Vastauksia kommentteihin Helsingin ruuhkamaksuja puoltavaan kirjoitukseeni

Ensik­si huo­mau­tan, että nim­i­tys ruuhka­mak­su on huono. Kyse on kilo­metripo­h­jais­es­ta mak­sus­ta ruuhkille alt­ti­il­la alueel­la ajamisesta.

Vas­taan näi­hin täl­lä blogillani, vaik­ka kom­ment­te­ja on esitet­ty paljolti X:ssä. Elon Muskin hallinnoiman alus­tan keskustelukult­tuuri on niin masen­tavaa, että pyrin sitä vält­tämään. Vas­taan vain niihin viestei­hin, joiden lähet­täjiä itse seu­raan. Lisäk­si mitään järkevää pystyy har­voin sanomaan 280 merkissä.

Autoilu on hyödyllistä, joillekin jopa välttämätöntä

Hyvin yleinen vas­taväite on, että autoilus­ta on hyö­tyä, joten sen on olta­va ilmaista. On paljon asioi­ta, esimerkik­si ruo­ka, jot­ka ovat pait­si hyödyl­lisiä jopa vält­tämät­tömiä, mut­ta ovat silti mak­sullisia. Jos päät­täisimme, että ruo­ka on ilmaista, moni alka­isi hoitaa ihoaan maitokylvy­il­lä, jon­ka toki voi tehdä nytkin, mut­ta maito pitää mak­saa itse. 

Autoilu on jollekin hyödyl­lisem­pää kuin toiselle. Kun tilaa on niukasti, on järkevää vara­ta se niille, jot­ka tarvit­se­vat sitä eniten. Jos niukku­ut­ta säädeltäisi­in jonot­ta­mal­la, mikä näyt­tää ole­vankokoomuk­sen tavoit­teena, pisim­pään var­maankin jak­saisi­vat jonot­taa ne, joil­la on autol­la ajoon suurin tarve, mut­ta tämän hin­tana hei­dän aikaansa haaskau­tu­isi paljon. Rahal­la tämäkin aikat­ap­pio selätetään. On ymmär­ret­tävä, että se raha ei katoa kansan­taloud­es­ta. Jos mak­sut menevät kun­nalle, kun­ta voi alen­taa mui­ta vero­ja ja mak­su­ja. Jonois­sa hukat­tu aika on hin­ta, joka sen sijaan katoaa hyödyt­tämät­tä ketään.

Köy­hät autoil­i­jat siis pois­rikkaiden tieltä? Asi­aa voisi ajatel­la niin, että ensin jae­taan tasan autoiluki­in­tiöt keskus­tas­sa kaikille ja sit­ten ne, jot­ka tarvit­se­vat niitäen­em­män voisi­vat ostaa kiin­tiöitä niiltä, jot­ka taas tarvit­se­vat rahaa enem­män. Kukaan ei kär­sisi. Samaann tulok­seen päästään, jos kun­ta myy autonkäyt­töoikeuk­sia siis tiemaksuja.

Helsin­ki teki täyskään­nök­sen liiken­nepoli­ti­ikas­saan 1960-luvun lop­ul­la Smith-Polvisen liiken­nesu­un­nitel­man ker­rot­tua, mihin autoilua suo­si­va kehi­tys johtaa. Tuo­hon aikaan mat­ka Puoti­las­takeskus­taan Itäväylää pitkin aamu­ru­uhkas­sa kesti 45 min­u­ut­tia. Helsin­gin niemelle tule­va autoli­ikenne ei ole sen jäl­keen kas­vanut lainkaan. Viisas päätös.

Keskusta näivettyy ilman autoja

Ihmisil­lä on kum­malli­nen harhaku­vitel­ma, että keskus­tan liik­keet oli­si­vat riip­pu­vaisia autoil­i­joiden ostovoimas­ta. Asi­aa on tutkit­tu. Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta 8- 18 pros­ent­tia on peräisin autol­la keskus­taan tule­vista, mut­ta nämä vievät selvästi yli puo­let keskus­tan katu­ti­las­ta. Jos autol­la tule­vien määrää halut­taisi­in lisätä 20 %, pitäisi auto­jen käytössä ole­vaa tilaakin lisätä 20 % ja vas­taavasti ottaa julkisen liiken­teen ja jalankulk­i­joiden käytössä olev­as­ta tilas­ta puo­let pois. Uskoisin, että jalankulk­i­joiden tilanteen näin dra­maat­ti­nen heiken­tämi­nen heiken­täisi keskus­tan elin­voimaa ja paljon. Kaik­ki isot kaupun­git Euroopas­sa pyrkivät paran­ta­maan jalanku­lun ja pyöräi­lyn miel­lyt­tävyyt­tä tukeak­seen elin­voimaansa, eivätkä karkot­ta­maan ihmisiä keskustasta.

Kysymys on työn­jaos­ta, mihin mikäkin alue kaupungis­sa erikois­tuu. Myön­netään, että auton­renkaiden myyn­ti sujuisi Espal­la parem­min, jos Espa olisi auto­myön­teisem­pi, mut­ta autoren­gas­myymälän oikea paik­ka ei olekaan Espalla.

Keskus­tan elin­voimaa ei san­ot­tavasti lisää asi­akas, joka tulee osta­maan päivit­täis­tavaroi­ta keskus­taan, ajaa auton­sa maanalaiseen pysäköin­tilu­o­laan, nousee hissil­lä myymälään, tekee ostok­sen­sa ja ajaa pois. On paljon järkeväm­pää, että hän tekee ostok­sen­sa jos­sain seudun automarketeista.

Jos keskus­tas­sa on jokin liike, jolle autol­la tule­vat asi­akkaat ovat vält­tämät­tömyys, sen kan­nat­taa ehkä muut­taa muualle ja vapaut­taa tilat keskus­tas­sa jollekin sel­l­aiselle toimin­nalle, joka sovel­tuu sinne paremmin.

Näivettyy ravintola-alueeksi

Joku valit­ti, että keskus­ta näivet­tyy pelkäk­si rav­in­to­la-alueek­si. Kir­joi­tan tätä sateises­sa Comossa. Comon keskus­ta on pelkkää rav­in­to­la-aluet­ta ja hyvin tääl­lä näyt­tää menevän. Keskus­to­jen tule­vaisu­us on palveluis­sa, esimerkik­si rav­in­tolois­sa, eri­tyis­es­ti nyt kun erikoiskaup­pa on siir­tynyt nettiin.

Yhteen­ve­t­ona: liikenne toimii järkeväm­min, kun niukkaa tilaa säädel­lään hin­noil­la eikä jonoilla.