Nuorten kannustamista elämässä eteenpäin

Miten yhteiskun­ta kan­nus­taa koulun päät­täviä nuo­ria valin­nois­saan? Kan­nat­taako jatkaa opiskelua vai tyy­tyä perusk­oulun päästö­todis­tuk­seen? Ville menee opiskele­maan, Kalle päät­tää tyy­tyä perusk­oulun päästö­todis­tuk­seen ja jää koti­in makoilemaan.

Ville saa opin­to­tukea ja Kalle korkeam­paa työ­markki­natukea. Yhteiskun­nan neu­vo: jos ei eri­ty­istä syytä ole, älä opiskele.

Vil­lel­lä on tiukkaa rahas­ta eikä Kallekaan niin lev­eästi elä. Molem­mille tar­joutuu tilaisu­us men­nä mäkkärille viikon­lop­putöi­hin. Siitä saa 500 euroa. Vil­lel­lä se ei vaiku­ta opin­to­tu­keen, joten tuos­ta 500 eurosta pitää mak­saa vain 1230 euroa veroa ja lop­ut 380 euroa on Villen. Sil­lä voi tehdä vaik­ka jonkun matkan. Kallelle käy huonom­min. Tuos­ta 500 eurosta 250 euroa menee työ­markki­nat­uen alen­e­miseen ja 60 euroa veroi­hin. Käteen jää 190 euroa eli puo­let vähem­män kuin Vil­lel­lä. Kun tätä ihmetteli Kelan virkail­i­jalle, tälle tuli kauhis­tunut ilme ja hän huu­dahti: lope­ta heti tuol­lainen keikkatyö tai alen­namme myös asum­is­tukeasi! Tämä yksi ker­ta annetaan anteek­si, mut­ta kat­so, ettei tuo tule tavaksi!

Yhteiskun­nal­la on siis selvä neu­vo: jos et opiskele, et tee myöskään työtä.

Ei se tietenkään näin älyt­tömästi voi olla vaan vielä älyt­tömäm­min. Päätet­ti­in, että jos perusk­oulun jäl­keen ei jat­ka opin­to­ja, on työ­markki­natu­ki vai­hdet­ta­va yhtä korkeaan toimeen­tu­lo­tu­keen. Olen­nainen ero ei ole siinä, että että työ­markki­natu­ki haetaan kelas­ta ja toimeen­tu­lo­tu­ki fat­tas­ta. Lain­muu­tos estää Kal­lea tekemästä työtä. Jos Kalle olisi taas men­nyt mäkkäri­in pais­ta­maan ham­puri­laisia, siitä olisi jäänyt hänelle käteen 87 euroa, ja sekin vuo­den mit­taisen poikkeuslain takia, mut­ta niin tyh­mä Kalle ei ollut. Yhteiskun­ta on siis tiuken­tanut otet­taan: jos ei opiskele, ei ole ker­ras­saan mitään asi­aa töihin!

Yht­enä viikon­lop­puna Ville ja Kalle iskivät molem­mat söpöt sairaan­hoita­jat, Annan ja Liisan, jot­ka oli­vat töis­sä HUS:ssa. Anna muut­ti Villen kämp­pään ja Liisa oli muut­taa Kallen kämp­pään, mut­ta van­hoista koke­muk­sista vihas­tuneena Kalle päät­ti kysyä sos­sus­ta neu­voa. Vas­taus oli tyly: jos Liisa muut­taa kämp­pääsi, lakkau­tamme kaik­ki avus­tuk­sesi, kos­ka Liisa kyl­lä pystyy elät­tämään sin­ut, vaik­ka sairaan­hoita­jien palkat eivät niin korkeat olekaan. Opin­to­tukea tai opiske­li­jan asum­is­tukea samas­sa käm­pässä asu­va ei enää alen­na, joten Annal­la ja Vil­lel­lä menee ihan mukavasti.  Kalle ja  Liisa tapail­e­vat  vuorotellen tois­t­en­sa käm­pässä. Epäkäytän­nöl­listä se on ja kah­den vuokran mak­sami­nen tulee kalli­ik­si, mut­ta ei heil­lä ole varaa muut­taa yhteen.

Joskus tun­tuu siltä, että opin­to­tu­ki olisi nuorisoikälu­okalle parem­pi tulon­si­ir­to­muo­to, vaik­ka ei opiskelisikaan.