Miksi on juostava muiden mukana

Val­tuoti­eteen tohtori Arto Tuki­ainen on kir­joit­tanut kanavaan mie­lenki­in­toisen arvion kir­jas­tani “Vau­raus ja aika”  Sovin­nais­tavoista poiketen vas­taan arvostelu­un, kos­ka tuki­ainen menee arvios­saan aivan kir­jan ytimeen. Näitä kir­joituk­sia tulee use­ampia, jot­ta voin palo­p­itel­la keskustelun pienem­pi­in aihealueisi­in. Itse arvostelun voi lukea tästä.

“Vau­rau­den suh­teel­lisu­us johtaa tilanteeseen, jota Soin­in­vaara nimit­tää vau­rau­den kil­pavarusteluk­si. Jokaisen yksit­täisen toim­i­jan on yritet­tävä vauras­tua, kos­ka muus­sa tapauk­ses­sa hän saat­taa huo­ma­ta ole­vansa muiden vauras­tu­misen takia köy­hempi kuin nyt. … Soin­in­vaara siis todel­la kan­nat­taa melko radikaalin tun­tu­ista käsi­tys­tä, jon­ka mukaan vauras­tu­va ihmi­nen aiheut­taa muille aitoa hait­taa: nykyiselle vau­raus­ta­solleen jäävät ihmiset köy­htyvät, ja haitak­si voita­neen laskea myös tuo juok­semiseen pakot­ta­mi­nen. Kil­pavarustelu on kollek­ti­ivis­es­ti kat­soen irra­tionaal­ista, kos­ka jos kaik­ki vauras­tu­vat, kukaan ei suh­teel­lis­es­ti ottaen vauras­tu, aivan kuten kylmän sodan varustelukierre ei lisän­nyt super­val­to­jen turvallisuutta.”

Ja hän jatkaa myöhemmin:

Kan­nus­tavista keinoista Soin­in­vaara pitää merkit­tävim­pänä ansio­tu­lo­jen vero­pro­gres­sio­ta. Hänen perustelun­sa vero­pro­gres­si­olle on ensiku­ule­mal­ta aika eriskum­malli­nen: kos­ka työsken­te­lyl­lään vauras­tu­va ihmi­nen heiken­tää muiden ase­maa eli aiheut­taa negati­ivisia sivu­vaiku­tuk­sia, on oikeutet­tua pienen­tää ylen­määräisen työn­teon kan­nus­timia. Vero­pro­gres­sio on hait­tavero. Tähän ehkä tek­isi mieli vas­ta­ta, että eihän ihmiselle pitäisi aset­taa suurem­paa vero­taakkaa vain sik­si, että muut ovat tarpeek­si hölmöjä uskoak­seen todel­la köyhtyneensä. 

Tuo aja­tus pro­gres­si­ivis­es­ta tuloveros­ta hait­taverona ei ollut tarkkaan­ot­taen min­un vaan siteerasin siinä Richard Layardia. Arvoste­tul­ta kansan­talo­pusti­eteil­i­jältä mielipi­de oli min­unkin mielestäni yllättävä.

Mut­ta mik­si väitän, että ihmiswen ase­ma huononee, jos hänen tulota­son­sa pysyy ennal­laan, kun muiden tulota­so nousee?

1) Kateus ja ver­taami­nen mui­hin. Tähän liit­tyy myös se, että suh­teelli­nen tulota­so vaikut­taa yhteiskun­nal­liseen arvos­tuk­seen, parisuhde­merkki­noi­hin ja muuhun sel­l­aiseen. AT näyt­tää kuvit­telev­can, että kyse on vain tästä, mut­ta ei ole.

2) Kun kansakun­ta rikas­tuu se saa enem­män hyödykkeitä, joi­ta voidaan valmis­taa lisää, siis mas­saku­lu­tushyödykkeitä.   Jos joku saa enem­män mas­saku­lu­tushyödykkeitä kuin minä, se ei ole min­ul­ta pois. On kuitenkin hyödykkeitä, joi­ta ei voi valmis­taa lisää. Asun­to parhaal­la ton­til­la kaupun­gin keskus­tas­sa oin täl­lainen, mut­ta samaan joukkoon kuulku­vat myös työ­val­taiset palve­lut, joi­ta ei voi automa­ti­soi­da. JHos muut rikas­tu­vat ja minä en rikas­tu, min­un mah­dol­lisuuteni päästä naut­ti­maan näistä niukoista hyödykkeistä vähe­nee.   Tilalle saan hal­ven­tu­via mas­saku­lu­tushyödykkeitä, mut­ta jos en arvos­ta niitä, tilanteeni heikke­neeni huononee.

3) Kun muu­ta vauras­tu­vat, hei­dän elämän­ta­pansa myös muut­tuu. Jos minä jään 1950-luvun kulu­tus­ta­solle ja sen mukaiseen elämän­muo­toon, eristäy­dyn muista ihmi­sistä ja sik­si ase­mani on huonom­pi kuin olisi ollut 1950-luvul­la. jol­loin muutkin eliv­ät sitä elämää. Sil­loin ei tarvit­tu autoa eikä kän­nykkää, nyt tarvitsee.