Islamin haaste 5: miten elää rauhanomaisesti rinnakkain?

Olen joidenkin tälle pal­stalle tullei­den kir­joi­tusten hei­jas­ta­van niin suur­ta pelkoa islami­laisu­u­den vuok­si, että riv­ien välistä luet­tuna moni tun­tu­isi halu­a­van painaa nap­pia, joka hävit­täisi koko islamin uskon­non maail­mas­ta. Suurin piirtein täl­laiseen ratkaisu­un moni puheen­vuoro tun­tuu tähtäävän. Täl­laista nap­pia ei kuitenkaan ole ole­mas­sa, senkaltaiset pohdin­nat ovat täysin turhan­päiväisiä. On aivan turha pohtia sitä, onko islami­nusko toiv­ot­tu vai ei toiv­ot­tu ilmiö. Se on olemassa.

Askelta, mut­ta vain pien­tä askelta real­is­tisem­pia ovat ne ajatuk­set, joiden mukaan olisi parem­pi rak­en­taa korkea muuri islami­lais­ten maid­en ympärille ja lopet­taa kaik­ki kanssakäymi­nen hei­dän kanssaan. Näin toivoo myös osa islami­lai­sista fun­da­men­tal­is­teista, jot­ka eivät halu­aisi län­nen saas­tut­ta­van hei­dän kan­so­jen­sa mieltä. Eri­tyisen kum­mallista on, että tätä argu­ment­tia tun­nu­taan perustelta­van esimerkik­si tyt­tö­jen ruoskimisen niil­lä kauheuk­sille, jota on syytäkin kavah­taa. Miten näi­den tyt­tö­jen ase­maa muurin rak­en­t­a­mi­nen paran­taisi? Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä?

Kumpaakaan näistä ehdo­tuk­sista kukaan ei ole eksplisi­it­tis­es­ti esit­tänyt. Argu­men­toin­ti joil­lakin vain on ollut senkaltaista. Tai että ongel­mat pois­tu­vat tuomit­se­mal­la islam julkisesti. 

On siis pohdit­ta­va sitä, miten elää vuorovaiku­tuk­ses­sa islami­laisu­u­den kanssa.

Ruoskit­tavia ja kivitet­täviä tyt­töjä aut­taisi tehokkaim­min voimakas vuorovaiku­tus ja toimet syr­jäisen maaseudun mod­ernisoimisek­si. Val­tavia kehi­tys­a­pumäärära­ho­ja ollaankin keräämässä Pak­istanin aut­tamisek­si. En tunne paikallisia olo­ja niin hyvin, että tietäisin, voiko mitään aluet­ta pakko­mod­ernisoi­da, mut­ta esimerkik­si juuri Pak­istanis­sa kansan selvä enem­mistö on näitä taan­tu­muk­sel­lisia islamis­te­ja vas­taan — kun siis puhumme koko Pakistanista.

Varsi­nainen ongel­ma on, kuin­ka suuri kult­tuuri­au­tono­mia on syytä suo­da län­si­mais­sa oleville islami­laisille yhteisöille. Chi­na-towneis­sa val­lit­se­vat aivan omat käytän­tön­sä, eikä niitä kukaan vas­tus­ta, kos­ka ne eivät uhkaa ketään. Jois­sain Aasian mais­sa on osit­tain oma lain­säädän­tön­sä eri uskon­tokun­ti­in kuu­luville. Esimerkik­si avi­o­li­iton alaikära­ja riip­puu uskontokunnasta.

Voisiko islami­laisille olla omaa lain­säädän­töän­sä myös län­si­mais­sa? Port­ti uskon­non mukaan erot­tel­e­vaan lain­säädän­töön on jo avat­tu, kun luter­i­laiseen kirkkoon kuu­lu­va ei saa vali­ta koulus­sa elämänkat­so­mu­sop­pia, mut­ta mui­hin uskon­tokun­ti­in kuu­lu­va saa vali­ta omanuskon­non opetuk­sen ja elämänkat­so­mu­sopin väliltä.

Ei tytöille vapau­tus­ta koulu­pakos­ta, ei lap­si­vaimo­jen kaup­paa, eikä tietenkään mitään avion­rikko­jien kuo­li­aak­si kiv­i­tyk­siä, mut­ta ei sel­l­aista ole kukaan pyytänytkään. Omaisu­u­den hallintaa säätelevät lait ja riita-asioiden ratkaisu ovat mon­imutkaisem­pi kysymys. Miet­tikääpä asi­aa toisin päin: jos suo­ma­lainen mies hakee eroa vaimostaan per­heen asues­sa Etiopi­as­sa, kuin­ka hyväksyt­tävää olisi, että avio-omaisu­us jaet­taisi­in ja las­ten huolta­ju­ud­es­ta päätet­täisi­in Etiopi­an lakien mukaan?  Puhu­mat­takaan nyt siitä, että avio­eroon syynä ollut­ta vai­mon syr­jähyp­pyä käsiteltäisi­in paikallisen lain mukaan.

Jot­ta mitään täl­laista voisi edes harki­ta, on islamistien hyväksyt­tävä, että jokaisel­la on oikeus ero­ta uskonnosta.

Moni islami­lainen maa — eivät kaik­ki — sal­lii euroop­palaisille asioi­ta, jot­ka on kiel­let­ty paikallisil­ta asukkail­ta. Sau­di-Ara­bi­aan matkus­ta­van on syytä varautua alko­holit­tomaan aikaan, mut­ta mon­es­sa muus­sa islami­laises­sa maas­sa ulko­maalaiset saa­vat naut­tia paikallisil­ta kiel­let­tyä alkoholia.

Työperäiselle, vapaae­htoiselle maa­han­muu­tolle on help­po aset­taa ehto­ja.  Olen aiem­minkin ehdot­tanut, että maa­han­muut­ta­jille tulisi antaa selostus Suomen lain­säädän­nön eräistä kohdista — eri maa­han­muut­ta­jaryh­mille vähän eri kohdista — ja hei­dän tulisi allekir­joituk­sel­la vahvis­taa ymmärtäneen­sä ja hyväksyneen­sä tääl­lä val­lit­se­vat käytän­nöt. Jos ei halua hyväksyä, ei ole pakko tul­la. Henken­sä kau­pal­la koti­maas­taan pak­enevan tilanne on vähän toinen. Kään­netään asia taas toisin päin: jos suo­ma­lainen muut­taa vapaae­htois­es­ti maa­han, jos­sa on val­lal­la shar­i­alain­säädän­tö, hän tietää, mitä tekee, mut­ta jos hänet pelaste­taan mai­hin ran­nikol­la upon­neesta laivas­ta, ei ole oikein tul­la ruoski­tuk­si laukus­ta löy­tyneen viina­pul­lon takia.

============================================================

Tähän keskustelu­un voivat osal­lis­tua vain rek­isteröi­tyneet, oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­vat henkilöt ja sel­l­aiset tämän blo­gin vak­i­tuiset nim­imerk­it, joiden henkilöl­lisyys on tiedos­sani. Rek­isteröi­tymi­nen tapah­tuu lähet­tämäl­lä min­ulle sähkö­pos­tivi­esti toimi­vas­ta sähkö­postista. (osmo@soininvaara.fi) Viesti­in tulee liit­tää kir­joit­ta­jan nimi­in rek­isteröi­ty puhe­lin­nu­mero. Jos numero on salainen tai puhe­lin­ta ei lainkaan ole, voi tietysti yrit­tää kek­siä jonkin toisen tavan vaku­ut­taa min­ut henkilön­sä olemassaolosta.