Ketjussa “Minä ja ydinvoima” on vakuuteltu moneen kertaan, että uraani- ja torium-varat riittävät, kunhan vain siirrytään hyötöreaktoreihin.
Tässä on eräs ongelma. Jos kaavailtu hitaiden voimaloiden rakentamisboomi maailmalla toteutuu, maailman energiatalous tulee toisaalta riippuvaiseksi ydinvoimasta ja toisaalta uraanivarat käyvät vähiin. Päädytään tilanteeseen, jossa hyötöreaktorit on pakko ottaa käyttöön, oli tekniikka valmista tahi ei.
Joskus takavuosina oli tieto, että maailman tunnetut uraanivarat vastaavat hitaissa reaktoreissa haaskattuina maailman neljän vuoden energian kulutusta ja että lisää löytyisi ehkä kolminkertainen määrä.
Maailmalla on toimivia hyötöreaktoreita, esimerkiksi jossain Uralin lähellä Venäjällä. Niissä on kuitenkin aivan toisenlaisia turvallisuusongelmia. Hyötöreaktorissa kiertää sulaa natriumia, joka ei saisi joutua kosketuksiin sen paremmin hapen kuin vedenkään kanssa.
Kun listalla näyttää olevan alan asiantuntijoita, haluaisin kysyä asiaa, jonka selvittäminen noin kahvipöytätasolla on ollut yllättävän hankalaa. Jos siirrytään laajamittaisesti hyötöreaktoreihin, onko siinä energiantuotantomuodossa vanhoilla hitailla reaktoreilla mitään sijaa? Voiko samasta luonnonuraanierästä erottaa U235:ttä hitaisiin reaktoreihin ja jättää U238:n hyödettäväksi tai voidaanko hyötöreaktoreissa valmistaa polttoainetta hitaille reaktoreille. Olen tästä erityisen kiinnostunut Mankala Oy:n hallituksen jäsenenä.