Uusi Keisari Xi Jinping

Jos kuu­lut niihin, jot­ka eivät näh­neet, mihin Putin pyr­ki, sin­un on läh­es velvol­lisu­us lukea sak­salais­ten jour­nal­istin Ste­fan Austin ja Adri­an Geor­gesin kir­ja Xi Jin­pingistä,  jot­tet jou­tu­isi sanomaan samaa uudestaan.

Kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten olin hyvin opti­misti­nen Kiinan kehi­tyk­ses­tä. Mah­ta­van talouskasvun oli määrä johtaa olo­jen lib­er­al­isoi­tu­miseen, kos­ka autoritäärisen maat eivät voi men­estyä. Näin tun­nut­ti­in usko­van myös Kiinas­sa.  Maas­ta tuli muun muas­sa Suomeen del­e­gaa­tioi­ta tutus­tu­maan oikeusval­tion periaatteisiin.

Sen jäl­keen lib­er­aalien demokra­tioiden men­estys on ollut heikkoa ja Kiina on kään­tynyt aiem­paa autoritäärisem­pään suun­taan. Trumpin, Brex­itin ja keltali­ivien maista ei ole mitään opittavaa.

Kir­jan anta­mat tiedot Kiinas­ta ovat todel­la huolestut­tavia. Silti kir­ja ei ole mus­tavalkoinen vaan panee pohti­maan, ovatko kiinalaiset sit­tenkin veikkaa­mas­sa oikeaa hevosta.

Kir­ja alkaa selostuk­sel­la Koronas­ta, kuin­ka sen hallinto kiel­si ensin ker­tomas­ta taud­ista mitään, minkä takia tau­ti pääsi lev­iämään. Sen jäl­keen Kiina on ollut mui­ta paljon parem­pi tais­tele­maan koron­aa vas­taan. Tältä osin kir­ja on men­nyt pain­oon liian aikaisin. Tämä tari­na ei ole vielä päätöksessään.

Kiinan taloudelli­nen nousu on maail­man­his­to­ri­an suurin taloudelli­nen harp­paus, jon­ka mit­ta­suhtei­ta on vaikea käsittää.

Kir­jas­sa koroste­taan, että Xi on oikeasti kom­mu­nisti, jon­ka tavoit­teena on jakaa kasvun hedelmiä koko kansalle. Tavoit­teessa on vielä tekemistä, kos­ka tulo­erot ovat Kiinas­sa Widerin mukaan suurem­mat kuin Yhdys­val­lois­sa. Kiinan omat tilas­tot tietysti ker­to­vat toista.

Kansan enemmistö hyväksyy valvonnan

Kiina on val­ta­van paljon län­si­mai­ta edel­lä dig­i­tal­isaa­tios­sa. Sen ansios­ta moni asia ‑esimerkik­si mak­sami­nen – toimii siel­lä paljon helpom­min. Tekoä­lyn kehit­tämisen tiel­lä ei ole lain­säädän­nöl­lisiä esteitä.

Kun eräs mies kaap­pasi pienen lapsen, valvon­takam­er­at kasvon­tun­nis­tuk­seen yhdis­tet­tynä tun­nis­ti­vat miehen välit­tömästi, hänen liikkeitään pystyt­ti­in seu­raa­maan ja pian lap­si oli palautet­tu van­hem­milleen. Loistavaa!

Jos val­tio olisi absolu­ut­tisen hyvä, kaik­ki täl­lainen olisi hienoa, mut­ta tätä voidaan käyt­tää myös väärin ja käytetään. Mut­ta val­taosa kiinalai­sista pitää tärkeäm­pänä toimi­van digiy­hteiskun­nan tuo­mia etu­ja kuin sen hait­to­ja poli­it­tiselle oppositiolle.

Kauan sit­ten keskustelin nuoren kiinalaisen kanssa Pekingis­sä. Hän piti itses­tään selvänä, että yksilön edun tulee väistyä yhteiskun­nan edun tieltä. Me ajat­telemme toisin, mut­ta noinkin voi ajatella.

Taitaa val­taosa kiinalai­sista hyväksyä paina­jais­maisen tun­tuisen kansalais­ten pistey­tyk­senkin. Urpu­tus­ta on tul­lut vain siitä, että liiken­teessäkin voi aiheut­taa itselleen pis­tei­den mene­tyk­siä. Jotain yhteistä on siis kiinalaisil­la ja suo­ma­laisil­la autoilijoilla.

Historia ei loppunutkaan

Kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten ajat­te­limme, että mei­dän arvo­jemme mukainen yhteiskun­ta tulee men­estymään parem­min, mut­ta oikeasti kukaan ei tiedä. Kovan haas­teen Kiina ainakin on heittänyt.

Itse olin aikanaan sitä mieltä, että autoritääri­nen yhteiskun­ta voi pär­jätä teknolo­giaa kopi­oimal­la, mut­ta tie nousee pystyyn, kun pitää kehit­tää jotain itse. Enää kiinalaiset eivät vain kopi­oi. Kol­ma­sosa maail­man paten­teista on kiinalaisia.

Xi ei vain­oa vain uigu­ure­ja. Teloite­tuk­si on joutunut myös moni poli­it­ti­nen kil­pail­i­ja kom­mu­nis­tisen puolueen sisältä. Kor­rup­tio on mainio peruste vain­o­ta ketä vain, kos­ka kor­rup­tio on levin­nyt kaikkialle.

Kiinan suuruus palautuu lyhyen tauon jälkeen

Olen vähän katk­era koulun his­to­ri­an opetuk­selle. Meille opetet­ti­in, että sivistys on alka­nut Egyp­tis­sä ja levin­nyt sieltä Kreikan ja Rooman kaut­ta Euroop­paan. Euroop­palaiset siir­tomaaisän­nät levit­tivät sitä alkukan­taisi­in mai­hin. Sitä ei ker­rot­tu, että Per­sia Kiinas­ta puhu­mat­takaan oli aikanaan paljon  Euroop­paa edellä.

Ei sitäkään ker­rot­tu, että kun Vas­co di Gama löysi mer­i­tien Inti­aan, hän otti laivaansa Per­si­as­ta luotsin, joka ker­toi, miten Inti­aan purjehditaan.

Kiina oli kak­si tuhat­ta vuot­ta sit­ten val­ta­van paljon Euroop­paa edel­lä vähän kaikessa.

Englan­ti ja Ran­s­ka nöyryyt­tivät kak­sisa­taa vuot­ta sit­ten Kiinaa pahasti. Tämä on syöpynyt kiinalais­ten kollek­ti­iviseen muistiin.

Esimerkik­si oop­i­um­so­ta: Bri­tann­ian armei­ja tais­tele­mas­sa huumekaup­pi­aiden puolesta!

Kungfutselaisuus

Xi on elvyt­tänyt kung­fut­se­laisu­u­den, kun Mao vain­osi Kungfutselaisia.

Kung­futse oli maalli­nen filosofi, joka esit­ti esimerkik­si Immanuel Kan­tin kat­e­gorisen imper­ati­ivin 2200 vuot­ta ennen Kan­tia ja paljon muu­ta sel­l­aista, joka on sit­tem­min kehitet­ty län­si­mais­sa ja jota olemme pitäneet län­si­maise­na sivistyksenä.

Toisin kuin mei­dän Jeesuk­semme, Kung­futse ei ollut jumalal­lista alku­perää, mut­ta silti hänen palve­limisek­seen on ole­mas­sa temppeleitä.

Taipumus uskon­toon näyt­tää ole­van ihmisen per­imää. Niin­pä jokaisel­la maal­la on oma uskon­ton­sa. Kiinas­sa keis­aria on palvot­tu kuin Jumalaa. Kiinalais­ten mielis­sä on siten Keis­arin kokoinen tilaus Jumalalle ja sitä Xi on sovit­ta­mas­sa itselleen.

Hal­lit­si­jaa palvot­ti­in aikanaan myös Japanis­sa ja Venäjäl­lä. Japanis­sa tapa ei kuitenkaan näytä ole­van tulos­sa takaisin.

= = = =

Kiinas­sa on hieno­ja ja sanon­to­ja, kuten ”Mikään met­sä ei viher­iöi ikuis­es­ti”. Sil­lä viitataan Euroop­paan ja Yhdys­val­toi­hin, noi­hin kui­h­tu­vi­in maailmanvaltoihin.