Autot ja pysäköinti kaupungeissa

Suomes­sa on noin kak­si miljoon­aa autoa. Pysäköin­tipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kah­den miljoo­nan auton parkki­in tarvit­taisi­in 60 neliök­ilo­metrin alue. Tämä on vain 0,16 promil­lea Suomen pin­ta-alas­ta. Maalle autoille riit­tää tilaa, mut­ta kaupungeis­sa tulee ahdas­ta. Helsin­gin 200 000 autoa veisivät maan­pääl­lisille parkkialueille sijoitet­tuna kuusi neliök­ilo­metriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitet­taisi­in ykkösen tehokku­udel­la asun­noik­si, asun­to­ja saataisi­in 180 000 hengelle.
Pysäköin­ti vaikeut­taa suuresti viihty­isien asuinaluei­den muo­dostamista. Esimerkik­si Viikissä pysäköin­ti­in on käytet­ty paljon enem­män tilaa kuin las­ten leikkipaikkoi­hin. Koko alue näyt­tää auto­jen varas­toin­tipaikalta. Viikissä päätet­ti­in kus­tan­nusten säästämisek­si toteut­taa pysäköin­ti maan­ta­soise­na, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköin­ti olisi jär­jestet­ty toisin, olisi voitu kaavoit­taa enem­män talo­ja. Ken­ties niiden raken­nu­soikeudet myymäl­lä olisi voitu rahoit­taa maanalainen pysäköinti?

Viikkiläi­nen pihapi­iri (klikkaa suuremmaksi)

Kau­pan suuryk­siköi­den soisi ole­van kaupunkien keskus­tois­sa, mut­ta sen hin­tana usein koko keskus­taa hal­lit­see Pris­man parkkipaik­ka. Kaiken kotoisu­u­den nämä pysäköin­tiken­tät tuhoavat.
Pysäköin­ti­in on käytet­tävä riit­tävästi rahaa, jot­ta pysäköin­tipaikat eivät tuhoaisi yhdyskun­tia. Mis­sä maas­ta on niukku­ut­ta, pysäköin­ti on toteutet­ta­va maan alla tai vaikka­pa mar­ket­tien katoilla.
Bus­sil­lakaan ei pääse ihan oven eteen. Mik­si auto­jen säi­ly­tysaluei­den on olta­va keskel­lä asu­tuk­sen seassa? Jos jotain kan­net­tavaa on, autol­la voisi ajaa oven eteen, mut­ta ei sitä tarvitse siihen jät­tää. Ihmette­len edelleen Viikin kaavoitusta.
Kaupunkien keskus­tois­sa pysäköin­nin jär­jestämi­nen on kallista. Jos se jär­jestetään maan pin­nal­la, haaskataan kallista maa­ta ja jos se jär­jestetään maan alla tai laitok­sis­sa, paikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa. Vaik­ka maan­päälli­nen pysäköin­tikent­tä ei vaa­di kuin asfaltin vetämisen, se on usein kallein tapa jär­jestää pysäköin­ti, kos­ka menetetään kallista maa­ta. Minä kan­natan torin alle louhit­tavia halleja,kunhan ne perivät kus­tan­nuk­sen­sa pysäköintimaksuina.

Klaukkalan keskus­taa (klikkaa suuremmaksi)

Jos jokin on kallista valmis­taa, sitä ei pidä jakaa ilmaisek­si, kos­ka sil­loin sen kysyn­tä on liian suur­ta. Asukaspysäköin­ti mak­saa Helsingis­sä 36 euroa vuodessa eli kymme­nen sent­tiä päivältä. Asukaspysäköin­tipaikko­ja on “myy­ty” yli 30 000, mut­ta niitä on vain run­saan 19 000. Sik­si paikkaa ei tah­do löy­tyä. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nus mak­saisi enem­män, vaikka­pa kym­menker­tais­es­ti, niitä olisi ostet­tu vähem­män ja paik­ka löy­ty­isi helpommin.
Jätkäsaaren tule­valle asuinalueille raken­net­ta­vat pysäköin­tipaikat mak­sa­vat 30 000 — 50 000 euroa kap­pale. Pysäköinti­normik­si on suun­nitel­tu lähiöille tyyp­il­listä yhtä paikkaa 115 asuin­neliötä kohden. Jos nämä myy­dään kytkykau­pal­la asun­non yhtey­dessä, asun­to­jen hin­ta nousee pysäköin­nin ansios­ta yli 300 eurol­la neliöltä. Jos paikat sen jäl­keen jae­taan käytän­nössä ilmaisek­si, on help­po ennus­taa, että paikoista tulee pulaa.
Jos pysäköin­ti sen sijaan jär­jestetään irral­lises­sa, omakus­tan­teises­sa yhtiössä, joka perii kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat pysäköin­ti­mak­sut (250euroa/kk) on help­po ennus­taa, että pysäköin­tipaikko­ja tarvi­taan suun­nitel­tua vähemmän.
Kaupunki­laisen olisi järkev­in­tä käyt­tää City­Car­Clu­bin yhteiskäyt­töau­toa, kos­ka siinä säästetään pysäköin­ti­ti­laa. Kun tila on ilmaista, yhteiskäyt­tö ei kan­na­ta. Jos pysäköin­tipaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan 250 euroa/kk, moni siir­ty­isi auton yhteiskäyt­töön, kos­ka pelkäl­lä pysäköin­ti­mak­sul­la ajaisi rutkasti.