Rooma – Firenze jälkipuintia (1)

Moni pyysi min­ul­ta fak­tapo­h­jaista tietoa matkas­tani. Tämän aiheen yleisö ei ole kovin iso, mut­ta kir­joi­tan silti.

Fil­lari ja lentokone

Pyörän voi ottaa joko mukaan lentokoneeseen tai vuokra­ta paikan päältä. Vuokraami­nen kan­nat­taa tehdä netis­sä valmi­ik­si, jot­ta pystyy val­it­se­maan laadukkaan vuokraa­mon. Suurin osa pyörävuokraamoista kun vuokraa ”mar­ket­ti­fil­lare­i­ta”. Nyky­isin saa jo aika hyviä fil­lare­i­ta. Moni ottaa koti­maas­ta mukaan polkimet ja sat­u­lan. Polkimia en ihan ymmär­rä, kos­ka lukkopolkimet ovat stan­dard­ika­maa, mut­ta sat­u­la kan­nat­taa ottaa, jos halu­aa istua seu­raa­vanakin päivänä.

Itse päädyin otta­maan mukaan oman fil­lar­in, kos­ka oma on aina oma ja kos­ka halusin fil­lari­in ohjaus­tanko­laukun ja sat­u­lanalus­laukun. Jälkim­mäisen olisin saanut tietysti otta­mal­la mukaan sat­u­lan, mut­ta edel­lis­es­tä olin vähän epä­var­ma. Fil­lari laukkuineen kuvassa.

Finnair ottaa fil­lar­ista törkeästi 75 euroa suun­taansa. Se pitää paka­ta kovaan laukku­un (älkää mis­sään tapauk­ses­sa lait­tako sitä pehmeään laukku­un, hajoaa liki var­masti!). Minä lainasin laukun tuttavaltani.

Pyörälaukun voi myös vuokra­ta ken­tältä Air­shells ‑palvelus­ta. Hei­dän pyörälaukkun­sa ovat ihan hyviä, mut­ta aika pieniä. Minä olen aika pienikokoinen, mut­ta silti min­ul­la on ollut suuria vaikeuk­sia saa­da fil­lar­i­ani mah­tu­maan laukku­un. Siitä selvisi irrot­ta­mal­la ohjaus­tan­gon. Polkimien irrot­ta­mi­nen on ruti­inia eikä ole kovin iso oper­aa­tio. Jotkut laukut vaa­ti­vat jopa etuhaarukan irrot­tamista. Näin voi olla myös Air­shells-laukuil­la, jos fil­lar­in runk­oko­rkeus on yhtään isompi.

Jos ken­täl­lä on Air­shells palvelu, he säi­lyt­tävät laukun (siis omansa) 8 €/viikko. Roomas­sa palvelua ei ole. Minä jouduin tal­let­ta­maan lainalaukku­ni matkatavarasäi­ly­tyk­seen ja mak­soin siitä 48 €. Kaikki­nen­sa pyörän kul­je­tus tuli siis mak­samaan 198 euroa. Pyörän vuokraami­nen olisi ollut halvem­paa, mut­ta oma on oma.

Air Baltic kul­jet­taa fil­lar­in sel­l­aise­naan. Ilmeis­es­ti myös Nor­we­gian hyväksyy pakkaa­mat­tomat laukut. Joku väit­ti myös Finnairin hyväksyvän, mut­ta vaa­ti­van allekir­joituk­sen, että kan­taa itse vas­tu­un, jos fil­lari menee rikki.

Polkimet saa teo­ri­as­sa auki kuu­siokoloavaimel­la, mut­ta käytän­nössä siihen tarvit­see ohuen 5 millin kiin­toavaimen, jol­laisen saa pyöräli­ikeestä. Oikean­puoleisen polki­men kier­teet ovat oikein­päin ja vasem­man väärin­päin. Polki­men saa auki paina­mal­la alaspäin, kun kiin­toavain osoit­taa taak­sepäin. Hyvä muis­tisään­tö on myös, että polkimet voi kiertää kiin­ni pitämäl­lä kiin­toavaimes­ta kiin­ni ja pyörit­tämäl­lä polkimia taaksepäin.

Rep­pu

Minä kan­nan tavarani repus­sa, joka pain­oi noin seit­semän kiloa. Ohjaus­tanko­laukus­sa ja sat­u­lanalus­laukus­sa oli tavaraa var­maankin vähän yli kolme kiloa. Nyky­isin saa sat­u­la­put­keen kiin­nitet­täviä laukku­ja, joi­hin saa lait­taa yhdek­sän kiloa tavaraa. Suosit­te­len sel­l­aisen käyt­töä kesähel­teil­lä, kos­ka rep­pu on aika hiosta­va. Nyt päädyin rep­pu­un, kos­ka oli huhtikuu.

Repun hyviä puo­lia on, että se kul­kee hel­posti mukana, joten sitä ei voi varas­taa. Siinä on paljon tasku­ja, joi­hin voi pan­na kaikkea sel­l­aista, mitä pitää kaivaa esille kesken matkan. Verkko­taskut ovat hyviä märän pyykin kul­jet­tamista varten.

Hyvä rep­pu pan­naan kiin­ni vat­san kohdal­ta vyöl­lä ja rin­nan yli toisel­la. Sil­loin se ei rasita olka­päitä. Repus­sani on selkää vas­ten verkko. Hyvä oival­lus on jäänyt puoli­tiehen, sil­lä verkko on niin tiheä, että sen reiät ovat alle puo­let pin­ta-alas­ta.  Hiostaisi vähem­män, jos reiät oli­si­vat vaikka­pa 95 % pinta-alasta.

Kar­tat

Min­ul­la oli mukana koko Ital­ian maantiekart­ta strate­gista suun­nit­telua varten. Tak­tista suun­nit­telua varten tarvi­ti­sisi aika ison mit­takaa­van kar­tan (1:100 000 vähin­tään), mikä tarkoit­taa, että niitä pitäisi olla paljon. Luotin Lumi­an HERE-kar­tas­toon (mikä tuot­ti pari pahaa mokaa) ja Garminin fil­lari­nav­i­gaat­torin kart­taan. Luulin, että min­ul­la olisi Garminia varten Ital­ian pyöräi­lykart­ta, mut­ta se ei jostain syys­tä toimin­ut, mis­tä tuli lisää ongelmia. Viral­liset pyöräre­itit ovat hyviä, mut­ta niitä ei voi seu­ra­ta, elleivät ne ole navigaattorissa.

Opencyclemap.org

Tämä wiki-peri­aat­teel­la toimi­va pyöräkar­tas­to ker­too todel­la hyviä pyöräre­it­te­jä. Ne ovat kuitenkin usein maantiepyörille sopi­mat­to­mia. Har­mi, ettei maantiepyörien reit­te­jä ole ker­rot­tu erikseen.

Fil­lari

Min­ul­la on Rid­leyn maantiepyörä, johon on laitet­tu triplavai­hde eteen. Jos olisin voin­ut vali­ta kau­pan varas­tos­ta minkä pyörän vain tälle matkalle, olisin ottanut var­maankin cyclocrossin. Niiden tol­er­anssi huonolle pin­noit­teelle on suurem­pi ja ennen kaikkea niis­sä on paljon pienem­mät vaihteet.

Pukin­sarv­i­fil­lari on minus­ta pitkäl­lä matkalla ehdot­tomasti parem­pi kuin suo­ra tanko. Ajaes­sa kan­nat­taa vai­h­taa ajoasen­toa yht­enään. Pukin­sarv­i­fil­lar­il­la ajoasen­to­ja on määritelmästä riip­puen 4–5, suo­ral­la tan­gol­la vain se yksi. Kun se yksi asen­to on mah­dolli­nen myös pukin­sarv­i­fil­lar­il­la, olemme minus­ta päässeet tasais­es­ti parem­paan vaihtoehtoon

Maantiepyörä on aivan ihana nor­maa­likäytössä, mut­ta yli kymme­nen kiloa pakkauk­sia vei suuren osan sen hyvistä puolista. Matkavauhti putosi pakkausten ja repun ilman­vas­tuk­sen takia ainakin 20%

Olen nuorem­pana tehnyt pitk­iä matko­ja Nishi­ki Con­tine­tal ‑fil­lar­il­la sat­u­lalaukku­jen kanssa. En vai­h­taisi takaisin. Vaik­ka Rid­ley kul­ki pakkausten takia paljon hitaam­min kuin yleen­sä, kul­ki se kuitenkin paljon nopeam­min kuin Nishikini.

Vai­h­teet

Hirveän mokan tein, kun laisku­ut­tani en vai­h­dat­tanut fil­lari­i­ni puuhunki­ipeämis­vai­htei­ta.  Ajat­telin, että ei tarvitse, kos­ka en ole menos­sa vuo­rille. Vuo­ril­la en olisi kevyem­piä vai­htei­ta tarvin­nutkaan, kos­ka mäet eivät voi olla tolkut­toman jyrkkiä tal­ven takia.

Joku kysyi, kuin­ka mon­ta piikkiä vai­hteis­sani on edessä ja takana. En ole laskenut. Pienin vai­hde on parhaim­mil­laan, kun nopeus on 12 km/h. Sen alin järkevä nopeus nousus­sa on 8,5 km/h. Jos nousu on 10 %, tuo 12 km/h edel­lyt­tää 340 watin tehoa ja 8,5 km/h 240 wat­tia. Min­ulle se menee hap­pive­lan puolelle. Nishikissäni oli vai­heet, joil­la pystyi tikit­tämään mäk­iä ylös 5 km/h, jol­loin hen­gi­tyk­sen­tasaus­tauko­ja ei tarvittu.

Mäet

Val­itin matkapäiväkir­jas­sani paljon mäistä. Ongel­ma ei ollut mäis­sä vaan fil­lar­in vai­hteis­sa. Ital­ian pyöräi­lyn suo­la on maas­tonkumpuile­vu­us, jos­ta palkkiona on usko­mat­toman kau­ni­ita maisemia. Mäk­istä reit­tiä ajaa paljon mielu­um­min kuin tasaista peltomaastoa.

Reit­ti

On paljon palk­it­se­vam­paa ajaa pis­teestä A pis­teeseen B kuin aloit­taa ja lopet­taa samas­ta paikas­ta. Jälkim­mäiseen vai­h­toe­htoon liit­tyy aina tyl­sä lop­putaival kohti maalia. Samas­ta syys­tä mat­ka kotoa kauas on parem­pi kuin kaukaa koti­in, kos­ka kotia läh­estyt­täessä muu­ta­ma viimeinen päivä on vain työtä.

Min­ut kul­je­tus­laukku pakot­ti palaa­maan Roomaan, muuten olisin var­maankin suun­nan­nut Milanoon. Vuokrat­ta­va Air­shells-laukku ratkaisee tämän ongel­man, mut­ta Ital­ias­sa se ei toi­mi. Paras­ta on, jos palu­upäivän voi jät­tää auki, kos­ka pakko­tahti­nen ajami­nen on aina ikävää.

Yhden­su­un­taiset liput pudot­ta­vat Finnairin pois laskuista, kos­ka yhtiö ei myy yhden­su­un­taisia lip­pu­ja. No myy kyl­lä, mut­ta ne mak­sa­vat enem­män kuin edestakainen lip­pu. En tiedä kuin­ka tyh­minä he matkus­ta­jia pitävät, sil­lä jokainen yhteen suun­taan matkus­ta­va ostaa tietysti halvem­man edestakaisen lipun ja jät­tää palu­umatkan käyt­tämät­tä. Näin menetel­lessään Finnair kuitenkin hin­noit­telee itsen­sä ulos.

Pyörävä­li­neet

Tämä oli kum­malli­nen mat­ka. Fil­lari pysyi ehjänä, edes sen ketju­ja ei pitänyt ras­va­ta eikä renkai­ta pumpa­ta saatik­ka paikata.

Min­ul­la on mukana paikkaus­tarvikkeet, kak­si vara­sisären­gas­ta (ei yhtään ulko­ren­gas­ta!) kumi­navaa­jat, kuu­siokoloavaimet ja ruu­vimeis­seli sekä ketjuöljyä. Jos ren­gas puhkeaa, vai­h­dan sen ja mah­dol­lis­es­ti paikkaan hotel­lis­sa. Vuo­toko­h­ta on kuitenkin selvitet­tävä, jot­ta reiän aiheut­ta­jan löytää ja saa irti päällysrenkaas­ta. Yleen­sä se nimit­täin jää siihen kiinni.