Perustulo kokeilu tuottaa tärkeätä tietoa siitä, miten pitkäaikaistyöttömät ovat työllistyvät, jos se tehdään heille erittäin kannattavaksi. Parhaimmillaan tämä voi murtaa pessimismin, jolla moni suhtautuu pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksiin.
Nyt kokeilussa olevaa perustuloa ei ole mahdollista toteuttaa sellaisenaan. Saisivathan siinä kaikki työssä käyvät suomalaiset lisää rahaa yli kuusi tuhatta euroa vuodessa.
Tämä johtuu siitä, ettei verohallinto lähtenyt kokeiluun mukaan. Ansiotuloja verotetaan toden teolla vain 1200 euron kuukausitulojen yli menevältä osalta. Oikeassa perustulomallissa verotus alkaa ensimmäisestä ansaituista eurosta, jolloin normaalin palkansaajan tulot eivät muutu juuri lainkaan.
= = =
Perustulolla on ainakin kolme tarkoitusta: yksinkertaistaa tulojentasausjärjestelmää, yhtenäistää eri syin maksettavat tulonsiirrot ja tukea pienipalkkaisia.
Tulojen tasaus jakautuu verotukseen ja tulonsiirtoihin. Nämä nivoutuvat toisiinsa niin huonosti, että käytettävissä olevat tulot riippuvat ansiotuloista perin epäjohdonmukaisesti. Perustulon tarkoituksena on tehdä nettoansioiden riippuvuus ansiotuloista lineaariseksi, jolloin korkean marginaaliveron haitat minimoituvat. Ihan tähän ei päästä, koska perustulo tarvitsee rinnalleen asumistuen, ellei asuntotuloa ryhdytä verottamaan, ja sille taas ei näyhtä olevan hyväksyntää. Siksi perustulossakin efektiiviset marginaaliverot ovat palkka-asteikon alapäässä edelleen korkeita, mutta eivät niin järjettömiä kuin nyt.
Tulonsiirtoja ja verotusta on vaikeaa yhdistää järkeväksi kokonaisuudeksi, koska verotus perustuu vuosituloihin ja tulonsiirrot kuukausituloihin.
Tähän saattaa olla tulossa muutos. Tekeillä oleva reaaliaikainen tulorekisteri tekee jatkossa helpommaksi yhdistää verotus ja tulonsiirrot johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, jolloin se kyllä muistuttaisi aika paljonperustuloa.
Syyperusteissa sosiaaliturvassa ongelmia aiheuttaa myös rajanveto tulottomuuden syystä. On esimerkiksi makuasia, kuuluuko masennuksesta kärsivä työttömyysturvan vai sairausvakuutuksen piiriin. Työttömyyspäivärahalla hän ei saa kieltäytyä työstä, mutta sairauspäivärahalla ansiotyö tai tentissä käyminen onkin sosiaaliturvapetos. Miksi masentunut ei saisi yrittää tehdä työtä tai käydä tentissä?
= = = =
Työttömyysturvan 300 euron suojaosuus oli askel perustulon suuntaan. Kun pienet ansiotulot eivät leikkaa työttömyysturvaa lainkaan, työttömät tarttuvat nyt yhä yleisemmin satunnaisiin töihin. Se on jopa kannattavampaa kuin perustulon oloissa, jossa pienistäkin ansioista menisi yli 40 % veroa.
Tällainen paikkailu aiheuttaa yleensä uusia hankaluuksia. Palkka ja soviteltu päiväraha eivät saa nousta alkuperäistä palkkaa suuremmaksi. Tästä seuraa sadan prosentin leikkuri. Työtä ei myöskään saa tehdä enempää kuin 80 % kokoaikaisesta työstä.
Tuntirajoitus ainakin kannattaisi poistaa. Se tekisi työttömyysturvasta yleisen matalapalkkatuen ja kompensoisi siirtymistä aiempaa pienipalkkaisempiin töihin, eräänlaisena sopeutusraha, jollaista ehdotimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissa Lisää matalapalkkatyötä.
= = = =
Palkkaerot pyrkivät kasvamaan, ja jos se estetään, kasvaa työttömyys. Monille automaation syrjäyttämille vaihtoehtoina on vain työttömyys tai matalapalkkainen työ palvelualoilla.
Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat ovat onnistuneet muita paremmin pitämään työttömyyden matalana. Ne tukevat matalatuottoista työtä kukin omalla tavallaan.
Yhdysvallat tukee tuhannen dollarin kuukausipalkkaan saakka 40 sentillä jokaista ansaittua dollaria. Saksalla on minijobs järjestelmä, jossa ansiotulo on hyvin pieni, mutta se tulee työttömyysturvan päälle. Ruotsilla on samankaltainen palkkatukijärjestelmä kuin Suomessa, jota sovelletaan paljon laajemmin.
Mikään näistä ei sovellu itsensä työllistäjille, vaikka se on yhä merkittävämpi vaihtoehto työttömyydelle.
Saksan minijobsit ovat osoittautuneet loukuksi, josta ei ole tietä oikeille työmarkkinoille. Loukuksi on osoittautunut myös tämä Suomen ja Ruotsin soveltama palkkatukikin.
Jos palkkatuen turvin palkataan joku huoltoasemalle tankkaamaan autoja, työ loppuu väistämättä, kun tukikuukaudet loppuvat, koska asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan palvelusta tarpeeksi. Palkkatuessa oletetaan on, että työttömyys johtuu työttömän ominaisuuksista eikä talouden tilasta.
Matalatuottoista työtä on tuettava, jotta syntyisi työttömille soveltuvaa työtä. Tarve vaikuttaa pitkäaikaiselta. Kysymys ei ole yksittäisen työttömän tilapäisten vajavaisuuksia korjaamisesta, vaan pitempiaikaisesta puuttumisesta työmarkkinoiden tasapainoon niiden hyväksi, joiden markkina-arvo on nyt työmarkkinoilla huono esimerkiksi vääränlaisen tai puutteellisen koulutuksen vuoksi.
Perustuloon siirtyminen ei näytä olevan aivan ovella. Toivottavasti kansallinen tulorekisteri silti helpottaa syyperusteisen sosiaaliturvan suurimpien hölmöyksin karsimista. On aivan sama, millä nimellä uudistusta kutsutaan, kunhan se toimii.
Entä jos unohtaisimme toistaiseksi sosiaaliturvan yksinkertaistamisen ja käyttäisimme perustuloa ainakin aluksi vain pienten palkkojen tukeen? Silloin se kannattaisi toteuttaa negatiivisena tuloverona verona (kts. alla) niin, että veroasteikkoa lasketaan pienimpien tulojen kohdalla vähän nollan alapuolelle. Valtio siis maksaisi pienituloisille negatiivista veroa.
Aluksi veroasteikkoa voisi jatkaa vain 100 euroa nollan alapuolelle. Muutos ei olisi suuri, mutta pienipalkkaisen taloudessa se olisi suuri. Näin tehtäisiin oikeutta pienipalkkaisille ja itsensä työllistäjille
Jos tästä saadaan hyviä kokemuksia, voitaisiin asteikkoa jatkaa alaspäin niin, että maksimituki nousisi 200 euroon ja niin edelleen. Koska tarkoituksena ei ole puuttua sosiaaliturvan tasoon, tulonsiirtoja joko pienennettäisiin negatiivisen tuloveron verran tai negatiivinen tulovero toteutettaisiin ansiotulovähennyksen kautta, jolloin se kohdistuisi vain pienipalkkaisiin. Tässä tulisi kuitenkin vaikeuksia sen kanssa, että verotus perustuu vuosituloihin.
Näin edeten voisi toteuttaa todellisen perustulon asteittain tai pitäytyä tähän pienten palkkojen tukeen, jos siltä tuntuu.
On suuri vääryys, ettei pienipalkkinen hyödy työnteosta juuri mitään.
Olen kijoittanut aiheesta aiemminkin otsikolla Ylhäältä alolitettu perutuslo
= = = =
Tämä kirjoitus on julkaistu lyhyemmässä muodossa Suomen Kuvalehden Näkökulma-artikkelina.
= = =
Liite
Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat sama järjestelmä, raha vain kulkee eri kautta. Yksinkertaisessa perustulossa jokainen saa tililleen perustulon Yp minkä jälkeen kaikista ansiotuloista peritään veroa t %. Niinpä käteen jäävä tulo on
Yk = Yp + (100‑t)/100Y,
missä Y = ansiotulo
Negatiivisessa tuloverossa on verotettavabn tulon alaraja Yo jonka yli menevältä osalta yhteiskunta perii veroa t %. Jos tulot alittavat verotettavan tulon alarajan, yhteiskunta maksaa pienituloisuuden perusteella negatiivista veroa t% siltä osin, kun tulot alittavat verotettavan tulon alarajan. Tällöin käteen jäävät tulot ovat
Yk = Y-(Y- Yo)t/100 = Yp + (100‑t)/100Y, kun
Yp = t/100Yo
Joillekin on kovin tärkeätä, että perustulossa kerätään bruttomääräisesti veroja enemmän kin nyt, koska rahaa kulkee edestakaisin. Heitä varten on täsmälleen identtinen negatiivinen tulovero, jossa bruttoveroaste on pienempi, koska rahaa kulkee nykyistä vähemmän edestakaisin.