­mat­ta­vas­ti eko­lo­gi­sem­paa kuin ajaa muu­ta­ma kilo­met­ri mar­ket­tiin yksi­tyi­sau­tol­la yhden tai kah­den ruo­ka­ka­sil­li­sen vuoksi.

  89. Ei kan­na­ta hirt­täy­tyä tähän lähi­ruo­ka-aja­tuk­seen. Ei kaik­kien ole tar­peen val­mis­taa itse tee­tä nok­ko­sis­ta, tai porail­la pui­hin rei­kiä saa­dak­seen mah­laa, tai jota­kin muu­ta etäi­sen hippimäistä.

    Kysy­mys kau­pan suh­teel­li­ses­ti keh­nos­sa laa­dus­sa on pää­sään­töi­ses­ti kil­pai­lun vähyy­des­tä, myös sel­lai­sil­la alueil­la, jois­sa riit­tä­vän pie­nel­lä alu­eel­la asuu riit­tä­vän suu­ri mää­rä ihmisiä.

    Jois­sain mais­sa on yhä kan­nat­ta­vaa har­joit­taa lei­po­mo­toi­min­taa muu­ta­man kort­te­lin välein. Täl­lä ei voi olla mitään teke­mis­tä logis­tii­kan tai när­piö­läis­ten tomaat­tien kans­sa. Kai­ken kuk­ku­rak­si tuo suh­teel­li­sen pie­ni­muo­toi­nen lei­po­mo­toi­min­ta tuot­taa hal­vem­paa ja laa­dul­li­ses­ti täy­sin yli­ver­tais­ta lei­pää kuin se, mitä mar­ke­teis­sa tääl­lä lei­pä­nä kaupataan. 

    Hal­vem­paa ja laa­dul­li­se­ti parem­paa pie­nem­mis­tä yksi­köis­tä? On vai­kea kuvi­tel­la, että Suo­mes­sa oli­si yleis­tä, että muu­ta­man tuhan­nen ihmi­sen kylis­sä, joi­hin ei pää­se moot­to­ri­tei­tä pit­kin toi­mi­si esim. pai­kal­li­nen teu­ras­ta­ja, joka val­mis­taa itse makkaraa,ja vie­lä­pä usei­ta laa­tu­ja. Sil­ti täl­lai­sia ihmei­tä löy­tyy vaik­ka nyt ita­lia­lai­sis­ta pik­ku­ky­lis­tä. Ja niin edelleen.

    Mai­nit­se­ma­ni esi­mer­kit saat­ta­vat olla lähi­ruo­kaa, mut­ta ne ovat enne­kaik­kea tuot­tei­ta sel­lais­ten amma­tin­har­joit­ta­jien ja yrit­tä­jien toi­mes­ta, jot­ka välit­tä­vät ja koke­vat työn­sä tär­keäk­si, ja joil­la on ylpeyt­tä tuot­ta­man­sa laa­dun suh­teen. Sitä ylpeyt­tä tääl­lä kai­vat­tai­siin lisää. Kaik­ki ylpeys tun­tuu kana­voi­tu­van sii­hen, kel­lä on “komein” pytin­ki ja pisim­mät pakastealtaat.

    Anek­doot­ti sedäs­tä­ni — Yrit­ti­vät selit­tää hänel­le, että ter­vey­ten­sä vuok­si hänen kan­nat­tai­si syö­dä moni­puo­li­sem­min ja vähem­män mak­ka­raa. Hän vas­ta­si, että Suo­ma­lai­nen ruo­ka on maa­il­man puh­tain­ta, ja että tääl­lä on ter­veys­vi­ras­toa jos jon­kin lais­ta takaa­mas­sa, että laa­tu on hyvä, joten vain hul­lu saat­taa väit­tää, ettei­kö mak­ka­ra oli­si ter­vel­lis­tä, sil­lä pako­han sen on olla, jos suo­ma­lai­nen kaup­pa sitä myy. Logii­kal­la voi pää­tyä han­ka­liin paikkoihin.

  90. Art­tu­ri: “Minun argu­ment­ti sil­le mik­si kala­hal­lin voi pur­kaa ei ollut se, että se on raken­net­tu eri taval­la kuin itse kaup­pa­hal­li. Halusin vain kor­ja­ta esit­tä­mä­si näke­myk­sen, että se on Suo­men ainoa jugend-kala­hal­li. Minus­ta sen voi pur­kaa sik­si, että se hei­ken­tää kaup­pa­hal­lin raken­nus­tai­teel­lis­ta arvoa.”

    Yksi puret­tu­jen raken­nus­ten pai­na­jai­nen on Sei­nä­jö­ki, jos­sa käsin raken­ne­tut talot on puret­tu ja kau­pun­kia on kur­sit­tu uuik­si lii­ke-elä­män ehdoil­la. Jäl­ki on rumaa ja kuvaa hyvin kau­pun­gin asen­net­ta muutoinkin.

    Kau­pun­gin reu­nal­le ollaan raken­ta­mas­sa “idea­park­ke­ja”, jot­ka tule­vat näi­vet­tä­mään sekä Sei­nä­joen kes­kus­tan että naa­pu­ri­kun­tien­kin kaup­paa. “Nopeat syö­vät hitaam­mat” tun­tuu ole­van val­lit­se­va periaate.

    Oman koti­ni naa­pu­riin on raken­net­tu beto­ni­bru­ta­lis­min lin­na­ke erään pan­kin toi­mes­ta. Van­hat puu­ta­lot ovat saa­neet antaa tilaa. Jos voi­sin, pur­kai­sin tämän beto­ni­ru­mi­luk­sen ja raken­tai­sin uudel­leen ne van­hat puu­ta­lot, mut­ta tätä pure­tun uudel­leen raken­ta­mis­ta Suo­mes­sa ei har­ras­te­ta edes merk­ki­ra­ken­nus­ten kohdalla.

    Jos tätä menoa jat­ke­taan, Suo­mi tulee ole­maan aika oudon oloi­nen maa. Raken­nuk­set poh­joi­ses­ta Hel­sin­kiin nou­dat­ta­vat samaa kaa­vaa, vaik­ka ilmas­to-olot­kin eroa­vat kovasti.

    Hei­jas­ta­nee­ko tämä sitä, että olem­me kuu­lem­ma jär­jes­tel­mäl­lis­tä soti­las­hen­kis­tä kan­saa, eli ympä­ris­töä­kin rakn­ne­taan yhte­näi­ses­ti ikään kuin armei­ja­hen­ki­seen kuosiin.

    Jos Parii­sin Punai­nen Myl­ly oli­si Suo­mes­sa, se oli­si toden­nä­köi­ses­ti puret­tu aikaa sitten.

  91. Hie­no kir­joi­tus, Tane­li! Mikä hii­vat­ti sii­nä on, että tyy­dym­me niin vähään todel­li­seen elä­män­laa­tuun. Ja ajat­te­len nyt sekä sitä ammat­tiyl­pe­ää pienleipuria/teurastajaa että asiak­kai­taan. Mau­ton näen­näis­tur­val­li­suus mah­dol­li­sim­man halvalla…

  92. Jos kal­lis ja pas­ka ruo­ka ahdis­taa, voi aina tie­ten­kin raken­nel­la mie­les­sään olo­ti­lan, joka on todel­li­suut­ta huonompi.

  93. Jos tätä menoa jat­ke­taan, Suo­mi tulee ole­maan aika oudon oloi­nen maa. Raken­nuk­set poh­joi­ses­ta Hel­sin­kiin nou­dat­ta­vat samaa kaa­vaa, vaik­ka ilmas­to-olot­kin eroa­vat kovasti.

    Hei­jas­ta­nee­ko tämä sitä, että olem­me kuu­lem­ma jär­jes­tel­mäl­lis­tä soti­las­hen­kis­tä kan­saa, eli ympä­ris­töä­kin rakn­ne­taan yhte­näi­ses­ti ikään kuin armei­ja­hen­ki­seen kuosiin.”

    Armei­ja­hen­ki­syyt­tä kuvaa aina­kin se, että eri­lai­sia väes­tön­suo­je­luor­ga­ni­saa­tio­ta on vii­me vuo­si­na kovas­ti kehi­tet­ty — eli vaik­ka armei­jan orga­ni­saa­tio keven­tyi­si, teh­tä­viä siir­re­tään sen sijaan muil­le. Esim. kun­nil­la on omat väes­tö­suo­je­luor­ga­ni­saa­tion­sa, talo­yh­tiöil­lä pitää olla suo­je­lu­joh­ta­jat ja väes­tö­suo­jan­hoi­ta­jat jne. Väes­tö­suo­jien raken­ta­mis­vel­voit­tees­ta­kaan ei kovin pal­jon tai­de­ta tin­kiä lähiai­koi­na. Väes­tö­suo­je­lun edus­ta­jat ovat olleet kovin vihai­sia ehdo­tuk­sis­ta vähen­tää nii­den raken­ta­mis­ta; väes­tö­suo­jat­han ovat poten­ti­aa­li­ses­ti myös soti­laal­li­sia koh­tei­ta, jois­sa armei­ja voi suo­jau­tua tai säi­lyt­tää asei­ta, ammuk­sia ym. Jos oli­si oikein epä­luu­loi­nen, voi­si epäil­lä että tapa kaa­voit­taa pien­ta­lot­kin isom­mik­si kiin­teis­töyh­tiöik­si, joi­den pitää teh­dä suo­jat, oli­si joten­kin teke­mi­sis­sä asian kanssa…

  94. Jos Parii­sin Punai­nen Myl­ly oli­si Suo­mes­sa, se oli­si toden­nä­köi­ses­ti puret­tu aikaa sitten.”

    Itsea­sias­sa rans­ka­lai­set kun­nos­tau­tui­vat jo 1800-luvul­la van­han tuhoa­mi­ses­sa ja uuden uljaan, puh­taan Parii­sin raken­ta­mi­ses­sa. Pit­to­res­kit kes­kiai­kai­set raken­nuk­set rai­vat­tiin armot­ta tiel­tä kun hauss­man­nis­mi kukois­ti. Kaik­ki ei ole aina sitä, mil­tä näyttää.

  95. TM, ei ole mikään pak­ko myy­dä När­piös­sä appel­sii­ne­ja, eli tar­kem­min näin­kin isos­sa maas­sa on luonn­o­ton­ta että När­piös­sä, Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la ja Var­kau­des­sa pide­tään lähes samaa vali­koi­maa ja hin­to­ja. Han­ka­lien logis­tiik­kayh­teyk­sien pääs­sä ruo­an pitäi­si­kin mak­saa enem­män, toi­saal­ta myös lähi­ruo­al­la on sil­loin parem­pi kil­pai­lu­ti­lan­ne. Eli ruo­ka­kau­pan pitäi­si olla alu­eel­li­ses­ti eril­lais­ta ja isom­mis­sa kes­kyt­ty­mis­sä asia­kas­seg­ment­tiin­sä eri­kois­tu­nut­ta. Kas­va­va nuri­na ruo­ka­kau­pas­ta ker­too nime­no­maa täs­tä, vau­ras­tu­va (kaupunkilais)väestö halu­aa oman lai­si­aan kauppoja.

    Mai­nit­se­mis­ta­si syis­tä, nime­no­maan logis­tiik­ka on kes­kit­ty­nyt ja tämä tuo vivun jon­ka avul­la mää­rää­vä mark­ki­na-ase­ma voi­daan muut­taa mää­rää­väk­si ase­mak­si ruo­ka­kau­pas­sa ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa. Joka on jok­seen­kin oppi­kir­jae­si­merk­ki mono­po­lin hai­tois­ta, ne tup­paa­vat laa­je­ne­maan. Var­sin­kin rek­ka­lii­ken­ne on ras­kaas­ti sub­ven­toi­tua, tähän­kin aut­tai­si sen kulu­jen mukai­nen verotus.

    Kun tuol­lai­nen duo­po­li on ker­ran pääs­syt syn­ty­mään, pää­syyk­si tar­joan tuon­ti­ra­joi­tuk­sia ja ruo­ka­kau­pan­kin poli­ti­soi­tu­mis­ta (osuus­liik­keet), niin sen pur­kau­tu­mi­nen kes­tää. Henk. koht. ole­tan että pie­nem­mät ja ket­te­räm­mät toi­mi­jat sekä lisään­ty­vä tuon­ti syö sen ajan kans­sa aina­kin ran­nik­ko­kau­pun­geis­sa. Hel­sin­gis­sä täs­tä on jo vähän merkkejä.

  96. Mitä kei­no­ja on asian­ti­lan muut­ta­mi­sek­si? Suh­tau­dun vähän epäil­len aja­tuk­seen ruo­ka­kult­tuu­rin viran­omai­soh­jauk­ses­ta. Hyvä esi­merk­ki on poh­jois-Kar­ja­la-pro­jek­ti, jos­sa vuo­si­kym­me­nien valis­tus­työl­lä lei­mat­tiin perin­tei­nen riis­taan ja vuo­de­nai­koi­hin perus­tu­va perin­ne­ruo­ka syö­mä­kel­vot­to­mak­si. Jaak­ko Kol­mo­sen hir­ven­tur­pa­sylt­ty ja vois­sa pais­te­tut jär­vi­ka­lat oli out, tilal­le len­to­ko­neel­la len­nä­tet­ty­jä hedel­miä ja kas­vik­sia, ruot­sa­lais­ta itäwok­ke­ja ja pas­taa. Kun näis­tä oli uutuu­den­vie­hä­tys kadon­nut tuli tyh­jiö­tä täyt­tä­mään kaik­ki makuais­tin perus­osat tyy­dyt­tä­vä jenk­ki­pi­ka­ruo­ka ja lai­tos­keit­ti­öön sopi­va ruot­sa­lais­tyyp­pi­nen eineshusmankost.

    Toi­nen esi­merk­ki on suo­ma­lais­kan­sal­li­nen mai­to­vou­ho­tus. Suo­mi on var­mas­ti maa­il­man ainoa maa , jos­sa kal­sium-viran­omais­tä­dit suo­sit­te­le­vat aikui­sil­le ihmi­sil­le , eri­tyi­ses­ti nai­sil­le tol­kut­to­mia mai­to­lit­ra­mää­riä, niin­kuin muka jat­ku­va mak­si­mi kal­sium-mää­rän tyr­kyt­tä­mi­nen eli­mis­töl­le paran­tai­si sen imey­ty­mis­tä. Kou­luis­sa ja jopa armei­jas­sa tyr­ky­te­tään mai­toa ykkös­ruo­ka­juo­mak­si. Itse en tie­ten­kään mai­toa juo , mut­ta syön kyl­lä jukurt­tia. Suos­tun syö­mään vain maus­ta­ma­ton­ta ja soke­roi­ma­ton­ta jukurt­tia, mut­ta sen osta­mi­nen ei ole ollen­kaan help­poa. Lähikaupassani(valitettavasti pris­ma) on n. 3metriä eri­lai­sia soke­roi­tu­ja jukurt­tia , mut­ta vain kak­si purk­kia soke­roi­ma­ton­ta, usein lop­pu. Soke­roi­mat­to­man lit­ra­hin­ta on n. 1,5–2,5‑kertaa(ingman)/ 2–3‑kertaa(valio) soke­roi­dun hinta.Ja samat teh­taat valis­ta­vat kal­sium-vir­ka­tä­te­jä mai­don ter­veel­li­syy­des­tä. Innol­la odo­tan ensi vuo­si­kym­me­nel­lä vih­rei­den hii­li­ja­lan­jäl­ki-vir­ka­tä­tien ja kal­sium-vir­ka­tä­tien yhteenottoa.

    Rans­kas­sa jo ala­kou­lu­lap­set syö­vät kou­lu-lou­naal­la kol­men ruo­ka­la­jin ate­rian. Suo­mes­sa poh­di­taan , riit­täi­si­kö 70 sen­tin sijas­ta 69 senttiä/annos. Aika eri­lai­set läh­tö­koh­dat siis. Ainoa (ruoka)ravintolatoiminta joka Suo­mes­sa jää kan­nat­ta­vuus­ra­jan ylä­ra­jan ylä­puo­lel­le , on työ­paik­ka­lou­nas­ruo­ka­la toi­min­ta , jos­sa ;yllä­tys yllä­tys, on nor­maa­lia kevyem­pi vero­tus. Mut­ta eikö­hän Rai­mo Il Sai­las ehdi sen­kin pois­taa ennen eläk­keel­le jääntiä.

    Kaa­voi­tus asiois­sa on kyse vain poliit­ti­ses­ta tahdottomuudesta.Laitetaan park­ki­pai­kat kiin­teis­tö­ve­rol­le, vero­te­taan enem­män sement­ti-inten­sii­vis­tä raken­ta­mis­ta jne.

  97. Kyl­lä kau­pan jät­tiyk­si­köt pal­ve­le­vat aika hyvin nyky­ään vali­koi­man puo­les­ta. Esim. Sel­lon city­mar­ke­tis­ta saa hui­kean mää­rän eri­lai­sia tuot­tei­ta. Pal­jon suu­rem­man kuin kukaan meis­tä tulee kos­kaan siel­tä tai muu­al­ta ostamaan.

    Mitä taas tulee kala‑, hedelmä‑, vihan­nes­tis­kei­hin, niin on hyvä pitää rea­lis­mi mie­les­sä. Iso osa näis­tä tuot­teis­ta tulee tai on peräi­sin ulko­mail­ta, eikä mei­dän kau­pois­tam­me tul­la kos­kaan saa­maan yhtä hyvää laa­tua kuin kas­va­tus­mais­sa. Ei heit­täy­dy­tä lapsellisiksi.

  98. Tois­tan Tane­lil­le ja Mir­kal­le sen, min­kä jo kir­joi­tin ylem­pä­nä: “Pien­ten lähi­kaup­po­jen toi­min­ta­kult­tuu­riin heti Poh­jois­mai­ta ete­läm­mäs men­täes­sä kuu­luu, että kaup­paa on koko per­he hoi­ta­mas­sa, per­he asuu kau­pan ylä­ker­ras­sa ja viet­tää koko val­veil­lao­loai­kan­sa pal­ve­lu­val­miu­des­sa. He eivät kat­so vält­tä­mät­tö­mäk­si läh­teä tasan tie­tyn tun­ti­mää­rän jäl­keen kotiin kau­as pois työ­pai­kal­ta eivät­kä lii­oin mat­kus­taa vuo­sit­tain ulko­mail­le ja olla muu­ten vain usei­ta viik­ko­ja pois­sa töis­tä. Elä­mää vie­te­tään kau­pas­sa niin kuin suo­ma­lai­nen maa­jus­si ehkä vie­lä voi maal­la viet­tää elä­mään­sä kotosalla.”

    Minä en ihan oikeas­ti pys­ty kuvit­te­le­maan, että suo­ma­lai­nen suos­tui­si elä­mään elä­mään­sä pie­ny­ri­tyk­ses­sään. Kylä­kaup­pias jak­saa kylä­kaup­pi­aa­na vain, jos hän pys­tyy palk­kaa­maan hen­ki­lö­kun­taa niin, että pää­see palk­ka­lai­sen­sa tavoin sään­nöl­li­sil­le vapaa-ajoil­le ja lomille.

    Edel­leen­kään en oikein osaa sanoa miten itse tuo­hon suh­tau­dun. Ei ete­läi­sem­pi pie­ny­ri­tys­kult­tuu­ri aina­kaan siel­lä orja­työl­tä vai­ku­ta, mut­ta Suo­mes­sa sii­tä tai­tai­si nous­ta hir­veä äläk­kä. Oli­si­ko salai­suus sii­nä, min­kä Tane­li mai­nit­see: “[…] sel­lais­ten amma­tin­har­joit­ta­jien ja yrit­tä­jien toi­mes­ta, jot­ka välit­tä­vät ja koke­vat työn­sä tär­keäk­si, ja joil­la on ylpeyt­tä tuot­ta­man­sa laa­dun suh­teen. Sitä ylpeyt­tä tääl­lä kai­vat­tai­siin lisää. Kaik­ki ylpeys tun­tuu kana­voi­tu­van sii­hen, kel­lä on ‘komein’ pytin­ki ja pisim­mät pakastealtaat.”

    Plus se, min­kä minä mai­nit­sin: ruo­ka ja ate­rioin­ti eivät Suo­mes­sa kuu­lu elä­män huvi­tuk­siin ja iloi­hin, jos­ta syys­tä nii­hin ei halu­ta sat­sa­ta rahaa, vaik­ka joku ammat­tiyl­peä teruas­ta­ja iha­nia mak­ka­roi­ta tuot­tai­si­kin — väki­sin­hän ne mak­sai­si­vat enem­män kuin Pou­tun lau­an­tai­mak­ka­ra (jos­ta muu­ten tyk­kään todel­la, tai tyk­kä­sin ennen kuin muut­ti­vat resep­tiä vuo­si pari sitten).

    Nyt voi­si ver­kos­ta etsiä luku­ja sii­tä, pal­jon­ko net­to­tu­lois­taan suo­ma­lai­nen, rans­ka­lai­nen ja ita­lia­lai­nen kulut­ta­vat ruokaan.

  99. Tar­koi­tuk­se­na­ni ei ollut yllä kiis­tää mono- ja duo­po­lien hait­to­ja, vaan esit­tää, että syyt ja seu­rauk­set voi­vat olla moni­mut­kai­sem­mat kuin kuvi­tel­laan. Tot­ta­kai kus­tan­nuk­set ovat peri­fe­rias­sa suu­rem­mat ja tie­tys­ti tämä, aina­kin kil­pai­lun olois­sa, pitäi­si näkyä myös hinnoissa.

    Sen­si­jaan tuo argu­ment­ti “lähi­ruo­an” puo­les­ta on edel­leen käsit­tä­mä­tön. Täy­sin riip­pu­mat­ta kil­pai­lun raken­tees­ta — en puhu nyt vali­koi­mas­ta sinän­sä — on täy­sin mah­dol­lis­ta, ja jopa toden­nä­köis­tä, että on niin kus­tan­nus­ten kan­nal­ta kuin eko­lo­gi­ses­ti­kin koko­nai­suut­ta aja­tel­len opti­maa­lis­ta kus­ka­ta nii­tä tomaat­te­ja pidem­piä mat­ko­ja kuin jos tar­kas­tel­tai­siin pelk­kiä tomaatteja. 

    Ja oikein hin­noi­tel­tu­jen ulkois­vai­ku­tus­ten kans­sa kus­tan­nus­ra­ken­ne on sel­lai­nen, että eko­lo­gi­set näkö­koh­dat tule­vat ote­tuk­si huo­mioon. Jos tämä on ongel­ma, siis jos ulkois­vai­ku­tuk­set on jätet­ty huo­miot­ta, niin vika on sil­loin sii­nä, eikä se rat­kea tai­vas­te­le­mal­la tomaat­tien pit­kää marssia. 

    Eikä puhu­ta pahaa Rai­mo Sai­lak­ses­ta. Sai­las on kuningas.

  100. TM, en myös­kään suh­tau­du varauk­set­to­mal­la into­hi­mol­la lähi­ruo­kaan. Kysy­mys on lähin­nä sii­tä että useat ruo­ka-aineet (kas­vik­set, kanan­mu­nat, kala…) eivät aina­kaan para­ne sei­soes­saan ja mitä nii­tä tur­haan kul­jet­ta­maan jos osta­jia löy­tyy lähel­tä­kin. Esi­mer­kik­si sel­lai­nen asia että kes­kel­lä jär­vi­suo­mea ei pää­sään­töi­ses­ti pys­ty osta­maan pai­kal­lis­ta kalaa jak­saa ihmetyttää.

    Minus­ta nämä kom­men­tit tyy­liin suo­ma­lai­set ei arvos­ta ruo­kaa, pik­ku­kau­pat ei kan­na­ta mene ohi aihees­ta. Suo­ma­lai­set ei ole mikään homo­gee­ni­nen jouk­ko var­sin­kaan ruo­an suh­teen, toi­set halu­aa hal­paa ja help­poa, toi­set näkee vai­vaa, ihmi­sil­lä on kai­ken­nä­köi­siä ter­vey­sus­ko­muk­sia, joil­lain toi­sil­la taas gastro­no­mi­sia vaa­ti­muk­sia… Aina­kin isom­mis­sa kau­pun­geis­sa tämän pitäi­si näkyä asia­kas­seg­ment­tei­hin eri­kois­tu­mi­se­na, ihan samaan tapaan kuin ravin­to­loi­ta­kin on laa­ja kir­jo. Ruo­ka­kau­pan suh­teen tilan­ne on nyt sama kuin jos vaa­te­kaup­po­ja oli­si vain kah­ta eri ketjua.

    Alku­pe­räi­seen aihee­seen pala­tak­se­ni, näyt­töä sii­tä että duo­po­li käyt­tää mää­rää­vää mark­ki­na-ase­maa kil­pai­lun kit­ke­mi­seen on, enkä näe mitään ongel­maa sii­nä että tähän puu­tu­taan sopi­mus­ra­ken­tei­ta sää­te­le­mäl­lä. Muu­ten­kin jo ihan tehok­kuus­syis­tä pitäi­si pyr­kiä sii­hen että kul­je­tuk­set on oma eril­li­nen ala eikä osa kaup­pa­ket­jua, tämä myös piris­täi­si kilpailua.

  101. Anna-Lii­sa, kyl­lä Suo­mes­sa­kin moni yksi­tyis­yrit­tä­jä elää juu­ri noin, pitä­mät­tä juu­ri kos­kaan vapaa­päi­vää. Ja meil­lä on muu­ta­ma kun­nian­hi­moi­nen ruo­an­tuot­ta­ja­kin, mm. Loh­jan kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa maan paras kon­di­to­ria St’­Honré (lei­pu­rei­den suojeluspyhimys)ja mik­ro­paah­ti­mo Ande­sa, joka tuot­taa ja paah­taa usko­ma­ton­ta kah­via, luo­mua ja rei­lua. Ja on laa­duk­kai­ta pien­pal­vaa­moi­ta. Ongel­ma vaan on, että näi­den tuot­tei­ta ei siwois­ta ja sit­ta­reis­ta löy­dä, vaan se edel­lyt­tää asiak­kaal­ta vai­van­nä­köä ‑ja usein sitä epäe­ko­lo­gis­ta yksityisautoilua.

  102. Kun­non kom­mu­nis­ti­na olen sitä miel­tä, että kes­kit­ty­nyt osuus­kun­ta­kaup­pa on paras­ta, mitä tomaa­til­le on kos­kaan tapahtunut.

  103. Tämä saat­tai­si kinnostaa:

    Between 1976 and 1989 (the dark days of unbrid­led super­mar­ket expan­sion), 44,000 food shops and grocers went bust; when a lar­ge super­mar­ket opens, accor­ding to ethical watch­dog Cor­po­ra­te Watch, it results in the clo­su­re of eve­ry vil­la­ge shop wit­hin seven miles.

    Then the­re is the issue of air miles and avia­tion fuel. The lob­bying group Sus­tain esti­ma­tes that the ave­ra­ge Sun­day lunch (inclu­ding chic­ken from Thai­land, beans from Zam­bia and car­rots from Spain) tra­vels 26,234 miles to the table. Indeed, the glo­ba­li­sa­tion of food pro­duc­tion — buying it from the chea­pest source rat­her than the clo­sest — has been taken to ridicu­lous extremes.”

    Otteet ovat Guar­dia­nis­ta, vuo­del­ta 2004. Kan­nat­taa lukea koko jut­tu http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/2004/jan/25/foodanddrink.shopping3

    Aiem­paan kes­kus­te­luun liit­tyen: On toki tot­ta, ettei voi­da olet­taa kaik­kea mah­dol­lis­ta saa­ta­van hal­pa­na ja pai­kal­li­ses­ti, ja että jois­sain toi­sis­sa tuot­teis­sa, kuten Suo­mes­sa pur­ki­te­tus­sa luo­muap­pel­sii­ni­me­hus­sa on ehkä mie­le­käs­tä kesee­na­lais­taa luo­mun perus­a­ja­tuk­sen säilyminen.

    Sil­ti se, että sel­lais­ten perus­tuot­tei­den kuin peru­na tai lei­pä laa­tu ja hin­ta ovat aivan vitu­ral­laan, on pal­jol­ti kes­ku­lii­ke­ve­toi­sen kau­pan­käyn­nin tuotosta.

  104. Me osuus­kaup­pa­lai­set asia­kas­o­mis­ta­jat ostam­me kes­ki­te­tys­ti saa­dak­sem­me hyvät alen­nuk­set, emme­kä kapi­ta­lis­ti­sil­ta pien­ti­lal­li­sil­ta. Meil­lä on sil­le myös viran­omai­sen lupa.

  105. Aste­rixis­sa on kala­kaup­pias Ama­ryl­lix, jon­ka ammat­tiyl­peys ei sal­li myy­dä kuin Parii­sis­ta tuo­tet­tua kalaa. Hän­kään ei var­maan ymmär­tä­nyt lähi­ruu­an hehkutusta.

    Vii­kon ver­ran Hii­den­maal­la pyö­räil­tyä­ni ja joka pai­kas­sa vain när­piö­läi­siä tai mus­ta­saa­re­lai­sia tomaat­te­ja näh­tyä­ni kek­sin yhden hyvän syyn, mik­si minua kau­ko­ruo­ka harmittaa:taidan olla lii­an lähel­lä tuot­ta­jaa. Minul­le Tur­kuun tuo­ta­vat tomaa­tit ja banaa­nit ovat usein raa­ko­ja, eli tun­ne­tus­ti­han kas­vik­set kyp­sy­vät vie­lä kul­je­tuk­ses­sa. Ratkaisu:ostan hal­paa kau­ko­ruo­kaa ja varas­toin nii­tä hiu­kan aikaa koto­na­ni, niin saan ne opti­maa­li­si­na omaan ruokapöytääni.

    Tou­ko Mettinen
    Viro

  106. Nyt voi­si ver­kos­ta etsiä luku­ja sii­tä, pal­jon­ko net­to­tu­lois­taan suo­ma­lai­nen, rans­ka­lai­nen ja ita­lia­lai­nen kulut­ta­vat ruokaan.

    Erin­omai­nen point­ti! Tääl­tä löy­tyi dataa aihees­ta: http://www.ers.usda.gov/Data/InternationalFoodDemand/

    Tämän mukaan suo­ma­lai­set käyt­tä­vät tulois­taan ruo­kaan 14,7 %, rans­ka­lai­set 15,3 % ja ita­lia­lai­set 16,6 % eli itse asias­sa suh­tees­sa tuloi­hin ruo­ka ei ole­kaan niin kal­lis­ta tääl­lä. Jos pois­te­taan vie­lä juo­mien ja tupa­kan osuus niin luvut näyt­tä­vät vie­lä edul­li­sem­mil­ta Suo­mel­le, tämä osuus on nimit­täin Suo­mes­sa 31,4 % kai­kis­ta “ruoka“menoista, Rans­kas­sa 21,4 % ja Ita­lias­sa 16,2 %.

  107. Olen pys­ty­nyt itse osal­lis­tu­maan vähän huo­nos­ti tähän kes­kus­te­luun eri­lais­ten kesään ja per­hee­seen liit­ty­vien akti­vi­teet­tien vuoksi.
    Sanoin, että lähi­ruo­kaa pitäi­si kan­nat­taa ennen kaik­kea kuli­naa­ri­sis­ta syis­tä. Olen Tie­de­mie­hen kans­sa samaa miel­tä sii­tä, ettei lähi­ruo­ka sinän­sä ole mikään ideo­lo­gi­ses­ti kan­na­tet­ta­va asia. Jos vain maan­tie­teel­lis­ta etäi­syyt­tä aja­tel­tai­siin, Hel­sin­gin mai­to­huol­to pitäi­si muu­ten hoi­taa Viros­ta eikä Kainuusta.
    Kes­kus­liik­keet ovat huo­leh­ti­neet logis­tii­kas­ta hyvin, suo­ras­taan erin­omai­ses­ti. Lähi­ruu­an suo­si­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti lisäi­si logis­tiik­ka­kus­tan­nuk­sia, mita­taan nii­tä sit­ten raha­na tai polttoaineena.
    Ongel­ma täs­sä “parem­pi 500 kilo­met­riä rekal­la kuin 50 kilo­met­riä paket­ti­au­tol­la” ‑logis­tii­kas­sa vain on se, että ruo­ka kul­kee ajal­li­ses­ti pit­kän mat­kan pel­lol­ta jää­kaap­piin ja sinä aika­na sen laa­tu heik­ke­nee. Lihal­le se ei mer­kit­se mitään, mut­ta vihan­nek­sil­le ja mar­joil­le merkitsee.
    Ostin tänään Söder­kul­las­ta sipoo­lai­sia, sama­na aamu­na poi­mit­tu­ja man­si­koi­ta. Ne oli­vat pal­jon parem­pia kuin ne puo­li­raa­koi­na poi­mi­tut, mat­kal­la kyp­sy­neet pah­vi­man­si­kat, joi­ta K- tai S‑marketista saa. Ja tomaa­teis­ta­han tämä kes­kus­te­lu alkoi.
    Suo­mes­sa ei saa kau­pas­ta vas­ta­pais­tet­tua lei­pää, ellei sit­ten sel­lai­sek­si las­ke­ta kau­pas­sa “pais­tet­tua” pakas­tees­ta val­mis­tet­tua leipää.

  108. Lähiruoka/tuontiruoka kes­kus­te­lus­sa pitäi­si poh­tia elin­tar­vi­ke­jär­jes­tel­mää laa­jem­min. Ei ainoas­taan yhden tuot­teen kan­nat­ta­vuut­ta kul­je­tus­kus­tan­nus­ten näkö­kul­mas­ta. Pitäi­si miet­tiä myös mitä sosio­kult­tuu­ri­sia vai­ku­tuk­sia ruu­an tuo­tan­nol­la on. On help­poa ajat­te­lua “ulkois­taa” ruu­an tuo­tan­to toi­siin mai­hin sil­lä perus­teel­la, että tuo­tan­to-olo­suh­teet ovat (ole­tet­ta­vas­ti) parem­mat. Entä miten kävi­si, jos Suo­men pel­lot lai­tet­tai­siin paket­tiin? Vai­ku­tuk­set maa­seu­dun kyliin, mai­se­maan, luontoon?

  109. Vol­mert­ti kir­joit­ti: “Lähiruoka/tuontiruoka kes­kus­te­lus­sa pitäi­si poh­tia elin­tar­vi­ke­jär­jes­tel­mää laa­jem­min. Ei ainoas­taan yhden tuot­teen kan­nat­ta­vuut­ta kul­je­tus­kus­tan­nus­ten näkö­kul­mas­ta. Pitäi­si miet­tiä myös mitä sosio­kult­tuu­ri­sia vai­ku­tuk­sia ruu­an tuo­tan­nol­la on. On help­poa ajat­te­lua “ulkois­taa” ruu­an tuo­tan­to toi­siin mai­hin sil­lä perus­teel­la, että tuo­tan­to-olo­suh­teet ovat (ole­tet­ta­vas­ti) parem­mat. Entä miten kävi­si, jos Suo­men pel­lot lai­tet­tai­siin paket­tiin? Vai­ku­tuk­set maa­seu­dun kyliin, mai­se­maan, luontoon?”

    Edel­lis­tä vies­tiä olen odot­ta­nut, sosio­kult­tuu­ri­set, sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gi­set ja monet muut tär­keät näkö­koh­dat unoh­tu­vat kes­kus­te­lus­sa, jota käy­dään kvan­ti­ta­tii­vi­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta käsin.

    Tiet­ty, arvioin­ti kva­li­ta­tii­vis­ten vai­ku­tus­ten suh­teen on vai­ke­aa ja edel­lyt­tää, ei pelk­kää las­ke­mis­ta ja suh­teel­li­sen sel­kei­den ulot­tu­vuuk­sien poh­ti­mis­ta, vaan syväl­lis­tä asioi­den ymmär­tä­mis­tä ja vai­vau­tu­mis­ta poh­tia läh­tö­koh­dis­ta käsin, jot­ka eivät avau­du tuos­ta vain. Aihet­ta kos­ke­va tie­to on niin hajallaan.

  110. Osmo:“Sanoin, että lähi­ruo­kaa pitäi­si kan­nat­taa ennen kaik­kea kuli­naa­ri­sis­ta syistä. ”

    No mitä tämä nyt sit­ten tar­koit­taa käy­tän­nös­sä? Sitä­kö, että perus­te­taan maku­mi­nis­te­riö, joka päät­tää mikä on hyvän makuis­ta ja mak­saa tukiai­sia sen mukaan, että tämä hyvän makui­nen ruo­ka on hal­vem­paa kuin pahan makuinen?

    Eikö oli­si parem­pi antaa ihmis­ten itse päät­tää miten pal­jon he arvos­ta­vat makua, tuo­reut­ta, hin­taa, ter­veel­li­syyt­tä ym. osto­pää­tök­seen vai­kut­ta­via tekijöitä?

  111. Täy­tyy vie­lä koros­taa, että mie­les­tä­ni nykyi­nen koti­mai­nen ruu­an­tuo­tan­to ei ole kes­tä­väl­lä poh­jal­la niin eko­lo­gi­ses­ti, talou­del­li­ses­ti kuin sosio­kult­tuu­ri­ses­ti­kaan. Suo­mes­sa tilat eivät tule pär­jää­mään kil­pai­lus­sa mui­den euroo­pan mai­den knas­sa, jos panos­te­taan bulk­ki­tuo­tan­toon. Luo­mu- ja lähi­ruu­an tuo­ta­noa tuke­mal­la voi­daan pitää myös maa­seu­tua elä­väi­sem­pä­nä. Kyse ei ole kui­ten­kaan pel­käs­tään maa­ta­lous­tuis­ta vaan laa­jem­min koko elin­tar­vi­ke­jär­jes­tel­män toiminnasta.

  112. Ruo­ka on koko ket­jul­laan osa kult­tuu­ria — kai­ken ravin­non tai jokai­sen ate­rian ei ole pak­ko olla elä­mys, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti Suo­mes­sa ruo­ka vai­kut­tai­si ole­van pro­ses­soi­tua ravin­toa, jon­ka ensim­mäi­nen kri­tee­ri on säi­ly­vyys, ja toi­nen neut­ra­lius, jot­ta samaa tuo­tet­ta saa­daan kau­pat­tua mah­dol­li­sim­man suu­rel­la volyymillä. 

    Jos kes­kus­tel­laan vain pro­ses­soi­dus­ta ravin­nos­ta, ei tar­vin­ne puhua muus­ta kuin logis­tii­kas­ta, lin­jois­ta ja tehok­kuu­des­ta, mut­ta tosi­aan — jos puhu­taan ruu­as­ta arvo­ja ja maku­ja löy­tyy pal­jon enem­män. Mik­sei myös lähei­siä yhteyk­siä ekosysteemiin.

    Johon­kin täl­lai­seen Osmo­kin viit­ta­si tode­tes­saan, ettei Ber­lusco­ni ollut tyys­tin vää­räs­sä täkä­läis­tä ruo­kaa kommentoidessaan.

  113. Volmertti:“Luomu- ja lähi­ruu­an tuo­ta­noa tuke­mal­la voi­daan pitää myös maa­seu­tua eläväisempänä.”

    Ja tela­koi­ta tuke­mal­la voi­daan pitää ihmi­set töis­sä tela­koil­la ja hevo­sen ken­git­tä­jiä tuke­mal­la voi­daan pitää ihmi­set ken­git­tä­mäs­sä hevo­sia yms.

    Jos kui­ten­kin annam­me mark­ki­noi­den toi­mia ilman sork­ki­mis­ta, niin ihmis­ten työ­pa­nos ohjau­tuu sin­ne mis­sä se tyy­dyt­tää tois­ten ihmis­ten tar­pei­ta eikä sin­ne mis­sä se tyy­dyt­tää joit­ten­kin etu­ryh­mien tai polii­tik­ko­jen mie­li­ha­lu­ja. Ne jot­ka pitä­vät pit­to­res­kis­ta maa­seu­dus­ta voi­vat aivan rau­has­sa men­nä sitä vil­je­le­mään tai mak­saa muil­le sen vil­je­lys­tä, mut­ta ei mui­ta pidä pakot­taa osal­lis­tu­maan kustannuksiin.

    a m‑b:llä on täs­sä hyvä point­ti, että tie­to näis­tä sosio­kult­tuu­ri­sis­ta, sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gi­sis­ta yms. näkö­koh­dis­ta on hajau­tu­nut yhteis­kun­nas­sa (kuten on kaik­ki muu­kin tie­to), eli ihmis­ten on annet­ta­va teh­dä itse omat pää­tök­set, jot­ta tämä infor­maa­tio saa­daan käyt­töön sen sijaan, että rue­taan mak­sa­maan jotain tukiai­sia luo­mu- ja lähiruokatuotannolle.

  114. Art­tu­ri kir­joit­ti: “Jos kui­ten­kin annam­me mark­ki­noi­den toi­mia ilman sork­ki­mis­ta, niin ihmis­ten työ­pa­nos ohjau­tuu sin­ne mis­sä se tyy­dyt­tää tois­ten ihmis­ten tar­pei­ta eikä sin­ne mis­sä se tyy­dyt­tää joit­ten­kin etu­ryh­mien tai polii­tik­ko­jen mielihaluja.”

    Tuo nyt on aika uto­pis­ta, ettei mark­ki­noi­ta sor­kit­tai­si. Kyl­lä­hän maa­ta­lout­ta tue­taan kaik­kial­la muu­al­la­kin. Mik­si maa­ta­lout­ta ei voi tukea ja ohja­ta ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään suun­taan? Mark­ki­noi­den toi­mies­sa “vapaas­ti” ympä­ris­tö näkö­kul­mat unoh­tu­vat hel­pos­ti. Entä työn teki­jöi­den oikeudet? 

    Kyl­lä­hän ter­vey­den­huol­toa­kin tue­taan. Mik­si maat­laou­den tuke­mi­nen näh­dään nega­tii­vi­sem­pa­na kuin perus­ter­vey­den­huol­lon? Molem­pia tarvitaan.

    Sinän­sä kan­na­tan tukien kar­sin­taa. Oli­si­han se vil­je­li­jäl­le­kin moti­voi­vam­paa, jos suu­rem­man osan tulos­ta sai­si myy­dys­tä tuot­tees­ta. En halua puo­lus­taan nykyis­tä maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa, vaan mie­les­tä­ni Suo­men maa­ta­lou­des­sa pitäi­si tapah­tua suu­ria muu­tok­sia, jot­ta se soli­si eko­lo­gi­ses­ti, talou­del­li­ses­ti ja sosio­kult­tuu­ri­ses­ti kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Sii­hen ei pääs­tä pel­käl­lä tuki­po­li­tii­kal­la vaan kysy­mys on pal­jon laajempi.

    Onnek­si maa­ta­lou­des­sa ei voi edes toi­mia nel­jän­nes­osa­vuo­si­kat­saus­ten mukaan…

  115. Ehkä yli­rea­goin, mut­ta hie­man har­mit­ta­vat tämän ket­jun pai­no­tuk­set, ollak­seen vih­reäs­sä blo­gis­sa käy­tä­vä kes­kus­te­lu ruo­an­tuo­tan­nos­ta. Aina­kin itsel­le­ni tär­kein kysy­mys ruo­an­tuo­tan­nos­sa ovat eläin­ten oikeu­det. Teho­tuo­tet­tu broi­le­ri, eli siis kaik­ki broi­le­ri mitä kau­pas­ta löy­tää, on tuo­tet­tu mil­jar­de­ja tun­te­via ja tie­toi­sia olen­to­ja sys­te­maat­ti­ses­ti kidut­ta­val­la ja kidu­tuk­sen jäl­keen mur­haa­val­la koneis­tol­la. Sama kos­kee sian­li­haa ja naudanlihaa.
    Siten on em. pro­ses­sin tapah­dut­tua yksi ja hai­lea mitä kaut­ta liha kau­pan­hyl­lyl­le pää­tyy, min­kä hin­tai­se­na, tai mitä kuli­na­ris­tis­ta arvoa lihal­la on, kos­ka sen ei pitäi­si pää­tyä sin­ne ylipäätään.

    (Tämä kom­ment­ti ei tie­ten­kään kos­ke­ta tomaat­te­ja ja man­si­koi­ta tai tuo­ret­ta lei­pää, jois­ta olen samaa miel­tä. Oli­sin val­mis mak­sa­maan mauk­kaam­mis­ta hedel­mis­tä, lei­väs­tä jne. extraa.)

  116. az kir­joit­ti: “[–] Aina­kin itsel­le­ni tär­kein kysy­mys ruo­an­tuo­tan­nos­sa ovat eläin­ten oikeu­det. Teho­tuo­tet­tu broi­le­ri, eli siis kaik­ki broi­le­ri mitä kau­pas­ta löy­tää, on tuo­tet­tu mil­jar­de­ja tun­te­via ja tie­toi­sia olen­to­ja sys­te­maat­ti­ses­ti kidut­ta­val­la ja kidu­tuk­sen jäl­keen mur­haa­val­la koneis­tol­la. Sama kos­kee sian­li­haa ja naudanlihaa.”

    Luin jos­kuns artik­ke­lin sii­tä, että hevo­set kul­je­te­taan elä­vi­nä Ita­li­aan syö­tä­väk­si. Asial­le pitäi­si teh­dä jotakin.

    Voi­si­ko tuo­tan­toe­läin­ten elä­män laa­tua ja lop­pu­met­re­jä pis­teyt­tää eläin­ten elä­mi­sen hyvyyden/ kur­juu­den suh­teen niin, että kulut­ta­ja voi­si halu­tes­saan vali­ta liha­tuot­tei­ta eläin­ten elä­män laa­dul­li­set kri­tee­rit huo­mioon ottaen.

  117. Juuso Kopo­nen sitee­ra­si toi­vet­ta­ni “nyt voi­si ver­kos­ta etsiä luku­ja sii­tä, pal­jon­ko net­to­tu­lois­taan suo­ma­lai­nen, rans­ka­lai­nen ja ita­lia­lai­nen kulut­ta­vat ruo­kaan”, ja löy­si­kin tilas­ton, jon­ka mukaan suo­ma­lai­nen kulut­taa ruo­kaan vähi­ten, ita­lia­lai­nen eniten. 

    Näin olin arvel­lut­kin. Ruo­ka ja ate­rioin­ti eivät Suo­mes­sa kuu­lu elä­män huvi­tuk­siin ja iloi­hin, jos­ta syys­tä nii­hin ei halu­ta sat­sa­ta rahaa.

    Juuso tekee kui­ten­kin sel­lai­sen pää­tel­män, että ruo­ka oli­si Suo­mes­sa hal­vem­paa kuin Rans­kas­sa ja Ita­lias­sa. En usko, että täs­tä on kyse, vaan sii­tä ettei ruo­kaan Suo­mes­sa halu­ta sat­sa­ta rahaa. Jos minun väit­tä­mä­ni pitää paik­kan­sa, ruo­an hin­ta nousee psy­ko­lo­gi­ses­ti, lukuar­vo­aan kor­keam­piin summiin.

    Nyt siis kai­vat­tai­siin hintatilastoja.

    Päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa ry:llä sel­lai­nen on, mut­ta sii­tä puut­tuu Ita­lia. Sen sii­tä näkee että Suo­mes­sa on kal­liim­pi ruo­ka kuin Rans­kas­sa. [1]

    Hesa­ri kir­joit­ti 26.6.2009, että Suo­mi on euroa­lu­een kal­lein maa. Elin­tar­vik­kei­ta ei erik­seen käsi­tel­ty. [2]

    Wal­let Pop –sivus­tol­la on kiin­toi­saa tilas­to­tie­toa Food Price Com­pa­ri­sons Around the World [3]. Sii­nä on kuu­den­tois­ta elin­tar­vik­keen (nau­dan­pih­vi, mai­to, kah­vi, banaa­ni jne) hin­ta muu­ta­mas­sa maas­sa (Yhdys­val­lat, Kuwait, Bra­si­lia, Bel­gia, Hong Kong, Parii­si, Espan­ja, Ete­lä-Afrik­ka ja Lon­too – älkää minul­ta kysy­kö mik­si sii­nä on kau­pun­ke­ja ja val­tioi­ta sekai­sin). Suo­mea ei tie­ten­kään ole muka­na, joten mei­dän väit­te­lyym­me ei täs­tä ole iloa.

    Haus­ka leik­ki­ka­lu tuo Juuson link­kaa­ma tilas­to­si­vu, kii­tos sii­tä! Sen mukaan Suo­mi kulut­taa ras­voi­hin, lihaan ja kalaan hur­jan pal­jon vähem­män kuin Rans­ka ja Ita­lia, mut­ta lei­pään, mei­je­ri­tuot­tei­siin ja “mui­hin ruo­kiin” ENEMMÄN kuin Rans­ka ja Ita­lia. Kut­kut­ta­va tie­to sikä­li, että voi­sin väit­tää sen tuke­van hypo­tee­sia­ni siten, että Suo­mes­sa hot­kais­taan nopei­ta mahan­täyt­tö­jä sii­nä mis­sä Ita­lias­sa ja Rans­kas­sa val­mis­te­taan aterioita. 

    [1] http://www.pty.fi/653.html
    [2] http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomi+pysyi+sitke%C3%A4sti+euroalueen+kalleimpana+maana/1135247193806
    [3] http://www.walletpop.com/specials/food-price-comparison-around-the-world

  118. Juuson link­kaa­mal­la työ­ka­lul­la hain tilas­ton “Price Elas­tici­ty for Food Subgroup”. En tie­dä mitä tar­koit­taa “price elas­tici­ty”, mut­ta jos se tar­koit­taa hin­to­ja, sii­nä on vas­taus: Suo­mes­sa ruo­ka on kal­lein­ta. En tie­dä toi­mii­ko link­ki val­mii­seen tilas­toon, mut­ta yritetään:

    http://www.ers.usda.gov/Data/InternationalFoodDemand/RERUN.ASP?RUNID=300975910&VIEW=PEF&RStyle=1&FILETYPE=none

    1. Price elas­tici­ty eli hin­ta­jous­to tar­koit­taa sitä, kuin­ka pal­jon kysyn­tä rdea­goi hin­nan­muu­tok­siin. Jos hin­ta­jous­to on ‑0,3, kym­me­nen pro­sen­tin hin­nan­ko­ro­tus vähen­tää kysyn­tää noin kol­mel­la prosentilla.

  119. Her­ra­nen aika, kii­tos seli­tyk­ses­tä, Osmo. Ei ihme etten tien­nyt mitä se on. Oli­si pitä­nyt kuuk­ke­loi­da ennen kuin tuik­ka­sin lin­kin tän­ne. Ajat­te­lin että hin­ta­jous­to tar­koit­tai­si sitä, miten pal­jon saman tava­ran hin­ta jous­taa eri pai­kois­sa myytynä. 😀

  120. No juu, vähän tuli mut­kia vedet­tyä suo­rak­si argu­men­toin­nis­sa. =) Oma point­ti­ni on että en ihan usko tähän väit­tee­seen että kes­kus­liik­kei­den salai­nen kas­sa­kaap­pi- tai her­ras­mies­so­pi­mus on pää­asial­li­se­na syy­nä elin­tar­vik­kei­den “kor­ke­aan” hin­taan Suo­mes­sa vaan kyse on tuo­tan­to-logis­ti­sis­ta teki­jöis­tä ja asiak­kai­den mak­su­ky­vys­tä. Rans­kas­sa tai Ita­lias­sa sama pel­toa­la tuot­taa monin­ker­tai­ses­ti satoa Suo­meen ver­rat­tu­na, ulko­mail­ta tuo­dut elin­tar­vik­keet mat­kaa­vat lyhem­män mat­kan ja tiheäm­män asu­tuk­sen vuok­si maan sisäl­lä­kin kul­je­tus­mat­kaa tulee toden­nä­köi­ses­ti vähem­män. Lisäk­si kau­pan alan pal­kat ovat Suo­mes­sa isom­pia ja vero­kii­la­kin tai­taa olla hie­man leveäm­pi, aina­kin ruu­an arvon­li­sä­ve­ro on euroop­pa­lai­sit­tain var­sin kor­kea täällä. 

    En sano ettei kau­pan kes­kit­ty­mi­sel­lä oli­si mitään vai­ku­tus­ta hin­toi­hin, mut­ta itse en aina­kaan usko että se on kovin suu­ri. Lid­lin hal­vem­mat hin­nat maa­han­tu­lo­vai­hees­sa selit­ty­ne­vät osit­tain mark­ki­noin­nil­li­sil­la sei­koil­la eli että alkuun myy­dään ehkä vähän tap­piol­la­kin jot­ta saa­daan asia­kas­poh­ja muo­dos­tet­tua ja “olem­me hal­vin” ‑tyyp­pi­nen brän­di raken­net­tua. Voi myös olla että Lid­lil­lä oli opti­mis­ti­set käsi­tyk­set työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta, siis että Suo­mes­sa onnis­tui­si saman­lai­nen työn­te­ki­jöi­den kyy­kyt­tä­mi­nen kuin mil­lä ket­ju man­ner-Euroo­pas­sa on huo­mat­ta­via sääs­tö­jä saa­nut aikai­sek­si. Itse en täs­tä työ­oloi­hin liit­ty­väs­tä syys­tä Lid­lis­sä asioi, mut­ta käsi­tyk­se­ni mukaan myös tuot­tei­den laa­tu on suo­ma­lais­ta perus­ta­soa hie­man hei­kom­pi. Kuu­le­ma­ni mukaan esi­mer­kik­si Lid­lis­sä myy­tä­vä Han­sa-olut oli­si poh­jois­sak­sa­lais­ten pani­moi­den yli­jää­mäe­ris­tä teh­ty sekoi­te, en sit­ten tie­dä onko tämä vain urbaa­ni legen­da vai onko täs­sä jotain perää.

    Lid­lis­tä juo­lah­ti mie­leen, että tuol­la ete­läm­pä­nä on kyl­lä mones­sa maas­sa päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa sel­keäm­min seg­men­toi­tu­nut eri asiak­kail­le. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa on Lid­lit, Aldit, Plus­sat sun muut hal­pa­mar­ke­tit joi­den vali­koi­ma on sup­pea, pak­kaus­koot iso­ja ja laa­tu kor­kein­taan suo­ma­lais­ta mar­ket­ti­ta­soa ja sit­ten Kai­ser’­sin tapai­set upmar­ket-ket­jut. Todel­la vaa­ti­vil­le kulut­ta­jil­le löy­tyy vie­lä erik­seen esi­mer­kik­si pelk­kää luo­mua myy­viä kaup­pa­ket­ju­ja ja yhteen tuo­te­ryh­mään eri­kois­tu­nei­ta pien­myy­mä­löi­tä, Ber­lii­nis­sä sil­mään sat­tui esi­mer­kik­si pel­käs­tään char­don­nay-vii­ne­jä myy­vä kauppa.

  121. Se piti vie­lä sanoa, että vaik­ka liber­ta­ris­tien kans­sa har­voin tulee oltua samaa miel­tä kovin mones­ta asias­ta, Art­tu­ri on kyl­lä oikeas­sa sii­nä, että “laa­dun” sun mui­den epä­mää­räis­ten arvo­jen mää­rit­te­ly komi­tea­työ­nä on tuhoon tuo­mit­tu aja­tus. Yhteis­kun­nan pitäi­si huo­leh­tia vain sii­tä, että ulkois­vai­ku­tuk­set saa­daan dis­kon­tat­tua elin­tar­vik­kei­den hin­toi­hin ja jät­tää lop­pu kulut­ta­jien ja tuottajien/kaupan väli­sek­si asiak­si. Eli tuot­teen val­mis­tuk­sen, kul­je­tuk­seen ym. liit­ty­vät hai­tat ympä­ris­töl­le ym. ran­gais­tus­ve­roi­na lisäyk­se­nä hin­taan ja vas­taa­vas­ti esim. huol­to­var­muu­teen, mat­kai­luar­voi­hin ym. ym. liit­ty­vät posi­tii­vi­set ulkois­vai­ku­tuk­set sit­ten jon­kin sor­tin tukiai­si­na tai vero­vä­hen­nyk­si­nä. Toki näi­den mää­rit­te­lys­sä on mah­dol­lis­ta men­nä met­sään, mis­tä esi­merk­ki­nä nykyi­nen maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mä joka on mel­koi­nen susi, mut­ta mitä vähem­mäl­lä mik­ro­ma­na­ge­roin­nil­la sel­vi­tään, sen parempi.

  122. Ne jot­ka pitä­vät pit­to­res­kis­ta maa­seu­dus­ta voi­vat aivan rau­has­sa men­nä sitä vil­je­le­mään tai mak­saa muil­le sen vil­je­lys­tä, mut­ta ei mui­ta pidä pakot­taa osal­lis­tu­maan kustannuksiin.”

    Pit­to­res­kin maa­seu­dun tuke­mi­nen ei toi­mi yksi­tyi­ses­ti. Tämä on klas­si­nen julkishyödyke:
    * Se ei ole niuk­ka, vaan kun joku on ker­ran tuot­ta­nut sen, sii­tä pää­se­vät naut­ti­maan kaikki.
    * Se on vapaas­ti saa­ta­vil­la, ja kun se on tuo­tet­tu, on mah­do­ton­ta estää ihmi­siä naut­ti­mas­ta siitä. 

    Maa­seu­dun läpi voi ajaa kaik­ki ja naut­tia pit­to­rek­sis­ta mai­se­mas­ta, riip­pu­mat­ta sii­tä onko hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mak­sa­nut vil­je­li­jöil­le maa­seu­dun elä­vöit­tä­mi­ses­tä. “Pit­to­rek­si maa­seu­dun” rahoit­ta­mi­nen yksi­tyi­ses­ti toi­mii yhtä hyvin kuin maja­koi­den tai puo­lus­tus­voi­mien rahoit­ta­mi­nen vapaa­eh­toi­sin mak­suin. Yhteis­kun­nal­li­ses­ti opti­maa­li­nen rat­kai­sua on kai­ke­ti val­tion sub­ven­taa­tiot tai sää­dök­set. Nii­den pitäi­si toki koh­dis­tua nime­no­maan sel­lai­seen toi­min­taan jol­la on posi­tii­vi­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia: por­sai­den luku­mää­rä nave­tan sisäl­lä vai­kut­taa ohi aja­vien hyvin­voin­tiin huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin nave­tan maa­li­pin­nan kunto.

    En kyl­lä maa­ta­lous­tuis­ta eri­tyi­sem­min pidä, mut­ta on älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä väit­tää että ne voi­si kor­va­ta vapaa­eh­toi­sil­la mak­suil­la. Ei tar­vit­se olla kum­moi­nen­kaan eko­no­mis­ti jot­ta oppii ymmär­tä­mään ettei mark­ki­na­ta­lous aina löy­dä auto­maat­ti­ses­ti optimia.

  123. Nyt menee sivu aiheen niin että koli­see. Täy­tyy kehua kun ker­ran aiheet­to­mas­ti on haukuttu.

    Juuso, Juuso! Lid­lis­sä on vaik­ka mitä tuot­tei­ta, jot­ka ovat PAREMPIA kuin suo­ma­lai­sis­sa kau­pois­sa. Hol­lan­ti­lai­nen täys­ras­vai­nen edam, jon­ka hin­ta on hur­jas­ti hal­vem­pi kuin suo­ma­lais­ten ras­vat­to­mien sty­rox-juus­to­jen, val­ko­vii­ni-hapan­kaa­li on oival­lis­ta, monen monet sake­man­nien mak­ka­rat ovat pait­si hyviä myös halpoja. 

    Nyt saa kuk­ka­kaa­le­ja irto­ta­va­ra­na myös suo­ma­lai­sis­sa kau­pois­sa, mut­ta Lid­lis­sä nii­tä saa aina pak­kaa­mat­to­mi­na. Omis­sa suo­jus­leh­dis­sään (jot­ka on lupa rii­piä pois ennen pun­ni­tus­ta) ne ovat pal­jon free­sim­mät kuin kel­muun pakattuina.

    Lid­lis­sä myy­dään myös suklaa­kuor­ru­tet­tu­ja kui­vat­tu­ja hedel­miä, jot­ka ovat tai­vaal­li­sen hyviä. Siis hurmiohyviä.

    Lidl toi Suo­meen hyvin tum­mat suklaat. Nyt nii­tä saa jo suo­ma­lai­sis­ta­kin kau­pois­ta, mut­ta Lid­lin piti ensin näyt­tää että nii­tä ostetaan.

    Nämä nyt tuli­vat täs­sä kir­joit­taes­sa mieleen.

    Lid­lis­sä työs­sä ole­vat sano­vat kiven kovaan, että työ­olot ja ‑ehdot eivät ole yhtään sen huo­nom­mat kuin suo­ma­lai­sis­sa­kaan kau­pois­sa. En tie­dä miten Sak­sas­sa kyykyttävät.

    Kun ensim­mäi­siä ker­to­ja asioi Lid­lis­sä se on kuin ulko­mail­la oli­si. On kiva kat­sel­la aivan outo­ja brändejä.

  124. Juuso Kopo­sel­le liber­ta­ris­ti-kom­ment­tiin liittyen

    Täs­sä­kin ket­jus­sa useim­mat ovat kai­van­neet enem­män kil­pai­lua ja vähem­män kes­kus­ve­toi­suut­ta. Anna-Lii­san kans­sa olen sii­nä samaa miel­tä, että sak­sa­lai­nen hal­pa­ket­ju on tuo­nut nime­no­maan laa­tua mark­ki­noil­le (vaik­ka toki siel­tä­kin löy­tyy sekun­daa), ja se ker­too jäl­leen sur­ke­aa tari­naa kotois­ten mar­ket­tien vali­koi­mis­ta. Usein­han mikä hyvän­sä kil­pai­lu on kulut­ta­jal­le hyväk­si. Mut­ta edel­leen — kila­pi­le­vat­ko koti­mai­set ket­jut laa­du­kail­la vali­koi­mil­la, vai sijain­nil­la ja bonus-pis­tei­den kylkiäisillä?

  125. Tämä on aivan pak­ko vie­lä pos­ta­ta tähän jo etusi­vul­ta tipah­ta­nee­seen ket­juun, kun osuu niin kohal­leen sen kans­sa mihin kes­kus­te­lu on rön­syil­lyt. Uuden Suo­men kom­men­teis­ta löy­tyi­vät lin­kit seuraaviin:

    Ilta­leh­des­sä oli uuti­nen 17.3.2009 [1], jos­sa sano­taan: “[Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa] [i]Anttila perus­ti vii­me vuon­na työ­ryh­män sel­vit­tä­mään, onko ruo­an hin­nan nousu siir­ty­nyt tuot­ta­jil­le, teol­li­suu­del­le, kau­pal­le vai kulut­ta­jil­le. Sel­vi­tys pal­jas­ti hin­ta­roh­mut, mut­ta nii­tä ei ker­ro­ta julkisuuteen.

    - Emme hae syyl­li­siä. Se ei vie han­ket­ta­ni eteen­päin, Ant­ti­la perustelee.

    Jul­ki­suu­des­sa on syy­tet­ty eten­kin kaup­paa ruo­an hin­to­jen nos­ta­mi­ses­ta, mut­ta Ant­ti­la ei kaup­paa syyllistä.

    - Kaup­pa on vah­va ja se saa­kin olla, Ant­ti­la kuittaa.

    Tie­to ruo­an hin­nas­ta hyö­ty­jis­tä sul­je­taan minis­te­rin kas­sa­kaap­piin. Asi­aa sel­vit­tä­nyt työ­ryh­mä on saa­nut uuden toi­mek­sian­non. Se miet­tii nyt kei­no­ja, joil­la kulut­ta­ja saa­daan hyväk­sy­mään ruo­an hin­nan nousu.[/i]”

    Eten­kin vii­mei­nen vir­ke hätkäyttää.

    YLEn mukaan (uuti­nen 20.3.2009 [2]) hinn­an­nousu meni nime­no­maan kau­pal­le: “[i]S- ja K‑ryhmä jaka­vat 75 pro­sent­tia kau­pan mark­ki­nois­ta. Maa­ta­lous­tuot­ta­ja saa ruo­an hin­nas­ta kes­ki­mää­rin vii­den­nek­sen ja kaup­pa sekä teol­li­suus molem­mat kol­man­nek­sen. Val­tion osuus on arvon­li­sä­ve­ron muo­dos­sa yli 14 prosenttia. 

    Osuu­det vaih­te­le­vat elin­tar­vi­ke­ryh­mit­täin, esi­mer­kik­si kanan­mu­nis­ta tuot­ta­ja saa lähes kol­man­nek­sen, pak­kaa­ja kym­me­nes­osan ja kaup­pa lähes puo­let. Lei­väs­tä sen sijaan vil­je­li­jän saa­ma osuus on vain 20-osa, teol­li­suus saa puo­let ja kaup­pa kolmanneksen. 

    - Eri­tyi­ses­ti 2000-luvul­la kau­pan osuus elin­tar­vik­kei­den hin­nois­ta on sel­keäs­ti kas­va­nut ja toi­saal­ta sit­ten maa­ta­lous­tuot­ta­jan osuus on pie­nen­ty­nyt ja teol­li­suu­den­kin osuus jon­kin ver­ran pie­nen­ty­nyt, tote­aa Niemi. 

    - Kau­pan neu­vot­te­lu­voi­ma ja neu­vot­te­lua­se­ma ovat kyl­lä kas­va­neet ja sitä kaut­ta sekä alku­tuot­ta­ja­puo­li että teol­li­suus­puo­li saa­vat kulut­ta­jan mak­sa­mas­ta hin­nas­ta pie­nenm­män osuu­den kuin aikaisemmin. 

    Suo­mes­sa kau­pan saa­mat mar­gi­naa­lit ovat suu­rem­mat kuin esi­mer­kik­si Keski-Euroopassa. 

    - Meil­lä kau­pan kat­teet ovat var­maan muu­ta­maa pro­sent­tia suu­rem­mat kuin muu­al­la Kes­ki-Euroo­pas­sa ja se joh­tuu osit­tain maan pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä ja haja­nai­ses­ta asu­tuk­ses­ta. Var­maan­kin on näin, että kil­pai­lua on kai­ken kaik­ki­aan vähem­män kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa, Nie­mi toteaa.[/i] Tämän voi kyl­lä Ant­ti­lan lausun­non rivien välis­tä lukeakin.

    Aihet­ta jat­koi Ete­lä-Suo­men sano­mat pää­kir­joi­tuk­ses­saan 20.5.2009 [3]: “[i]Ruoka on Suo­mes­sa todis­te­tus­ti kal­liim­paa kuin useim­mis­sa muis­sa EU-mais­sa. Kau­pan vas­ta­ve­to tähän on Suo­men kor­kea arvon­li­sä­ve­ro. Ilman tätä oli­sim­me esi­mer­kik­si Tans­kaa hal­vem­pi ruo­ka­maa. Euroo­pan kes­kiar­voon jäi­si kui­ten­kin yhä matkaa.[/i]”

    [1]http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903179254384_uu.shtml

    [2]http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/ruoan_hinta_kallistuu_suomessa_eun_ennatystahtia_629351.html

    [3] https://www.ess.fi/?article=237734

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.