Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan?

Mart­ti Het­emä­ki on kir­joit­tanut blo­gis­saan VM:n sivul­la, ettei kan­na­ta perus­tu­loa tai osal­lis­tu­mis­tu­loa, kos­ka vastik­kee­ton tulo, jota ei menetä, vaik­ka kieltäy­tyy tar­jo­tus­ta työ­paikas­ta tai työvoimapoli­it­tis­es­ta koulu­tuk­ses­ta vähen­tää työn tar­jon­taa ja vbaaran­taa siten­julkisen talouden tasapainon.

Aluk­si pitää kor­ja­ta Het­emäen kir­joituk­ses­sa ole­va virhe, joka taas ker­ran osoit­taa, kuin­ka huonos­ti VM:ssä tun­netaan sitä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää, jota he arvioivat.

Het­emäen mukaan tulo­ton työstä kieltäy­tyvä saisi vero­ton­ta tuloa 1000 – 1200 euroa kuus­sa, kos­ka Kela mak­saisi perus­tu­lon päälle hänen asum­is­menon­sa kokon­aan kun­tako­htaisi­in ylära­joi­hin saak­ka. Hänen esimerkki­henkilön­sä saa siis toimeen­tu­lo­tukea, eikä perus­tu­lo sil­loin vaiku­ta hänen henkilöko­htaiseen tilanteeseen­sa sitä eikä tätä, kos­ka se vähen­netään sel­l­aise­naan toimeen­tu­lotues­ta.  Jos kieltäy­tyy työstä, toimeen­tu­lo­tukea voidaan leika­ta ensin sadal­la eurol­la ja jos kieltäy­tymi­nen on tois­tu­vaa, 200 eurol­la kuus­sa. Tähän perus­tu­lo ei tuo mitään muu­tos­ta, ellei muu­tok­ses­ta erik­seen päätetä. En ymmär­rä, mik­si päätettäisiin.

Kelan asum­is­tukea Het­emäen työstä kieltäy­tyvä henkilö voi saa­da, mut­ta sen mak­si­mi yksi­na­su­val­la Helsingis­sä on 406,40 euroa. jos vuokra on vaikka­pa vain 700 euroa ja perus­tu­lo 560 euroa, ruo­ka ja muu elämi­nen pitäisi kus­tan­taa 270 eurol­la. Min­un on vaikea uskoa, että tämä houkut­telisi joutenoloon kovin pitkäk­si aikaa. Tämä on alle sen tulota­son, johon pää­tyy, jos toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas naulaa sosi­aal­i­toimis­ton seinään teesin­sä, joiden mukaan ei suos­tu eikä tule koskaan suos­tu­maan mihinkään, ja tukea leikataan 40 %. Ei perus­tu­lo siis merk­itse sitä, että voisi kieltäy­tyä töistä parem­min kuin nytkään.

Huo­mat­takoon, että tuon Het­emäen toimeen­tu­lo­tukea saa­van työn­vieroksu­jan kan­nus­timet kuitenkin paranevat, kos­ka hän pääsee aiem­paa selvästi pienem­mil­lä ansio­tu­loil­la irti toimeen­tu­lotues­ta ja alkaa oikeasti hyö­tymään palkkatulostaan.

Mut­ta sit­ten itse asiaan.

Het­emä­ki pelkää perus­tu­los­sa, että oikeus kieltäy­tyä työstä tai koulu­tuk­ses­ta johtaa työl­lisyysas­teen lasku­un. Hän on toises­sa yhtey­dessä sanonut min­ulle, että tämä ris­ki on kas­vanut, kos­ka tietokone­pelien ja sosi­aalisen medi­an ansios­ta on mah­dol­lista elää laadukas­ta vapaa-aikaa aiem­paa pienem­mil­lä tuloil­la. Tämä on sinän­sä mie­lenki­in­toinen huomio.

Perus­tu­lon kan­nat­ta­jat taas sanovat, että jär­jet­tömien kan­nustin­loukku­jen purkami­nen lisäisi moti­vaa­tio­ta tehdä työtä ja ottaa vas­taan myös sat­un­naista keikkatyötä. Tästä on näyt­töä, kun työt­tömyys­tur­vaan laitet­ti­in 300 euron suo­jao­su­us. Sen jäl­keen työt­tömät ovat tart­tuneet selvästi hanakam­min keikkatöi­hin. Pait­si tietysti ne sadat tuhan­net, jot­ka saa­vat työ­markki­nat­uen päälle myös toimeen­tu­lo­tukea. Heil­lä tätä suo­jaosaa ei ole, vaan 100 euron keikas­ta jää käteen noin 17 euroa.

Voisi säästää yhteiskun­nan raho­ja, jos tuo 300 euron suo­jao­su­us laitet­taisi­in myös toimeen­tu­lo­tu­keen, joskin sil­loin kan­nusti­non­gel­ma siir­ty­isi toiseen paikkaan.

Het­emäen aja­tus­mallis­sa työt­tömät pitää pakot­taa otta­maan työtä vas­taan ja perus­tu­lo­ma­llis­sa siitä yritetään tehdä kannattava.

Kum­mas­sa mallis­sa luulisi työl­lisyysas­teen muo­dos­tu­van korkeam­mak­si: siinä, jos­sa työhön joudu­taan vai siinä, jos­sa töi­hin halu­taan? Jos työ­paik­ka tai työvoimapoli­it­ti­nen koulu­tus koetaan ran­gais­tuk­sek­si ja huonok­si tuurik­si, muo­dos­tuu kan­nustin väl­tel­lä työ­paikko­ja. Tämän voimaa ei kan­na­ta vähätel­lä, kos­ka omas­ta akti­ivi­su­ud­es­ta on työ­paikan löy­tymiselle ratkai­se­va merk­i­tys. Har­va työ­nan­ta­ja halu­aa töi­hin henkilöä, joka ilmoit­taa, että karenssin pelko on ain­oa syy ottaa tämä paik­ka vastaan.

Het­emä­ki sanoo kolum­nis­saan, että pohjo­is­mainen sosi­aal­i­tur­va on yht­enäistä perus­tu­loa parem­min räätälöi­ty anta­maan eri­laisi­in elämän­ti­lanteisi­in näh­den oikean määrän rahaa. Yht­enäi­nen perus­tu­lo olisi siten joillekin liian pieni tai tulisi liian kalli­ik­si. Sik­si sosi­aal­i­tur­va on toisaal­ta seka­va ja täyn­nä huono­ja kannusteita.

Tämä on sinän­sä hyvä point­ti. Asi­as­sa on kuitenkin toinenkin puoli. Kun kaikkia ajateltavis­sa ole­via sosi­aal­isia onnet­to­muuk­sia vas­taan tul­laan räätälöidy­il­lä paketeil­la, näitä onnet­to­muuk­sia tup­paa ilmen­emään enem­män. Moral haz­ard toimii tässäkin. Perus­tu­lo suo­ravi­ivaisim­mas­sa muo­dos­saan sälyt­tää enem­män vas­tu­u­ta yksilölle itselleen ja sik­si kan­nus­taa myös pitämään omas­ta elämästään parem­paa huol­ta. Onhan sitäkin kuul­tu, että Kelan toimis­tossa kehote­taan vaikeuk­si­in joutunut­ta lap­siper­het­tä eroa­maan, kos­ka näin tulot nousi­si­vat. (Näin henkilö itse min­ulle ker­toi.) Moni on keksinyt tämän ratkaisun itsekin.

Perus­tu­loakin voi kuitenkin räätälöidä taval­la, joka ei riko perus­tu­lon luon­net­ta. Olen vuon­na 2009 julka­istus­sa blogikir­joituk­ses­sa Perus­tu­lo 4 – Mitä muu­ta tarvit­taisi­in hah­mot­tanut sosi­aal­i­tur­vaa, joka koos­t­u­isi neljän­lai­sista toisi­in­sa sopivista legopa­likoista. Nyt niitä on noin 150, eikä niiden sovel­tuvu­ut­ta toisi­in­sa ole juuri mietit­ty, vaan esimerkik­si tulo-käsite ja per­hekäsite vai­htel­e­vat perus­teet­tomasti.  Jos­sakin olen kir­joit­tanut tästä myöhem­min parem­min, mut­ta en löytänyt.

Mut­ta takaisin tähän oikeu­teen kieltäy­tyä työstä. Annan Het­emäelle yhden argu­mentin lisää, jota hän ei ole hok­san­nut käyttää.

Jokainen itseään edis­tyk­sel­lisenä pitävä halu­aa lyhen­tää koti­hoidointuen kestoa, kos­ka kolme vuot­ta – tai kol­men lapsen tapauk­ses­sa yhdek­sän vuot­ta – kotona heiken­tää äidin työu­raa ja nais­ten ase­maa yhteiskun­nas­sa ylipään­sä. Perus­tu­lo olisi koti­hoidon tukea suurem­pi tuki koti­in jäävälle puolisolle ja sen turvin voisi jäädä koti­in hoita­maan las­ta vaik­ka siihen saak­ka, kun tämä täyt­tää 20 vuot­ta. Koti­hoidon tukeen sisäl­tyvä vuorineu­vok­sen kotirou­van palk­ka on ilmeinen kauneusvirhe koko mallissa.

Oikeus jäädä työvoiman ulkop­uolelle näyt­tää ole­van Het­emäel­lä ylit­sepääsemätön asia, jon­ka vuok­si hän on valmis hylkäämään johdon­mukaiseen perus­tu­loon sisäl­tyvät selvästi parem­mat kan­nus­timet. Vastik­keet­to­muus liit­tyy perus­tu­loide­olo­giaan, mut­ta ei se liity mitenkään loogis­es­ti itse malli­in. Mik­si Het­emä­ki ei esitä perus­tu­loa, jos­sa on työstä kieltäy­tyvälle vaik­ka saman­lainen sank­tioma­lli kuin toimeentulotuessa?

Prob­lem solved?

En pidä tätä tarkoituk­sen­mukaise­na, kos­ka kuten san­ot­tu, työn kokem­i­nen ran­gais­tuk­sek­si vähen­tää uskoak­seni työn tar­jon­taa, mut­ta jos tämä on esteenä perus­tu­lo­ma­llin edis­tämisek­si, niin voihan sen noinkin tehdä. Kyl­lä pieni pakko voi olla joskus hyvä keino estää syr­jäy­tymistä. Tuon pitkit­tyneen koti­hoidontuen ja “Vuorineu­vok­sen  kotirou­vaon­gel­man” tämä myös poistaisi.

Itseasi­as­sa vihreät aloit­ti­vat ehto­jen lait­tamisen perus­tu­loon lisäämäl­lä omaan malli­in­sa ehdon, että maa­han­muut­ta­jien on osal­lis­tut­ta­va kotous­tus­toimi­in perus­tu­lon ehtona. Pelkona oli maa­han­muut­ta­jaäi­tien jäämi­nen koti­in lap­sia hoita­maan, jol­loin kumpikaan ei opi suomea eikä paljon muutakaan.