Site icon

“Jos työ olisi herkkua, herrat tekisivät sen itse”

Tuo van­ha sanan­lasku on nyt toteu­tunut. SAK-laisen väen työai­ka lyhe­nee lyhen­e­mistään ja akavalaisen pite­nee. Olemme siir­tyneet mie­lenki­in­toiseen tilanteeseen, jos­sa “her­rat” tekevät enem­män työtä kuin “duu­nar­it”.

Kil­pau­rheil­i­ja ei voi jakaa työtään niin, että joku toinen har­joit­telee hänen puolestaan viikon­lop­ut. Monel­la osaamista vaa­ti­val­la alal­la ja eri­tyis­es­ti alal­la, jos­sa kil­pail­laan osaamisel­la, työa­jan lyhen­tämi­nen on han­kalaa, kos­ka kilpilukyky todel­la heikke­nee työa­jan lyhen­tyessä. Kun her­rat eivät voi lyhen­tää työaikaansa, eivät sitä voi duu­nar­itkaan, vaik­ka elin­ta­somme ei juuri lask­isi, vaik­ka duu­nar­i­am­mateis­sa työtä tehtäisi­in selvästi vähem­män. Sik­si duu­nar­i­am­mateis­sa yritetään väk­isin jkek­siä lisää työtä vähän samaan tapaan kuin maat­alo­pus­pooli­ti­ikan pääte­htävä oli aikanaan ja on vähän vieläkin tehdä ruuan tuot­tamis­es­ta mah­dol­lisim­man työlästä. 

Tavarat ja palve­lut syn­ty­i­sivät kyl­lä pienem­mäl­läkin puurtamisella. 

Exit mobile version