Kommentteja säätykiertoon

En ole oikein ehtinyt vas­tail­la kom­ment­tei­hin. Kos­ka kom­ment­tiketju sää­tykier­rosta on venynyt kovin pitkäk­si, aloi­tan uuden.

======

Moni­ar­voises­sa yhteiskun­nas­sa on vaikea määritel­lä ylälu­okkaa ja hyväo­saisu­ut­ta. Se ei oikeas­t­aan ole niin tärkeätäkään, jos joil­lakin menee hyvin, me ehkä kestämme sen, jos oikein yritämme.

Ongel­mana on huono-osaisu­us. Se taas on helpom­pi määritel­lä. Ihmi­nen on huono-osainen, jos hänen elämään­sä hal­litse esimerkik­si jokin seu­raav­ista: ei vapaae­htoinen köy­hyys, työt­tömyys, huono koulu­tus, huono koti­taus­ta, heikko ter­veys, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, päi­hderi­ip­pu­vu­us tai yksinäisyys. Hyv­in­voin­ti­val­tion pitäisi suo­ja­ta kansalaisi­in niin, etteivät nämä ongel­mat joh­da toisi­in­sa. Toisaal­ta mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa tup­paa käymään niin, että huono ter­veys esimerkik­si johtaa sekä työt­tömyy­teen että köy­hyy­teen, jot­ka tup­paa­vat periy­tymään lapsille.

On selviä merkke­jä siitä, että huono-osaisu­us on muut­tumas­sa periy­tyväm­mäk­si. Mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan jul­muus johtaa siihen, että huonot omi­naisu­udet kasautu­vat samoille ihmisille, mikä johtaa syvenevään huono-osaisu­u­teen eli syrjäytymiseen.

=====

Koulu­tus­ta­so on huono sosi­aalisen ker­ron mit­tari, kos­ka koulu­tus­ta­so­jen suh­teel­liset osu­udet ovat muut­tuneet. Ennen aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to ker­toi hyväo­saisu­ud­es­ta, nyt se on tavanomaista. Ennen taas pelkän kansak­oulun suorit­ta­mi­nen oli tavanomaista, nyt se ker­too suurel­la toden­näköisyy­del­lä huono-osao­saisu­ud­es­ta. Käytin koulu­tuk­sen periy­tyvyyt­tä, kos­ka Helsin­gin Sanomat oli artikke­lis­saan sitä käyt­tänyt. Se, että mit­tari on huono, ei osoi­ta, ettei tarkoitet­tua ilmiötä olisi olemassa.

======

Suo­ma­lais­ten koti­talouk­sien var­al­lisu­us on vähäistä, kos­ka maamme on kaupungis­tunut niin myöhään ja niin nopeasti. Van­ha var­al­lisu­us jäi arvon­sa menet­täneenä maalle. Nopeasti päässä lask­ien väit­täisin, että olemme rak­en­ta­neet yli puo­let nyky­i­sistä asun­noista viimeisen 25 vuo­den aikana.

Se, että van­ha var­al­lisu­us menet­ti arvon­sa, myös nopeut­ti sää­tykier­toa. Enää ei ollut merk­i­tys­tä sil­lä, oliko talol­lisen vai torp­parin lap­si, kos­ka sil­lä talol­la ei ollut arvoa kuin kesämökkinä.

Se, että periy­tyvää var­al­lisu­ut­ta on tois­taisek­si niin vähän, tietysti nopeut­taa sää­tykier­toa. Koti­talouk­sien var­al­lisu­us on kuitenkin nopeasti nouse­mas­sa ja perin­nöt kasvamassa.

======

Moni kir­joit­ta­ja etsi seli­tyk­siä sää­tykier­ron hidas­tu­miseen kitkatek­i­jöistä, jot­ka estävät köy­hi­in oloi­hin syn­tyneen sosi­aal­ista nousua. Tämä selit­tää, mik­si sää­tykier­to on hidas­ta — hitaam­paa kuin olisi sen “luon­nolli­nen taso” — mut­ta se ei selitä, mik­si sää­tykier­to on hidas­tunut. Eikö näitä kitkatek­i­jöitä ole muka ollut aiemmin?

=====

On tot­ta, että ter­vey­den­huol­lon puut­teet lisäävät hyvä- ja huono-osais­ten välisiä ter­vey­sero­ja, mut­ta ei amis­laisia ter­veyskeskuk­sis­sa opete­ta tupakoimaan. Ter­vey­sero­jen taustal­la on elämän­ta­paero­ja, mut­ta yhä enem­män niiden taustal­la on se, että huono ter­veys tekee ihmi­sistä köy­hän, eikä päin­vas­toin. Luin jokin aika sit­ten tutkimuk­sen, jon­ka mukaan työt­tömyys ei lisää ihmisen sairas­tavu­ut­ta, mut­ta sairas­tavu­us lisää työt­tömyyt­tä. Työt­tömät ovat sairaampia kuin työssä ole­vat ja pitkäaikaistyöt­tömät eri­tyisen sairai­ta, mut­ta he oli­vat sitä jo työt­tömik­si joutues­saan, eikä ter­veys ole työt­tömyy­den aikana heikentynyt.