Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (2) Ensisijaista turvaa tulee nostaa.

Suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va eroaa muista Euroopan maista siinä, että meil­lä työt­tömyys­tur­van taso on mata­la ja vas­taavasti toimeen­tu­lotuen, taatun vähim­mäis­tu­lon, taso on korkea. Muut maat eivät ole väärässä emmekä me oike­as­sa. Mei­dän pitäisi kehit­tää omaa jär­jestelmäämme muiden tapaisek­si, kos­ka toimeen­tu­lotuen sään­nöt ovat niin mahdottomat.

Nos­taa pitäisi eri­tyis­es­ti työt­tömyys­tur­van minim­i­ta­soa. Hyvä­palkkaises­ta työstä tilapäis­es­ti työt­tömän tilanne on siedettävä.

Tämä kaatuu kuitenkin suo­ma­laisen jär­jestelmän toiseen erikoisu­u­teen, joka on pyhä. Meil­lä ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on työ­markki­naos­a­puolten hal­lit­se­maa alaa. He taas ovat päät­täneet, että jos työt­tömyys­tur­van min­imipäivära­haa nos­te­taan, pitää myös suurem­pia työt­tömyyspäivära­ho­ja nos­taa yhtä paljon, tai oikeas­t­aan vähän enem­män. Se taas tulisi niin kalli­ik­si, että kan­nat­taa jät­tää min­imipäivära­ha niin pienek­si, että sitä pitää aina täy­den­tää toimeentulotuella.

Tätä kum­mallista tulk­in­taa perustel­laan sil­lä, että työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät rahoit­ta­vat työt­tömyys­tur­van ansio-osan työ­nan­ta­ja- ja palka­nsaa­ja­mak­suil­la. Val­tio mak­saa minipäivära­han osu­u­den. Jos sitä nos­te­taan, pitää nousun näkyä hei­dän mukaansa myös ansiopäivära­han puolella.

Samaa logi­ikkaa ei sovel­leta sairaus­päivära­hoi­hin tai eläkkeisi­in. Taku­ueläk­keen­nos­to ei edel­lytä ansioeläkkei­den nostoa.

Jos ansiosi­don­naisel­la työt­tömyys­tur­val­la ole­vat eivät hyväksy min­imipäivära­han koro­tus­ta ilman, että se näkyy hei­dänkin päivära­hois­saan, miten he hyväksyvät sen, että min­imipäivära­hal­la ole­vat saa­vat täy­den­nys­tä toimeen­tu­lotues­ta, mut­ta he eivät saa?

Min­ul­la on talousti­eteelli­nen koulu­tus, enkä pysty mallinta­maan näitä sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja erilleen muus­ta vero­tuk­ses­ta. Kaik­ki verot perätään tuotan­nos­ta ja palkoista.

Esimerkik­si arvon­lisäveroa yri­tyk­set mak­sa­vat sum­mas­ta, joka koos­t­uu yri­tyk­sen mak­samista palkoista, koroista ja voitos­ta. Olisi parteil­ta yhtä loogista vaa­tia oikeut­ta päät­tää senkin käytöstä.

Mut­ta   arvon­lisävero­han on kulut­ta­jan vero! Yri­tyk­set vain tilit­tävät sen. Arvon­lisävero todel­la siir­tyy pääosin hin­toi­hin, mut­ta ihan samal­la taval­la hin­toi­hin siir­tyvät myös yri­tyk­sen mak­samat sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Sen selvit­tämi­nen, ketkä minkin veron mak­sa­vat, ei ole aivan yksinkertaista.

Tämä suo­ma­laisen kum­mallisu­us estää tehokkaasti järkeistämästä sosi­aal­i­tur­vaamme. Olisi järkevää nos­taa työt­tömyys­tu­van min­imipäivära­haa, mut­ta se on nyt estet­ty tekemäl­lä siitä aivan liian kallis toimen­pide. Toimeen­tu­lotuen sään­nöt sat­apros­ent­tisi­na tuloloukkuinen taas ovat täysin lamaut­tavia. Se on merkit­tävä este työt­tömyy­den alen­tu­miselle ja talouden kasvulle.