Islamin haaste 2: naisen asema

Suures­sa osas­sa islami­laista kult­tuuria ollaan sato­ja vuosia jäl­jessä län­si­mai­ta nais­ten ase­mas­sa. Suku­jen jär­jestämistä pakkoavi­o­li­itoista ja nuorten neito­jen myymis­es­tä aviop­uolisoik­si van­hoille ukoille on meil­lä luovut­tu ajat sit­ten. Naiset sai­vat Suomes­sa oikeu­den yliopis­to-opin­toi­hin sata vuot­ta sit­ten. Tältä osin islami­laisu­us on kuin henkäys men­neisyy­destä.  Malli on mur­tu­mas­sa myös islami­laises­sa kult­tuuris­sa, mut­ta jos puhumme tästä ajas­ta, ris­tiri­ita on val­ta­va, ehkä vaikein kaikista.

Tiukim­man lin­jan islamistit vaa­ti­vat, etteivät naiset saa liikkua ulkona ilman miespuolisen suku­laisen seu­raa, eivät näyt­tää kasvo­jaan, eivät työsken­nel­lä miesten kanssa, eivät saa­da koulu­ope­tus­ta ja eivätkä vali­ta puolisoon. Avi­o­li­iton ulkop­uo­li­nen sek­si on naisil­ta täysin kiel­let­tyä. Kaiken kaikki­aan naiset ovat miesten, isän tai aviomiehen määräys­val­lan alla ja hänen sek­suaal­isu­ut­taan vah­dataan tiukasti.

Me voimme selit­tää nais­ten surkean ase­man islami­laises­sa kult­tuuris­sa sil­lä, että meil­läkin asi­at ovat olleet rem­pal­laan aiem­min, ja että he ovat vain kehi­tyk­sessä jäl­jessä. Se, on seli­tys, mut­ta se ei ole mikään oikeu­tus asioille, joi­ta pidämme ihmisoikeusloukkauksi­na.  Emme oikein voi hyväksyä sitä, että joidenkin nais­ten elämä uhrataan tälle jälkeenjääneisyydelle.

Mei­dän on vaikea tehdä mitään sille, miten asi­at ovat islami­lai­sis­sa mais­sa — tosin Afgan­istanis­sa käymme juuri sotaa asi­as­ta — mut­ta olemme toki vas­tu­us­sa siitä, mitä tapah­tuu omas­sa maassamme.

Islamistit vaa­ti­vat, että he saisi­vat erään­laisen kult­tuuri­au­tono­mi­an Euroopas­sa: kris­ti­tyt nou­dat­takoot omaa normis­toaan, hei­dän on saata­va nou­dat­taa omaansa. Jot­ta tähän voisi edes teo­ri­as­sa suos­tua, jäsenyy­den pitäisi olla vapaae­htoista ja siitä on voita­va myös ero­ta. Nuo­ril­la islami­laisille tytöil­lä ei tätä valin­nan­va­paut­ta ole. Joidenkin käsi­tyk­sen mukaan islamin uskos­ta ei voi luop­ua, mitä sitäkään ei voi pitää hyväksyt­tävänä. Jos jäsenyys olisi aidosti vapaae­htoinen, kult­tuuri­au­tono­mi­an idea olisi joil­takin osin harkin­nan arvoinen.

Tyt­täreni koul­u­lu­ok­ka jär­jesti luokkaretken viiden­nel­lä luokalla. Retkel­lä yövyt­ti­in, mikä merk­it­si, ettei luokan mus­lim­i­tyt­tö saanut retkelle osal­lis­tua moraal­i­sista syistä. Se ei ole kamalaa. Se on vain surullista.

Tiukan lin­jan mus­lim­it Afgan­istanis­sa eivät hyväksy, että tyt­töjä opete­taan luke­maan. Tätä ei kukaan ole län­si­mais­sa kai edes yrit­tänyt. Euroopas­sa on kaikkial­la koulu­pakko, ja hyvä niin. Meil­lä on hyvät koulut ja päiväkodit, jot­ka toimi­vat tehokkaina seu­raa­van sukupol­ven kotout­ta­ji­na. Tämän me olemme jär­jestäneet paljon Sak­saa ja Ran­skaa parem­min. Jot­ta tämä toimis jatkos­sakin, on väl­tet­tävä yksipuolisia asuinaluei­ta, jois­sa maa­han­muut­ta­jien osu­us koul­u­lu­okas­ta kohoaa kohtu­ut­toman korkeaksi.

En tiedä, paljonko jär­jestet­tyjä pakkoavi­o­li­it­to­ja Suomes­sa jär­jestetään, mut­ta var­masti niitä on. Tiukim­mis­sa mus­lim­iper­heis­sä myöskään tyt­täret eivät näe siinä mitään ihmeel­listä, kos­ka he ovat sisäistäneet käytän­nön nor­maa­lik­si. En tiedä, mut­ta luulisin, ettei käytän­tö voi olla kovin yleinen juuri sik­si, että tytöt käyvät tääl­lä samaa koulua kan­ta­suo­ma­lais­ten kanssa ja oppi­vat sen vuok­si luokka­tove­r­ien­sa arvot.   Tässä on se vaara, että tytöt län­si­mais­tu­vat nopeam­min kuin hei­dän isän­sä ja vel­jen­sä, jol­loin seu­rauk­se­na voi olla jopa kunniamurha.

Suomes­sa on annet­tu lupia kris­til­lisille kouluille, jos­sa lap­sia opete­taan melko fun­damistiseen kris­til­liseen maail­mankäsi­tyk­seen. Minus­ta noi­ta lupia ei pitäisi antaa, kos­ka van­hem­mat eivät voi päät­tää täl­lais­es­ta asi­as­ta las­ten­sa puoles­ta ja ennen kaikkea kos­ka en halua Suomeen vas­taavia islami­laisia kouluja.

Joitakin poikkeuk­sia luku­un otta­mat­ta islami­lais­ten per­hei­den kouluikäis­ten tyt­tö­jen tilanne ei meil­lä liene aivan surkea, mut­ta samaa ei voi sanoa hei­dän äideistään, jot­ka usein on sul­jet­tu kotei­hin­sa. Tähän on yhteiskun­nan vaikea men­nä väli­in, kos­ka kyse on täysi-ikäi­sistä ihmisistä.

Maail­mas­sa on hyvin eri­laisia käsi­tyk­siä per­hei­den ase­mas­ta ja sukupuoliseen käyt­täy­tymiseen liit­tyvistä sään­nöistä. Ole­tus, että mei­dän käsi­tyk­semme on ain­oa oikea, on näköharhaa. On kuitenkin yleis­maail­mallisia arvo­ja, joi­ta kaikkien tulisi nou­dat­taa. Alis­t­a­mi­nen on väärin aina ja kaikkial­la. Avi­o­li­iton on olta­va vapaae­htoinen eikä ketään saa raiska­ta edes avioliitossa.

Niis­sä kult­tuureis­sa, jois­sa sek­si on rajoitet­tu avi­o­li­it­toon, on varsin ymmär­ret­tävää men­nä naimisi­in nuo­ri­na. Pikem­minkin pitkä selibaat­ti olisi jopa vähän luon­no­ton­ta. Minä ymmär­rän kyl­lä naimisi­in menon myös alle 18-vuo­ti­aana — vain vähän aikaa sit­ten tyt­tö­jen alaikära­ja oli 17-vuot­ta — jos puolisokin on suun­nilleen samanikäi­nen, mut­ta häly­tyskel­lo alkaa soi­da, jos 17-vuo­tias menee naimisi­in 40-vuo­ti­aan kanssa.   Sel­l­aisille avi­o­li­itoille oikeusmin­is­ter­iön ei pitäisi antaa lupaa.

============================================================

Tähän keskustelu­un voivat osal­lis­tua vain rek­isteröi­tyneet, oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­vat henkilöt ja sel­l­aiset tämän blo­gin vak­i­tuiset nim­imerk­it, joiden henkilöl­lisyys on tiedos­sani. Rek­isteröi­tymi­nen tapah­tuu lähet­tämäl­lä min­ulle sähkö­pos­tivi­esti toimi­vas­ta sähkö­postista. (osmo@soininvaara.fi) Viesti­in tulee liit­tää kir­joit­ta­jan nimi­in rek­isteröi­ty puhe­lin­nu­mero. Jos numero on salainen tai puhe­lin­ta ei lainkaan ole, voi tietysti yrit­tää kek­siä jonkin toisen tavan vaku­ut­taa min­ut henkilön­sä olemassaolosta.