Ruuhkamaksua esitetään kilometripohjaiseksi

Kaupung­in­jo­hta­ja Pajunen vas­tus­taa ruuhkaak­su­ja, kos­ka ne merk­it­si­sivät hänen mukaansa kaupun siir­tymistä Helsin­gin keskus­tas­ta kehätei­den automar­ket­tei­hin. Tämä olisi hyvä syy vas­tus­taa ruuhka­mak­su­ja, jos vaara olisi todel­li­nen. Pajunen on ymmärtänyt ruuhka­mak­sue­hdo­tuk­sen väärin.

Helsinki­in ei kaavail­la Lon­toon tyyp­pistä mak­sua keskus­taan ajamis­es­ta, vaan kilo­metripo­h­jaista mak­sua seudul­la ajamis­es­ta. Siihen on kylle ehdotet­tu vyöhykkeitä niin, että kilo­metri Helsin­gin niemel­lä mak­saisi kakasi ker­taa enem­män kuin Kehä I:llä, mut­ta Helsin­gin niemel­lä kilo­me­tre­jä tulee aika vähän, ellei aja niemeä usei­ta ker­to­ja ympäri. Kos­ka matkat noi­hin automar­ket­tei­hin ovat yleen­sä pitk­iä, ruuhka­mak­su verot­taisin niiden käyt­töä enem­män. Jos asuu automar­ketin vier­essä, se onkin oikea paik­ka käy­dä ostoksilla. 

Helsin­gin keskus­ta ei oikeas­t­aan ruuhka­mak­su­ja tarvit­sekaan, vaan muu­ta­mas­sa vuodessa tukkoon menevät kehäti­et. Keskus­tas­sa liiken­net­tä on rajoitet­tu jo 30 vuot­ta tiukalla pysäköin­tipoli­ti­ikalla, mikä onkin toimin­ut: Autoli­iken­teen määrä ei ole juuri nous­sut vuo­den 1970 jäl­keen, mitä ei voi sanoa kehäteistä.

Luulisi keskus­tan kaup­po­jen kil­pailukyvyn jopa lisään­tyvän, jos rajoi­tuskeino vai­hde­taan rajoit­tavas­ta pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta ruuhka­mak­sui­hin. Nyt keskus­tan läpi voi ajaa, mut­ta ostok­sille ei voi pysähtyä.  Kun läpi­a­jo ei kan­na­ta, katu­verkkoa vapau­tuu kaup­poi­hin tuleville.

Jos halu­aisi vas­tus­taa autoilua, ei tek­isi mitään muu­ta kuin siirtäisi joukkoli­iken­teen pois Kehä I:n ruuhk­ista ja antaisi tien men­nä kokon­aan tukkoon. Mie­lenki­in­toista on, että autoil­i­at tun­tu­vat kan­nat­ta­van tätä vaihtoehtoa.