Kun Kiina on rikas maa

Kiinan usko­taan saavut­ta­van län­si­maisen elin­ta­son joskus 2020-luvul­la. Itse uskon, että vas­ta 2030-luvul­la, mut­ta yhtä kaik­ki, aika pian. Kun olin ski­di, Japani oli kehi­tys­maa, jon­ka väitet­ti­in vauras­tu­van län­si­maid­en tasolle. Oli vaikea uskoa.

Mil­lainen on rikas Kiina? Super-hikipa­ja? Ei voi olla, kos­ka jos Kiina on yhtä rikas kuin me, palkkata­so siel­lä on myös yhtä korkea kuin meil­lä. Ellei sit­ten pro­le­tari­aatin dik­tatu­uri ala orju­ut­taa omaa proletariaattiaan.

Sivu­ute­taan kysymys luon­non­va­roista, vaik­ka sitä ei oikeas­t­aan voi sivu­ut­taa. Tai san­o­taan nyt vaik­ka niin, että jos Kiina on yhtä rikas kuin nykyiset teol­lisu­us­maat ja jos nykyiset teol­lisu­us­maatkin aiko­vat nekin olla rikkai­ta, teknolo­gian on muu­tut­ta­va sekä ener­giaa, että raa­ka-ainei­ta säästäväk­si. Vähästä paljon. Rihka­malaa­tuisen sijalle laatu­tuot­tei­ta, sil­lä rihka­ma on niukko­jen luon­non­va­ro­jen haaskausta.

Kiinas­sa valmis­tuu miljoona hyvää insinööriä vuodessa. Kun 1980-luvul­ta alka­en teol­lisu­ustyötä on siir­ret­ty Kiinaan, seu­raavak­si on insinööri­työn vuoro. Insinöörien hen­gen­tuote on siir­ret­tävis­sä paljon helpom­min Kiinas­ta tänne kuin muovi­nen Bar­bi-nukke, joka sen­tään pitää kul­jet­taa laival­la Afrikan ympäri.

Teol­lisu­us automa­ti­soituu edelleen. Mitä vähem­män työ­panos­ta tarvi­taan, sitä vähem­män ylipään­sä on merk­i­tys­tä palkkata­sol­la. Logis­ti­ik­ka on tärkeäm­pää. Ketä kiin­nos­taa, mis­sä Nokian kän­nykät valmis­te­taan, jos niiden valmis­tuskus­tan­nuk­set ovat kol­men euron luokkaa. (No joo, bochu­mi­laisia ehkä) Logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ovat paljon tärkeämpiä.

Käykö tässä siis niin, että teol­lisu­ustyö palaa takaisin Euroop­paan. Valmis­tamme tääl­lä koh­ta kiinalais­ten suun­nit­telemia tavaroi­ta lisenssillä?