Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli

Palaan edelleen kaupunkisu­un­nit­telu­un päämin­is­teri Van­hasen Espoo-puheen innoittamana.
Van­hanen halusi sen mukaan jonkin­laista kehyskun­tien verkot­tumista pahan Helsin­gin vastapain­ok­si; Helsin­gin, jos­sa ihmis­poloiset pakote­taan asumaan tyl­sis­sä kerrostaloissa.

Jo artikke­lis­sa tiivis mut­ta har­va sanoin,että min­un ihanteeni on kaupun­ki, joka koos­t­uu tiivi­istä kaupunkikylistä, joiden välis­sä on kun­non viher­aluei­ta. Kylän on olta­va asukaslu­vul­taan riit­tävän iso, jot­ta se ylläpitäisi esimerkik­si koulua ja kun­nol­lista kaup­paa. Ne ovat vält­tämät­tömiä kylän omavaraisu­u­den kannal­ta. Kylän on olta­va pin­ta-alal­taan riit­tävän pieni,jotta se toimisi myös jalanku­lun varas­sa. Noin 200 hehtaaria on ehkä maksimikoko.

Kah­teen­sa­taan hehtaari­in mah­tuu asukkai­ta neljästä tuhannes­ta kah­teenkymme­neen tuhanteen. Neljä tuhat­ta syn­tyy noin 0,1 aluete­hokku­udel­la (las­ket­tuna ilman muu­ta rak­en­tamista kuin asun­to­ja) ja 20000 asukas­ta Jätkäsaaren tehokkuudella.

Tässä ei var­maankaan ole ero Van­hasen ajatuk­si­in, pait­si, että hän näyt­tää suo­si­van myös pieniä asu­tus­läm­päre­itä, jois­sa ei ole mitään palvelu­ja ja joista lapset on vietävä koulu­un autol­la. Asukkaat eivät tuol­laisia eristysaluei­ta kaipaa, maan­omis­ta­ja voi kai­va­ta asukkai­ta. Toinen ero saat­taa olla siinä, että minä halu­an kylien väli­in kun­non viher­aluei­ta, Van­hasen ajatuk­sista pilk­istää aja­tus, ettei mitään rak­en­tamiselta suo­jel­tu­ja aluei­ta olisi.

Ei ole yhden­tekevää, miten nuo kaupunkikylät sijait­se­vat toisi­in­sa näh­den. Van­hasen puheista olen ymmärtänyt että anark­istis­es­ti, kuin haulikol­la ampuen, kos­ka kaikkialle on voita­va rak­en­taa. Kun täl­laiseen malli­in lait­taa myös tiev­erkon, jos­sa jokaises­ta kylästä on päästävä jokaiseen, lop­putu­lok­sek­si tulee kuvan mukainen him­meli. Sen huonona puole­na on,ettei liiken­net­tä ole hoidet­tavis­sa julkisel­la liiken­teel­lä, kos­ka liiken­nevir­rat hajau­tu­vat ja vuoroväleistä tulee niin pitkät, ettei sel­l­aista jak­sa odottaa.

Täl­laises­sa kaupunki­mallis­sa liiken­net­tä on tolkut­toman paljon. Kyse ei ole vain ilmas­tos­ta, vaan liiken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melus­ta ja ruuhk­ista. Kylien palveli­ta­so jää huonok­si, kos­ka ne eivät tosi­asi­as­sa voi käyt­tää ris­ti­in tois­t­en­sa palvelu­ja vaan palve­lut siir­tyvät jät­timäisi­in kauppakeskuksiin.

Paljon elin­voimaisem­pia kylistä tulee, jos ne yhdis­tetään säteit­täisik­si ja kehämäisik­si nauhoik­si. Juna, metro tai pikaratik­ka kul­kee niiden läpi ja ase­ma on kylän keskel­lä, jos­sa on myös kau­pat ja ehkä koulukin.

Nauhakyli­in tulee parem­pi palve­lu­ta­so, kos­ka ne voivat käyt­tää ris­ti­in tois­t­en­sa palvelu­ja ja käy­dä töis­sä. Vaik­ka Van­hanen kuin­ka halu­aa omi­in kyli­in­sä työ­paikko­ja, niitä ei sinne tule, kuten ei Espoon suurpel­toonkaan, kos­ka kylien saavutet­tavu­us on huono ja kos­ka on aivan epäre­al­is­tista, että molem­mat puolisot saisi­vat työ­paikan samas­ta kylästä. Nauhakaupungis­sa kylistä toiseen pääsee hel­posti kuin hissil­lä ker­rokses­ta toiseen. lapsetkin pää­sevät. Jos omas­sa kylässä on vain ala-aste, yläas­teelle ja lukioon pääsee hel­posti ratikalla. Vuorovälit ovat tiheät, kos­ka sama ratik­ka palvelee koko nauhaa.

Olen piirtänyt kylä­nauhan viereen myös tien, kos­ka toimi­va nauha tarvit­see sekä raiteet että tiet. Juuri sik­si Helsin­ki-Turku-radas­ta ei koskaan tul­lut saman­laista men­estys­tä kuin Helsin­ki — Tampere-radasta.

Kööpen­ham­i­nas­sa on val­lal­la kaavoitus­määräys, että rak­en­taa ei saa kilo­metriä kauem­mas raideli­iken­teen ase­mas­ta. Se ei olisi mah­do­ton­ta Helsin­gin seudul­lakaan. Täl­lainen maail­ma ei olisi ankei­den betoniker­rostaloaluei­den maail­ma, vaan siihen mah­tuu melko väljiä omako­tialuei­ta, kaikkea sitä, mitä Van­hasen mallikin tar­joaa, pait­si niitä eris­tet­tyjä läm­päre­itä. Liikku­mi­nen olisi help­poa, hal­paa ja saas­tee­ton­ta. Lapset ja van­huk­setkin pär­jäi­sivät. Kaik­ki asukkaat löytävät itselleen hyvän asuinalueen tässä mallis­sa helpom­min, mut­ta kaik­ki maan­omis­ta­jat eivät saa halu­a­maansa rakennusoikeutta.

Tässä mallis­sa pitää rak­en­taa ne raiteet, mut­ta Van­hasen him­melis­sä menee tei­den rak­en­tamiseen rahaa paljon enem­män. Raiteet mak­sa­vat noin sata euroa/asuinneliö. Espoo rahas­taa suurpel­losta raken­nus­maa­mak­suna 240 euroa neliöltä.

Nauhakaupungista on myös huono väären­nys, puumalli, jol­lainen syn­tyy hel­posti moot­tori­tien ympärille. Se on kuvas­sa oikeal­la. Tässä mallis­sa jokainen kylä tarvit­see oman bus­siy­hteyten­sä, joka vie yleen­sä keskus­taan. Kylästä toiseen ei pääse kuin autol­la, eivätkä ne sik­si pysty käyt­tämään tois­t­en­sa palvelu­ja ris­ti­in.  Sik­si niistä tulee pelkkiä nukku­malähiöitä huonoine palvelutasoineen.