Ulkomaalaispolitiikka: onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista?

Miten käy kehi­tys­maid­en, jos koulutet­tua väkeä niistä houkutel­laan töi­hin — yleen­sä vielä koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomaan työhön — rikkaisi­in maihin?

Pääsään­töis­es­ti tämä aivovuo­to hyödyt­tää molem­pia päitä. Kehi­tys­maid­en omat hal­li­tuk­set laske­vat, että muut­toli­ike on niille kan­nat­tavaa. Teol­lisu­us­mai­hin muut­tanei­den rahalähetyk­set koti­mai­hin­sa on paljon merkit­tävämpi rahavir­ta kuin viralli­nen kehi­tys­a­pu. Yhden koulute­tun koti­in lähet­tämil­lä rahoil­la voidaan koulut­taa mon­ta uut­ta. Näi­den ihmis­ten tuot­tavu­us on teol­lisu­us­mais­sa suurem­pi, joten rahas­sa mitat­en muut­to on kannattavaa.

Aka­teemis­es­ti koulute­tun siirtämi­nen teol­lisu­us­mai­hin ammat­ti­taitoa vaa­ti­mat­tomaan työhön on tietysti haaskaus­ta. Paras­ta on, jos kehi­tys­maid­en koulutet­tu työsken­telee teol­lisu­us­mais­sa omas­sa amma­tis­saan, kas­vat­taa var­al­lisu­ut­taan, laa­jen­taa osaamis­taan ja han­kkii yhteyk­siä ja palaa koti­maa­hansa entistä vahvistuneena.

Ympäristön kannal­ta asia on han­kala. Rikkaus kulut­taa luon­non­va­ro­ja, mut­ta myös köy­hyys on ympäristölle tuhoisaa, kos­ka köy­hä joutuu tur­vau­tu­maan vaikka­pa ryöstövil­je­lyyn. Kukaan ei kuitenkaan voi ympäristösy­istä tuomi­ta toisia köy­hyy­teen, jos tuomio ei koske myös itseä.

Pääsään­nöstä on kuitenkin poikkeuk­sia. Intu­iti­ivis­es­ti olen esimerkik­si vaku­ut­tunut, että lääkärei­den houkut­tele kehi­tys­maista teol­lisu­us­mai­hin on väärin. Aikanaan ollessani perus­palve­lu­min­is­ter­inä, hylkäsin virkami­esten ehdo­tuk­sen, että Suomeen alet­taisi­in houkutel­la lääkäre­itä Venäjän Kar­jalas­ta, kos­ka lääkäre­itä tarvi­taan paikan­pääl­lä vielä enem­män. Min­is­ter­it vai­h­tu­vat mut­ta vikamiehet pysyvät. Nyt Venäjän Kar­jala on läh­es tyh­jen­net­ty lääkäreistä Suomeen.