MM16 Suomen tuloerot

 

Mitat­tuna käytet­tävää ole­vien tulo­jen Gini-ker­toimel­la, Suomen tulo­erot eivät ole kas­va­neet san­ot­tavasti 2000-luvul­la. Oheises­sa kuvas­sa on käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen Gini-ker­roin asun­to­tu­lo mukaan luet­tuna. Mukana ovat siis tuotan­non­tek­i­jä­tu­lot ja tulon­si­ir­rot vähen­net­tynä veroil­la. Asun­to­tu­lo on mukana, kos­ka min­un mielestäni asun­to­var­al­lisu­us vaikut­taa käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloihin.

Gini-ker­roin on las­ket­tu myös brut­tomääräi­sistä tuotan­non­tek­i­jä­tu­loista, eli siinä ovat brut­to­tu­lot ilman tulon­si­ir­to­ja. Se on selvästi korkeampi (52,3) vuon­na 2024 ja sil­lä on kas­va­va tren­di. Jos tätä ver­taa käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen Gini-ker­toimeen, saadaan vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen tasaa­va vaiku­tus, joka on Suomes­sa ver­rat­tain suuri ja trendiltään kas­va­va. Tästä ei kan­na­ta ryn­nätä tekemään raflaavia johtopäätök­siä yhä vain väki­val­taisem­mas­ta tulo­jen tasaamis­es­ta. Seli­tyk­senä ovat eläk­keet, jot­ka domi­noi­vat tulon­si­ir­to­ja. Kun eläkeläis­ten määrä on nous­sut, taso paran­tunut huo­mat­tavasti, tulon­si­ir­to­jen tasaa­va vaiku­tus on kasvanut.

Eläkkei­den parane­m­i­nen ja eläkeläis­ten määrän nousu domi­noi tulo­ero­jen kehi­tys­tä maas­samme. Samaan suun­taan mut­ta lievem­min on vaikut­tanut se, että opin­noista siir­ry­tään työelämään myöhem­min. Toisaal­ta lap­sia syn­tyy vähem­män, jol­loin las­ten teon takia aiem­paa harvem­pi jää ilman ansiotuloja.

Väestön van­hen­e­misen tuot­ta­maan suuren muu­tok­sen taakse on vaikea nähdä. Mie­lenki­in­toista olisi laskea Gini-ker­roin työikäisille ja vielä eri ikälu­okille, mut­ta siihen eivät min­un käytössä ole­vat tiedot anna mahdollisuutta.

Kaikesta tästä huoli­mat­ta on selvää, että tulo­erot eivät ole Suomes­sa kas­va­neet niin paljon kuin muis­sa markki­na­t­alous­mais­sa. Tämä ei ole pelkästään hyvä asia. Osoit­taa­han se, että suuret taloudel­liset onnis­tu­misen eivät ole juuri kohdis­tuneet Suomeen. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten omis­ta­jat ovat kyl­lä suu­rit­u­loisia, mut­ta he eivät ole suo­ma­laisia. Gini-ker­roin yleen­sä kas­vaa, kun taloudessa menee hyvin. Nyt ei ole men­nyt eikä ole kasvanut.

Tulo­ero­ja kan­nat­taa tasa­ta, mut­ta pitäisi kuitenkin toivoa suo­ma­laisille taloudel­lista onnis­tu­mista. Jot­ta koti­mainen pääo­man­muo­dos­tus pysy­isi vauhdis­sa, ei tulovero­jen pitäisi olla suu­rit­u­loisil­lakaan kovin korkei­ta. Toisaal­ta suu­rit­u­loisia ei pitäisi verot­taa kovin ankarasti, jot­ta nämä keräi­sivät sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta ja sijoit­taisi­vat niitä suo­ma­laisi­in yri­tyk­si­in. Näin tul­laan samal­la tuke­neek­si myös niitä, jot­ka yri­tyk­si­in sijoit­tamisen sijas­ta sijoit­ta­vat ökyveneisi­in ja ulko­maan matkoihin.

Tähän vas­tauk­se­na on pro­gres­si­ivi­nen men­overo, jos­ta olen kir­joit­tanut ennenkin, mut­ta kir­joi­tan taas tämän sar­jan seu­raavas­sa osiossa.