Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero

 Perus­tu­loa vas­tuste­taan sil­lä, että se jät­tää ihmiset heit­teille eikä mah­dol­lista hei­dän pakkoak­tivoin­ti­aan, kos­ka rahat eivät ole ehdol­lisia. Tämän pelon tor­ju­misek­si mallin voisi aluk­si toteut­taa negati­ivise­na tuloverona. Jos siis jää saama­puolelle, tukea pitäisi anoa ja se olisi juuri niin ehdol­lista kuin sen halu­taan olevan.

Ne, jot­ka eivät perus­tu­loa ano, oli­si­vat nor­maalin vero­tuk­sen piiris­sä. Veroast­eikko olisi lin­eaari­nen, mut­ta kos­ka se alka­isi vas­ta kymme­nen tuhan­nen euron kohdal­ta, mak­su­un tule­va vero riip­puisi tuloista kuten nytkin. Esimerkik­si jos tien­aa 15 000 euroa, mak­saa veroa 0,42 x 5000 = 2100 euroa eli 14 pros­ent­tia. Tämä toisi henkilöko­htaiset ennakon­pidä­tyspros­en­tit, joi­ta jou­tu­isi muut­ta­maan, jos tulota­so muut­tuu. Epäkäytän­nöl­listä, mut­ta suju­uhan se nytkin.

(Tosin voisi­han ennakon­pidä­tys olla 42 pros­ent­tia tuloista vähen­net­tynä 350 eurol­la. Täl­lainen se voisi olla muodoltaan nytkin, mut­ta ei ole)

Anomuk­ses­ta pää­sisi perus­tu­lon piiri­in. Tilille rop­sah­taa 350 euroa joka kuukausi, ja ennakon­pidä­tyspros­ent­ti on 42%. Lop­putu­los on aivan sama, mut­ta raha kul­kee eri­taval­la. Nämä perus­tu­lon nos­ta­jat siis oli­si­vat velvol­lisia osal­lis­tu­maan aktivoin­tei­hin. Sel­l­aisia ei var­maankaan tar­jot­taisi sille, joka kuitenkin naut­tii ansiotuloja.

Syynä perus­tu­lon val­it­semiseen voisi olla sekin, että tulot vai­htel­e­va joka kuukausi niin, että perus­tu­lo ja kiin­teä ennakon­pidä­tyspros­ent­ti osu­isi­vat parem­min kuin alati vai­htel­e­va ennakonpidätysprosentti.

Suurin piirtein näin toimii Alanko­maid­en vero­jär­jestelmään leiv­ot­tu perus­tu­lo, joka suu­ru­udeltaan on kovin vaa­ti­ma­ton, jotain 150 euroa kuus­sa. Sen saa joko tililleen suo­raan tai se vähen­netään ennakon­pidä­ty­ses­tä. Alanko­mais­sa perus­tu­lon ulkop­uolel­la ovat työt­tömyys­tur­val­la olevat.