MM14:Suorittavan työn väheneminen

Suomes­ta on viime vuosikym­meninä kadon­nut huo­mat­ta­van paljon sel­l­aista suorit­tavaa työtä, johon ei paljon koulu­tus­ta tarvi­ta. Tämä  johtuu pääasi­as­sa teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä. Yksinker­taista työtä on helpoin automatisoida.

Toki myös glob­al­isaa­tio on vaikut­tanut asi­aan. Yksinker­taista teol­lista työtä on ulkois­tet­tu hal­van työvoiman mai­hin. Tämän vaiku­tus rajoit­tuu kuitenkin teol­lisu­u­teen. Samanaikaises­ti kun teol­lisu­ut­ta on siir­tynyt paljon Euroopan ulkop­uolelle, teol­lisen tuotan­non volyy­mi on kuitenkin kas­vanut Suomes­sa reippaasti.

Automaa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio vaikut­taa kaik­keen. Hyvä esimerk­ki ovat eloku­vateat­ter­it. Ennen lip­pukas­sal­la piti jonkun myy­dä liput, pro­jek­toris­sa pyöri val­ta­va filmir­ul­la, joka vaati koneen käyt­täjän jokaiseen sali­in. Nyt liput oste­taan netis­sä ja koko eloku­va mah­tuu muis­ti­tikuille eikä sen näyt­tämi­nen vaa­di jatku­vasti paikalla ole­vaa koneen käyt­täjää. Kaiken kaikki­aan kymme­nen eloko­vateat­terin kokon­aisu­us työl­listää nyt yhtä paljon väkeä kuin yksi teat­teri ennen, lähin­nä myymässä syötävää ja tark­ista­mas­sa liput ovella.

Sen ase­ma työelämässä on heiken­tynyt pahasti, jol­la on tar­jo­ta työ­nan­ta­jalle vain kak­si kät­tä, mut­ta ei mitään eri­ty­isosaamista. Heitä on paljon vähem­män kuin ennen, mut­ta vielä vähem­män on heille sovel­tuvia työpaikkoja.

Ennen pärjättiin pelkän kansakoulun turvin

Ennen yli puo­let työvoimas­ta oli töis­sä pelkän kansak­oulun turvin ja työl­lisyys oli hyvä. Moni kehit­tyi työssä oppi­en todel­la hyväk­si taitavak­si Nyt pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vien työl­lisyys on alle 50 %, työikäi­sistä on työvoiman ulkop­uolel­la noin 40 % ja työvoimaan kuu­lu­vis­takin on 27 % työttöminä.

Vaik­ka van­ho­jen muis­telus­ta saa tikul­la silmään, en voi olla muis­telemat­ta nuoru­usvu­osieni keskustelua perusk­oulus­ta. Moni kokoomus­lainen vas­tusti perusk­oulua, kos­ka kuka tek­isi ikävät työt, jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si? Perusk­oulun piti siis merk­itä kansan ylik­oulut­tamista. Voiko mikään ennus­tus men­nä pahem­min pieleen?

Työ­markki­noil­la on paha osaamisvi­nouma. hyvin koulute­tu­ista on ylikysyn­tää ja vähän koulute­tu­ista alikysyn­tää. Näin ei ole ollut aina. Vielä 1980-luvun lop­ul­la työ­markki­nat  oli­vat hyvin tas­apain­os­sa. Kaik­ki ter­veet kel­pa­si­vat töi­hin. Minus­ta oli kuitenkin help­po ennus­taa, miten tule­vaisu­udessa kävisi. Sik­si esitin kir­jas­sani Ratkai­se­va aika (1986) että työ­markki­noil­la alet­taisi­in sub­ven­toi­da heikosti koulutet­tua työvoimaa.

Osaamisvi­noumaa pahen­taa Suomes­sa koros­tunut tui­jot­ta­mi­nen tutk­in­toi­hin. Mon­een tehtävään tarvi­taan tutk­in­to, vaik­ka työn tekem­i­nen onnis­tu­isi ilmankin. Työ­nan­ta­jan kannal­ta merkono­mi on parem­pi kuin pelkän perusk­oulun suorittanut0, kos­ka tutk­in­to osoit­taa, että on pystynyt suorit­ta­maan tutkin­non. Kol­men vuo­den tutk­in­to on vähän kallis lah­jakku­ustestik­si. Suomes­sa tarvi­taan toisen asteen tutk­in­to tehtävi­in, joi­ta Inti­as­sa tekevät lukutaidottomat.

Julki­nen hallinto on miinoitet­tu tutk­in­to­vaa­timuk­sil­la. Niiden pääasialli­nen tehtävä on vähen­tää kil­pailua työ­paikoista ja läänit­tää työt eri tutk­in­to­jen omaav­ille. On tietysti myös perustel­tu­ja pätevyys­vaa­timuk­sia mut­ta on myös perustelemat­to­mia. Sik­si maa­han­muut­ta­jat eivät juuri työl­listy julkiseen hallintoon.

Low skilled käännetään suomeksi väärin

Kun melkein kaik­ki tekevät perusk­oulun jäl­keen toisen asteen tutkin­non, pelkän perusk­oulun vasas­sa ole­vat ovat vah­vasti negati­ivis­es­ti valikoitunut joukko. Koulut­ta­mat­tomat maa­han­muut­ta­jat taas ovat posi­ti­ivis­es­ti valikoitunut joukko. Vaati­ihan Suomeen pääs jotain aloit­teel­lisu­ut­ta. Niin­pä koulut­ta­mat­tomat maa­han­muut­ta­jat pär­jäävät työ­paikoil­la parem­min kuin koulut­ta­mat­tomat kantasuomalaiset.

Englan­nin kielessä käytetään käsitet­tä low skilled. Se on kään­net­ty suomek­si mata­lasti koulutet­tu. Tämä kään­nösvirhe ere­hdyt­tää kuvit­tele­maan, että puut­teet lah­jakku­udessa ovat aina kor­jat­tavis­sa koulu­tuk­sel­la. Onnek­si Fly­nn-efek­ti on vähen­tänyt heikko­lah­jais­ten määrää, sil­lä esimerkik­si älykkyys­testeis­sä älykkyy­den nousu on tapah­tunut niin, että jakau­man vasen lai­ta on supis­tunut. Uskon sen johtu­van tur­val­lisem­mista syn­ny­tyk­sistä, jol­loin aivo­vau­ri­oi­ta tulee vähem­män, mut­ta tämä on puh­das arvaus. Jos ajatel­laan pelkkää älykkyyt­tä, Suomes­sa ei ole juuri enää ihmisiä, joiden lah­jakku­us ei riit­täisi työn tekemiseen.

Johtuu osaa­mat­to­muus sit­ten koulu­tuk­sen tai lah­jakku­u­den puut­teesta, fak­tak­si jää, että tätä low skilled ‑joukkoa meil­lä on paljon ja heille pitäisi löytää työpaikka.

Palkkaerot ja negatiivinen tulovero

Olen noin 40 vuot­ta esit­tänyt, että tarvit­semme suurem­pia palkkaero­ja, jot­ta huono osaamista voisi kom­pen­soi­da hin­nal­la. Jot­ta tämä ei tuot­taisi työssä käyvien köy­hien joukkoa, esitän täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja, lähin­nä perus­tu­loa tai negati­ivista tuloveroa täy­den­tämään pien­tä palkkaa.

Suurem­mat palkkaerot johtaisi­vat työn­jakoon, jos­sa työ­paikoil­la olisi enem­män avus­tavaa työvoimaa. Näin on käynyt Sak­sas­sa, jos­sa mini­jobs-jär­jestelmä on tuonut työ­paikoille avus­tavi­in tehtävi­in paljon väkeä, joka oli ennen työt­tömänä. Tähän mini­jobs-jär­jestelmään liit­tyy paljon ongelmia, mut­ta tämä mata­la­palkkat­uen peri­aate kan­nat­taisi kopioida.

Tiedän, että tämä esimerk­ki ei luon­neh­di enää nyky­istä työsken­te­ly­ta­paa, mut­ta esitän sen silti: Jos muurar­il­la ja tiilenkan­ta­jal­la on sama palk­ka. muu­rari saa kan­taa tiilen­sä itse.

Dreze ja Malinvaud

Kun kansa määräsi min­ut eduskun­nas­ta vuorot­telu­va­paalle vuon­na 1991, min­ul­la oli jonkin aikaa työpöytä Työväen Taloudel­lises­sa  Tutkimus­laitok­ses­sa. Laitok­sen esimies, Juk­ka Pekkari­nen, antoi min­ulle luet­tavak­si Jacques Drezen ja Edmond Mal­in­vaudin artikke­lin Growth and employ­ment: The scope of a Euro­pean ini­tia­tive, jos­sa esitet­ti­in mm. pitkäaikaistyöt­tömyy­den leikkaamista pois­ta­mal­la pien­im­mistä palkoista kaik­ki verot ja sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Siinä ei ollut min­ulle sinän­sä mitään uut­ta Jotain täl­laista olin esit­tänyt pitkään, mut­ta näin arvo­val­tainen tuki ajatuk­selle mata­la­palkkat­uen ter­ve­hdyt­tävästä vaiku­tuk­ses­ta antoi min­ulle itse­var­muut­ta argumentoinnissa.

Unohdin itsetunnon merkityksen

Kaik­ki maat pystyvät kyl­lä työl­listämään parhaan työvoimansa. Maid­en väliset erot syn­tyvät siitä, miten työl­lis­tetään vähem­män kurant­ti työvoima. Kaik­ki maat, jot­ka ovat onnis­tuneet nos­ta­maan työl­lisyysas­teen­sa korkeak­si, tuke­vat taval­la tai toisel­la mata­la­palkkatyötä. Ruot­sis­sa mak­se­taan run­saskä­tis­es­ti palkkatukea, Sak­sas­sa  on mini­job­sjär­jestelmä, Yhdys­val­lois­sa Earned Income Tax Cred­it (EITC) ja niin edelleen. Suomes­sa tässä ollaan nuukem­pia ja nykyi­nen hal­li­tus on luop­unut ajatuk­ses­sa jok­seenkin kokon­aan. Työväen­li­ikekään ei läm­pene ajatuk­selle, kos­ka ei halua tukea pieniä palkko­ja mak­savia työ­nan­ta­jia. Se on vähän sama kuin MTK vas­tus­taisi maat­alous­tukia, jot­ta ei tuet­taisi kit­sai­ta ruoan ostajia.

Viime aikoina olen ymmärtänyt heikkouden ajatuk­ses­sani. Se loukkaa niitä joi­ta sil­lä on tarkoi­tus tukea.

1960-luvul­la Sumea vaivasi maat­alouden paha yli­tuotan­to. Trak­torit oli­vat kor­van­neet hevoset, eivätkä trak­torit syöneet heinää. Val­tavasti pel­toa vapau­tui ruuan tuotan­toon. Yli­tuotan­non dump­paami­nen maail­man­markki­noille tuli kalli­ik­si. Kek­sit­ti­in pel­lon­va­rausko­r­vauk­set. Vil­jeli­jöille mak­set­ti­in siitä, etteivät viel­jelleet mitään. Tämän piti olla vil­jeli­jöi­den kannal­ta silkkaa plus­saa. Kenenkään ei tarvin­nut tilaisu­u­teen tart­tua, mut­ta jos halusi, tämäkin vai­h­toe­hto oli tarjolla.

Vil­jeli­jät eivät siis menet­täneet rahas­sa mitään, mut­ta menet­tivät oman työn­sä arvos­tuk­sen. Suo kuok­ka ja Jus­si tun­si­vat itsen­sä häväistyk­si. Se syn­nyt­ti raivoa, tuot­ti SMP:lle val­taisen vaalivoiton ja syn­nyt­ti suuren muut­to­ryn­täyk­sen kaupunkei­hin ja Ruotsiin.

Vain palvelut voivat työllistää

Teol­lisu­us on työ­paikkana muut­tumas­sa yhä vain elit­is­tisem­mäk­si. Vain palve­lut voivat työl­listää taviksia. Henkilöko­htaiset palve­lut ovat pahasti alike­hit­tyneitä. Esimerkik­si rav­in­tolois­sa syömi­nen on perin harv­inaista Helsin­gin ulkopuolella.

Palve­lut eivät Suomes­sa men­esty, kos­ka palkkaerot ovat niin pieniä ja kos­ka palvelu­jen arvon­lisävero on niin korkea. Lisäk­si ei ole totut­tu käyt­tämään palvelu­ja. Itse tekem­i­nen on paljon arvoste­tumpaa. Samaan ilmiöön liit­tyy se, että halu­taan omis­taa auto itse, vaik­ka auton vuokraus tarvit­taes­sa ja taksin käyt­tö lyhy­il­la matkoil­la tuli­si­vat paljon halvemmaksi.

Helsingis­sä läh­es puo­let rav­in­tolois­sa työsken­tele­vistä on maahanmuuttajia.

= = = =

Kokon­aisu­udessaan tulo­erot eivät ole juuri kas­va­neet, vaik­ka suorit­tavaa työtä onkin tar­jol­la vähem­män, mut­ta mon­en sosi­aa­li­nen ase­ma on heiken­tynyt suh­teessa mui­hin. Sil­lä on suuri yhteiskun­nalli­nen vaikutus.