Mikä olisi hyvä tariffirakenne joukkoliikenteelle?

Mon­en silmis­sä matkas­ta riip­puma­ton tasa­tar­if­fi olisi oikeu­den­mukainen. Pelkään, että se nos­taisi lyhyi­den matko­jen kus­tan­nuk­set kohtu­ut­toman suurik­si. Tasa­tar­if­fi voisi myös edesaut­taa yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista. Kan­nat­taa muis­taa, ettei tavoite ole lisätä joukkoli­iken­net­tä vaan vähen­tää henkilöautoliikennettä. 

YTV-alueel­la pähkäil­lään uut­ta tar­if­fi­raken­net­ta. Nykyi­nen kun­nan rajoi­hin perus­tu­va on jok­seenkin pöhkö. Öster­sun­domista Laut­tasaa­reen mak­saa puo­let siitä mitä Laut­tasaares­ta Otaniemeen.

Voitaisi­in ajatel­la vaikka­pa seu­raavia vaihtoehtoja

• 1) Tasa­tar­if­fia YTV-kun­tien välillä
• 2) (Puoli)ympyrän muo­toisia vyöhykkeitä, joiden keskip­iste olisi Helsin­gin keskus­tas­sa. Rajan kir­jo­jen vält­tämisek­si alin mak­su olisi mat­ka kah­den vyöhyk­keen sisällä
• 3) Kilo­metripo­h­jaista mak­sua, jol­loin lip­pu pitäisi lukea myös bus­sista poistuttaessa.

 Vähän lähtöko­hdis­tani: en pidä tavoit­teenani lisätä julk­ista liiken­net­tä vaan vähen­tää henkilöau­toli­iken­net­tä vaan päin vasoin, jos mah­dol­lista vähen­tää myös julk­ista liiken­net­tä. Bus­si­matkus­t­a­mi­nen ei ole hai­ta­ton­ta vaan sen hai­tat ovat lasku­tavas­ta riip­puen henkilök­ilo­metriä kohden noin kol­mannes tai puo­let henkilöau­ton haitoista.

 Kun lipun­hin­noista päät­tämi­nen keskitetään YTV-tasolle, mut­ta jokainen kun­ta päät­tää itse bud­jetis­taan, olemme anta­neet päätös­val­lan sille kun­nalle, joka vähiten välit­tää joukkoli­iken­teestä. Olen hyvin pes­simisti­nen, onko mei­dän mah­dol­lista olen­nais­es­ti lisätä joukkoli­iken­teen sub­ven­tio­ta nykyis­es­tä 200 miljoonas­ta eurosta tilanteessa, jos­sa kun­tien talous on syöksymässä pahasti tap­pi­olle. Kun tasa­tar­if­fi vielä lisää meno­ja kun­nan meno­ja Espoos­sa ja Van­taal­la (ja vähen­tää niitä Helsingis­sä!) pelkään pahoin, että tasa­tar­if­fi olisi lähempänä nyky­istä seu­tulipun tasoa kuin kun­tien sisäistä tar­if­fia. Van­taal­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta lisätä rahoi­tu­so­su­ut­ta eikä parin kuukau­den kulut­tua Espool­lakaan, kos­ka lama vaikut­taa Espoon tuloi­hin rajum­minkin kuin muiden. Sik­si en pidä uskot­ta­vana, että nykyiseen 200 miljoo­nan euron tar­if­fi­tu­keen tulisi noin vain sata miljoon­aa lisää.  Yli kol­men euron mak­su kah­den pysäkkivälin ratikka­matkas­ta on aika paljon.

 YTV:n liiken­teen piiri­in on tarkoi­tus houkutel­la koko Uusi­maa. Jos YTV-kun­tien kesken olisi tasa­tar­if­fi, mut­ta ei muiden, mat­ka Kor­sos­ta Ker­avalle olisi kohtu­ut­toman kallis. Jos Ker­a­va otet­taisi­in tasa­tar­if­fi­in, ongel­ma siir­ty­isi Ker­a­van rajoille ja niin edelleen.

 Pelkään myös tasa­tar­if­fin hajot­ta­van yhdyskun­taraken­net­ta. Käsi­tyk­seni on peräisin kir­jas­ta, jon­ka nimi on muis­taak­seni Urban Eco­nom­ics. Siinä tosin tutkit­ti­in ilmaisen joukkoli­iken­teen vaiku­tus­ta. Johtopäätös oli, että ajan myötä ilmainen joukkoli­ikenne lisää myös autoli­iken­teen määrää, kos­ka se hajaut­taa sekä yhdyskun­taraken­net­ta että piden­tää työ- ja asioin­ti­matko­ja myös ole­van yhdyskun­tarak­en­teen sisäl­lä, kos­ka tarve vali­ta asun­to ja työ­paik­ka läheltä toisi­aan vähe­nee. Lop­ul­ta kas­vanut liiken­netarve näkyy myös kas­va­neena henkilöau­toli­iken­teenä. Mekanis­mi oli sel­l­ainen, että ymmärtääk­seni se toimisi ilmais­li­iken­teen lisäk­si myös tasa-tar­if­fin olois­sa. Tutkimus kos­ki Yhdys­val­to­ja, mut­ta sovel­tuu Helsin­gin seudul­la parem­min kuin euroop­palaiset tutkimuk­set, kos­ka olemme rak­en­ta­neet ja raken­namme yhä amerikkalaistyyp­pistä kaupunkia eikä meil­lä myöskään ole käytet­tävis­sä euroop­palaisia maapoli­ti­ikan välineitä, joil­la niis­sä on estet­ty yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista.

 Tähän on san­ot­tu, että Yhdyskun­tarak­en­teesta päätetään kaavoituk­sen yhtey­dessä eikä tar­if­feil­la. Tämä on kau­nis aja­tus, mut­ta ei tot­ta. Seudul­la häärää 14 toisi­in­sa vihamielis­es­ti suh­tau­tu­vaa kun­taa eikä mitään mekanis­mia ole yhdis­tää kaupunki­rak­en­teel­lisia tavoit­tei­ta. YTV-kun­tien on tosin liimat­ta­va yleiskaa­vansa samalle arkille ja sovit­ta­va, mitä eri väreil­lä tarkoite­taan. Suurin osa kun­nista ei ole lainkaan sitoutunut eheyt­tämään yhdyskun­taraken­net­ta vaan pyrkii päin­vas­toin akti­ivis­es­ti sitä hajaut­ta­maan voimavaro­jen­sa puit­teis­sa. Vaik­ka kun­tien mieli muut­tuisikin, ylim­män kaavoit­ta­jan, KHO:n kan­tana on ja pysyy, että rak­en­taa saa mihin vain. Sil­loin toimii vain taloudelli­nen ohjaus. Kun ben­san hin­ta nousi kovin maltil­lis­es­ti viime vuon­na, rak­en­t­a­mi­nen kehyskun­nis­sa väheni selvästi ja Helsin­ki jou­tui vaikeuk­si­in päivähoitopaikko­jen kanssa, kun lap­siper­heet eivät muut­ta­neetkaan nurmijärville.

 Vaik­ka yhdyskun­tarakenne on olisi kiin­teä, hal­pa matkus­t­a­mi­nen lisää liiken­net­tä, kos­ka se vähen­tää intres­siä etsiä asun­to ja työ­paik­ka läheltä toisi­aan kja suun­na­ta asioin­ti- ja har­ras­tus­matkat lähietäisyydelle.

 Tähän min­ulle on vas­tat­tu, ettei kukaan tahal­laan istu bus­sis­sa pitkä aiko­ja. Aja­tus, ettei tar­if­feil­la ole väliä, vaan aikakus­tan­nus riit­tää, on vähän ongel­malli­nen.  Mik­si se ei koskisi myös autoil­i­joi­ta? Kaik­ki autoilu on tarpeel­lista! (Autoli­it­to). Emmekö tarvit­sekaan enää ruuhkamaksuja?

 Siitä olemme var­maankin samaa mieltä, että nyky­muo­toinen neljän euron seu­tulip­pu on jär­jetön. Ker­tal­ip­ul­la ei sinän­sä ole juuri merk­i­tys­tä, kos­ka joukkoli­iken­teen todel­liset käyt­täjät käyt­tävät näyt­tölip­pu­ja, 1,28 euroa/vrk kun­tien sisäl­lä ja tuplas­ti sen kun­tien välil­lä. Ei ole niin järisyt­tävää merk­i­tys­tä sil­lä, että henkilö, joka tekee työ­matkansa pääasi­as­sa autol­la, eikä sen takia osta näyt­tölip­pua, ker­ran kuus­sa jät­tää käyt­tämät­tä bus­sia kaup­pareis­sul­laan korkean ker­tal­ipun hin­nan takia.

 Seu­tulipun korkea hin­ta on kohtu­u­ton sille, jol­la on taskus­saan sisäisen liiken­teen näyt­tölip­pu. Siitähän ei saa mitään alen­nus­ta seu­tu­matkalla. Tämä vääryys nyt ainakin pitäisi kor­ja­ta, mut­ta Helsin­gin kaupungilla ei ole tähän hinkua, sil­lä pitäähän se helsinkiläiset tiivi­isti pois­sa Espoon ja Van­taan ostosparati­i­seista. Kovin lähelle näyt­tölipun kus­tan­nus­ta ei ker­tal­ip­pua kuitenkaan voi viedä, kos­ka koko liikenne jumi­u­tu­isi bussien seisoes­sa pysäkeillä.

 Kun­tara­joi­hin perus­tu­vat tar­if­fi­ra­jat ovat ehdot­tomasti huonot. Niitä puoltaa lähin­nä tuo kit­saim­man kun­nan dik­tatu­uri. On luon­nol­lista, että lip­pu Vuosaares­ta tai Tapi­o­las­ta Helsin­gin keskus­taan on saman­hin­tainen, mut­ta vähän min­ua pelot­taa antaa sen tasos­ta päätet­täessä veto-oikeut­ta Espoon kokoomuk­selle eri­tyis­es­ti nyt, kun Espoon osake­si­joi­tus­ra­ho­jen tuot­to on pahasti miinuksella.

 Kilo­metripo­h­jainen tar­if­fi olisi tar­if­fi­na paras. Kysymys kuu­luu, han­kaloit­taako se mak­samista ja higas­taako liiken­net­tä? Minä tulen usein kapas­ta kah­den kassin kanssa ja olen iloinen, ettei rastikas­sa tarvitse näyt­tä lip­pua kuin sil­loin täl­löin tarkastajille.

 Autoilun vähen­tämisen kannal­ta lipun­hin­ta ei ole kovin tärkeä, kun­han se ei ole tolkut­toman kallis. Jos halu­taan houkutel­la autoil­i­joi­ta joukkoli­iken­teeseen, tar­if­fia paljon tärkeämpi on palve­lu­ta­so. Onhan puolel­la helsinkiläi­sistä aikui­sista taskus­saan näyt­tölip­pu, jol­loin he ovat ilmais­li­iken­teen piiris­sä, mut­ta käyt­tävät silti autoa aivan liikaa.

 Yllä oli puhe ilmaisen joukkoli­iken­teen vaaroista. Puolel­la helsinkiläi­sistä aikui­sista on siis näyt­tölip­pu, jon­ka mak­set­tuaan matkan mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la. Tämä näkyy lähiöi­den huonona palve­lu­ta­sona. Kaik­ki eloku­vateat­terin ovat keskus­tas­sa. Jos voisi ajatel­la opti­maal­ista tar­if­fi­raken­net­ta, nykyiset näyt­töliput muutet­taisi­in suurku­lut­ta­jan alen­nus­lipuk­si, mut­ta jokaises­ta matkas­ta menisi silti pieni maksu.