Suomen metsästrategia ja ilmastonmuutos

Myön­nän, että en ole ehtinyt/osannut paneu­tua Suomen met­sien hiilin­ielu­laskelmi­in kun­nol­la. Keskustelu­un on vaikea ottaa kan­taa, kos­ka siihen äänekkäim­min esi­in­tyvil­lä tahoil­la ei ole pien­in­täkään halua etsiä totu­ut­ta vaan omaa etuaan.

Suomen bio­taloussek­torin argu­ment­tien uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että ala on jäänyt mon­esti kiin­ni vilpil­li­sistä argu­menteista, eri­tyis­es­ti yrit­täessään perustel­la ilmeisen avut­tomasti, ettei turpeen polt­to lisää ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta. ”Joka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäillään.”

Esitän oman päät­te­lyni siitä, miten asi­aa pitäisi tarkastel­la tietämät­tä lainkaan, mitä nämä peri­aat­teet vaikut­ta­vat Suomen tilanteeseen.

Ensin pitää vali­ta, ote­taanko lähtöko­hdak­si ilmas­to­tasa-arvo niin, että jokaisel­la maal­la on samankokoinen päästöki­in­tiö henkeä kohden vai se, että pros­en­tu­aaliset päästövähen­nyk­set ovat suun­nilleen yhtä suuria joka maas­sa – siis että men­neet syn­nit oikeut­ta­vat tulevat.

Suo­mi kuu­luu näi­hin syn­tisimpi­in mai­hin, eli päästöt henkeä kohden ovat meil­lä keskimääräistä korkeampia. On siis mei­dän etumme ottaa lähtöko­hdak­si aiem­mat päästöt eikä eri maid­en keskiar­voa. Kos­ka EU on läht­enyt tästä pros­ent­tileikkauslin­jas­ta, ote­taan se siis lähtöko­hdak­si, mut­ta muis­te­taan, mitä valittiin.

Kun ote­taan lähtöko­hdak­si van­hat päästöt, ote­taan lähtöko­hdak­si myös van­hat nielut, kos­ka nielu­jen lisäämi­nen tai suo­jelu on yhtä tärkeää lop­putu­lok­selle kuin päästö­jen vähentäminen.

Lähtöko­htana ovat siis van­hat net­topäästöt P – N, jos­ta luvus­ta pitäisi siis tul­la alas jonkin sovi­tun pros­entin mukaan. Jos onnis­tuu lisäämään nielua, on siis tämän mukaan oikeutet­tu vähen­tämään päästöjä hitaam­min ja päinvastoin.

Niin ei voi laskea, että jos van­hat päästöt ovat P ja nielu on N ja päästöjä pitää vähen­tää 100 p%, uudet päästöt oli­si­vat P (1‑p) + N eli että nielu oikeut­taa lisäämään omia päästöjä niin kauan kuin nielu­ja on. Se, että Suomes­ta esitetään myös täl­lai­sista logi­ikkaa, vie uskot­tavu­ut­ta koko maalta.

Lähtöko­htana ovat net­topäästöt, eivät brut­topäästöt. Muuten­han esimerkik­si ran­nikko­val­tiot voisi­vat elää kuin pel­los­sa, kos­ka meret ovat nielu.

Miten suo­ma­lainen met­sän­hoito sit­ten vaikut­taa tai voi vaikut­taa tähän? Sitä pitää kat­soa sen mukaan, mikä on bio­mas­san määrä Suomen met­sis­sä eri vai­h­toe­hdoil­la. Huo­matkaa bio­mas­san määrä, ei vain runk­op­u­un määrä, kos­ka met­sässä, toisin kuin puu­pel­loil­la, on run­saasti muu­takin bio­mas­saa kuin hyö­tykäyt­töön kas­vatet­tu­ja puita.

Jos hakkuiden lisäämi­nen tarkoituk­se­na polt­taa puu­ta ilmake­hään vähen­tää tuo­ta nielua, se vähen­tää sitä ja tämä on aivan sama asia kuin vaikka­pa kivi­hi­ilen tai turpeen polton lisääminen.

Asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksik­er­tainen.  Met­sä ei voi olla lop­u­ton nielu, kos­ka jos­sain vai­heessa se sat­ur­oituu. Tosin maaperään voi ilmeis­es­ti sitoutua hiiltä läh­es lop­ut­tomasti, mikä sekin pitää muis­taa. Puus­ta­han suuri osa on juuristossa.

Jos perus­ta­sok­si valit­tuina vuosi­na nielu on ollut epä­taval­lisen suuri niin, ettei se pysty­isi mitenkään sel­l­aise­na säi­lymään, se on lähtöko­htana väärä.

Pitää siis ottaa huomioon se, miten puun polt­toon tähtäävä bios­trate­gia vaikut­taa nielu­un ja met­sis­sä ole­vaan bio­mas­san määrään pitkäl­lä aikavälil­lä. Aikaväli ei kuitenkaan voi olla lop­ut­toman pitkä, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei voi odot­taa sato­ja vuosia. Tarkastelu­välin pitäisi olla muu­tamia kym­meniä vuosia korkeintaan.

Ajatuk­sel­la, että Suomel­la on oikeus vähen­tää nielua kuin­ka paljon vain kun­han se ei muu­tu negati­ivisek­si, ei ole men­estymisen mahdollisuutta.

Itse puun polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden selvästi enem­män kuin kivi­hi­ili, ilmais­es­ti jopa enem­män kuin turve. Vielä enem­män päästöjä suh­teessa fos­si­il­isi­in syn­tyy, kun puus­ta tehdään nestemäistä polt­toainet­ta. Sik­si Suomel­la on velvol­lisu­us osoit­taa kiis­tat­tomasti, että puun ener­giankäyt­tö kiihdyt­tää vas­taavasti nieluja.

Yksinker­taisin lasken­takaa­va tietysti olisi, että las­ket­taisi­in brut­topäästöjä ja nielu­ja erik­seen. Siis myös puun polton päästöt oli­si­vat päästöjä ja vas­taavasti nielut oli­si­vat kokon­aisu­udessaan nielu­ja. Mut­ta tämä saat­taisi olla liian osa muu­tos nykyjärjestelmään.

= = = =

Suomen nielu­laskel­mat kyseenalais­tanei­ta tutk­i­joi­ta on pidet­ty epäisän­maal­lisi­na. Pitäisi enää tietää, että epäisän­maal­lisi­na mis­sä mielessä?

Kuin Johan Bäck­man, joka levit­tää venäläiseen medi­aan perät­tömiä tieto­ja Suomes­ta, vai kuin niitä venäläisiä, jot­ka kieliv­ät maansa dop­inghui­jauk­ses­ta Wadalle?