Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin

Lap­siper­hei­den määrä ratikkakaupungis­sa on lisään­tynyt paljon viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. Oheises­sa taulukos­sa on lap­siper­hei­den määrän kasvu Helsingis­sä ja eräil­lä alueille kan­takaupungis­sa. Jot­ta näk­isimme, paljonko lap­siper­hei­den määrä on kas­vanut, taulukos­ta näkyy myös asun­tokun­tien määrän lisäys. Huo­maamme, että koko Helsingis­sä lap­siper­hei­den osu­us on jopa laskenut – asun­tokun­tien määrä on nous­sut suh­teessa enem­män kuin lap­siper­hei­den määrä – mut­ta kan­takaupungis­sa lap­siper­hei­den määrä on kas­vanut merkit­tävästi. Vallilas­sa yli puo­let lisää!

Taulukko: Lap­siper­hei­den määrän kasvu eräis­sä Helsin­gin kaupunginosissa.

Ei ole kiva olla näil­lä alueil­la päiväkodin johta­jana, sil­lä tästä ei kaupun­gin tietokeskus osan­nut varoit­taa lainkaan.

Nuoret aikuiset eivät halua enää muut­taa pois kaupungista koiran ja auton kanssa omakoti­taloon, vaan halu­a­vat elää keskel­lä kaikkea sitä, mis­sä tapahtuu.

Lap­siper­hei­den arki on kaupungis­sa helpom­paa. Lap­sia ei esimerkik­si tarvitse kul­jet­taa har­ras­tuk­si­in, kos­ka he voivat liikkua tur­val­lis­es­ti itse ratikalla.

Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on otet­ta­va huomioon se, että kan­takaupungis­sa asuu nyt paljon enem­män lap­sia. Kort­telei­den pihat on varat­ta­va pikku­lap­sille ja puis­tot on suun­nitelta­va heitä ajatellen. Aivan keskus­tas­sakin pitää olla lap­sille sopivia puis­to­ja ajatellen vaik­ka van­hempi­en kaupassakäyntiä.