Köyhyyden torjunta ja kannustavuus

Sosi­aal­i­tur­van pitäisi yhtä aikaa tor­jua köy­hyyt­tä ja kan­nus­taa työn­tekoon. Tässä on selvä ris­tiri­ita, sil­lä antelias sosi­aal­i­tur­va kil­pailee alimpi­en palkko­jen tuot­ta­man ansio­ta­son välil­lä. Minus­ta ris­tiri­itaa ei voi kor­ja­ta kuin nos­ta­mal­la alimpi­en palkko­jen tar­joa­maa tulotasoa. 

Voitaisi­in tietysti ajatel­la, että työt­tömät patis­tet­taisi­in töi­hin tiuken­ta­mal­la karenssisään­nök­siä. Vaik­ka viral­lis­es­ti pitkään työt­tömänä olleen on otet­ta­va vas­taan jok­seenkin mikä työ hyvän­sä, käytän­nössä näin ei menetel­lä. Miten muuten Helsingis­sä voisi olla työvoima­pu­laa varsin vähäistä ammat­ti­taitoa vaa­tivil­la aloil­la. Yleinen mielipi­de ei tosi­asi­as­sa hyväksy työt­tömien pakot­tamista töi­hin huonoi­hin oloi­hin huonol­la pal­ka­lla. Vaik­ka hyväksy­isi, se ei toimisi. Kukaan ei halua palkata työn­tek­i­jää, joka ei tule töi­hin omas­ta haluis­taan ja jon­ka yli toive on saa­da potkut.

Alimpia palkko­ja voi tietysti korot­taa, jos väkeä ei saa­da muuten töi­hin. Tässä on se vika, että sil­loin hin­noitel­laan ulos huono-osaisin työvoima, jon­ka työstä ei olla valmi­ita mak­samaan. Korkea min­imi­palk­ka tuot­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Kyse ei ole siitä, että paha kap­i­tal­isti ei mak­sa. Nuo työt oli­si­vat pitkälti palvelusek­to­ril­la, eikä asi­akas suos­tu mak­samaan palvelus­ta, jos se on kovin kallista vaan val­it­see itsepalvelun.

On kolme tapaa korot­taa alim­mista palkoista käteen jäävää rahaa.

1. Alen­taa pien­impi­en ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta. Minus­ta nyt toteutet­ta­vat pros­en­tu­aaliset ja siten suuri­palkkaisia suo­si­vat veronalen­nuk­set pitäisi tehdä euromääräis­inä, kaikille yhtä suu­ri­na, mut­ta hal­li­tus piti tärkeäm­pänä ylem­män keskilu­okan tuskan helpot­tamista. (kts. Oden ver­ou­ud­is­tus)

2. Paran­taa asum­is­tukea. Tämän huonoin puoli on siinä, että koro­tus val­uu vuokri­in. On tietysti hyvä, että olaan huolis­saan asum­istuen vuokria korot­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta, mut­ta mik­si ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van korko­jen verovähen­nysoikeu­den asun­to­jen hin­to­ja nos­ta­va vaikutus.

3. Tukea suo­ral­la tulon­si­ir­rol­la pien­impiä ansio­tu­lo­ja, kuten on tehty men­estyk­sel­lis­es­ti mm. Yhdysvalloissa.

Pieni­palkkaisten tukem­i­nen lisäisi taloudel­lista tehokku­ut­ta, sil­lä työt­tömyys jos mikä on sekä teho­ton­ta että sosi­aalis­es­ti tuhoisaa. Se olisi min­un silmis­säni myös ehdot­toman oikeu­den­mukaista. Kyl­lä raskas­ta työtä teke­vien (pieni­palkkaiset työt ovat usein raskai­ta tai tyl­siä) on tien­at­ta­va enem­män kuin sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien. Yhteiskun­ta, jos­sa jokainen saa anta­mansa panok­sen (työn määrän) suh­teessa on oikeu­den­mukaisem­pi, kuin se, jos­sa jokainen saa mar­gin­aalisen tuot­tavuuten­sa suhteessa.

Vas­ta-argu­ment­ti­na on san­ot­tu, että jos pieni­palkkaista työtä tue­taan liikaa, ihmisil­lä ei ole moti­ivia siir­tyä tuot­tavampi­in töi­hin. Jot­ta tämä argu­ment­ti ylipään­sä voisi päteä, pitäisi palkkarak­en­teen olla kun­nos­sa. Nyt houkutel­laan perushoita­jia siir­tymään varas­tomiehik­si. On niin val­ta­van paljon tärkeäm­pää pitää jokainen jol­lakin tavoin mukana, että se voit­taa kirkkaasti merk­i­tyk­sessään tuon perus­teen kan­nus­taa työu­ral­la eteen­päin. Sitä pait­si parem­min palkatut työt ovat yleen­sä myös mukavampia.

On san­ot­tu, että pieni­palkkaisen työn tukem­i­nen tulee kalli­ik­si. Mik­si pieni­palkkaisille suun­nat­tu veroale on kallis, mut­ta suuri­palkkaisille suun­nat­tu ei sitä ole? Eihän veronalen­nus mak­sa mitään, siinähän rahaa siir­tyy val­ti­ol­ta kansalaisille. Tässä ei ole logi­ikkaa kuin sen kannal­ta, joka tarkastelee asi­aa vain suu­rit­u­lois­t­en kannalta.

En ole edes var­ma, että pieni­palkkaisten veroale on kallis edes ylem­män keskilu­okan kannal­ta. Mak­saa­han keskilu­ok­ka nyt työttömyydestä.