Muutama vuosi sitten useampikin taloustieteilijä riensi julistamaan, että suhdannevaihtelujen aika on ohi syistä jotka jotenkin liittyivät globalisaatioon. Minäkin menin sanomaan, että keskuspankit ja valtioiden finanssipolitiikan keskinäiknen koordinaatio tekevät maailmanlaajuisen laman mahdollisuuden olemattomaksi, koska kansantalouksiin on kehitetty tehokkaat kaasupolkimet ja jarrut.
En ole kokonaan vaihtanut mielipidettäni asiasta. Ei ole mitään syytä, miksi amerikkalaisten hölmöilyn pitäisi vetää koko maailmantalous lamaan. Nyt taritaan vain hyvin päättäväistä elvytystä.
Inflaatio ei ole ehkä nyt ongelmista päällimmäisin. Siksi korot lähelle nollaan, jos muu ei auta. Nyt olisi aika myös perinteiseen keynesiläiseen elvytykseen. Keynesin mielestä laman aikana kannattaa rakentaa vaikka pyramideja. Järkevämpiäkin investointikohteita on. Tehjdään nyt etupainotteisesti kaikkea sitä järkevää, mitä on jaksotettu tuleville vuosille. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi voitaisiin aikaistaa raideinvestointeja.
Kuntien pitäisi vaikka omalla riskillään pitää huolta siitä, että asuntotuotanto pysyy korkeana. Jos muu rakentaminen hidastuu, asuntoja kannattaisi tuottaa koko vapautuvalla kapasiteetilla.
Näissä oloissa, kun pankkijärjestelmän luoma raha vähenee, hyväksyisin myös kohtuullisessa määrin setelirahoitusta, mutta se onkin sitten periaatteellisempi juttu.