Maailma ajautuu ajolähtötilanteeseen hyötöreaktorien kanssa

Ketjus­sa “Minä ja ydin­voima” on vakuutel­tu mon­een ker­taan, että uraani- ja tori­um-varat riit­tävät, kun­han vain siir­ry­tään hyötöreaktoreihin.

Tässä on eräs ongel­ma. Jos kaavail­tu hitaiden voimaloiden rak­en­tamis­boo­mi maail­mal­la toteu­tuu, maail­man ener­giat­alous tulee toisaal­ta riip­pu­vaisek­si ydin­voimas­ta ja toisaal­ta uraani­varat käyvät vähi­in. Päädytään tilanteeseen, jos­sa hyötöreak­torit on pakko ottaa käyt­töön, oli tekni­ik­ka valmista tahi ei.

Joskus takavu­osi­na oli tieto, että maail­man tun­netut uraani­varat vas­taa­vat hitais­sa reak­tor­eis­sa haaskat­tuina maail­man neljän vuo­den ener­gian kulu­tus­ta ja että lisää löy­ty­isi ehkä kolminker­tainen määrä. 

Maail­mal­la on toimivia hyötöreak­tor­e­i­ta, esimerkik­si jos­sain Uralin lähel­lä Venäjäl­lä. Niis­sä on kuitenkin aivan toisen­laisia tur­val­lisu­u­songelmia. Hyötöreak­toris­sa kiertää sulaa natri­u­mia, joka ei saisi joutua kos­ke­tuk­si­in sen parem­min hapen kuin vedenkään kanssa.

Kun listal­la näyt­tää ole­van alan asiantun­ti­joi­ta, halu­aisin kysyä asi­aa, jon­ka selvit­tämi­nen noin kahvipöytä­ta­sol­la on ollut yllät­tävän han­kalaa. Jos siir­ry­tään laa­jamit­tais­es­ti hyötöreak­tor­ei­hin, onko siinä ener­giantuotan­to­muo­dos­sa van­hoil­la hitail­la reak­tor­eil­la mitään sijaa? Voiko samas­ta luon­nonu­raanierästä erot­taa U235:ttä hitaisi­in reak­tor­ei­hin ja jät­tää U238:n hyödet­täväk­si tai voidaanko hyötöreak­tor­eis­sa valmis­taa polt­toainet­ta hitaille reak­tor­eille. Olen tästä eri­tyisen kiin­nos­tunut Mankala Oy:n hal­li­tuk­sen jäsenenä.