Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi
Taas mallimaa! Tarkoitetaanko tällä, että Suomen käytännöistä otetaan oppia vai että niistä otetaan opiksi?
Lupakäytäntöjä helpotetaan ja normeja puretaan (erityisesti yrittäjyyden ja investointien lupabyrokratia, kolmas sektori, maatalous, asuminen ja maankäyttö)
Normien purkaminen yleisellä tasolla oikein hyvä tavoite, mutta sitten tulevat vastaan yksityiskohdat. Jokaisella normilla on ainakin joskus ollut jokin peruste. Lupabyrokratiaa kannattaa yksinkertaistaa niin, että viranomaisilta haetaan hankkeeseen yksi lupa ja viranomaistoiminta organisoidaan niin, että eri näkökohdat punnitaan siellä viranomaispäässä, eikä niin, ettei terveellisyydestä ja turvallisuudesta tarvitse enää välittää. Asumisen ja maankäytön normit? Tarkoitetaanko tällä väestönsuojia ja autopaikkoja tai kenties esteettömyyttä? Toivottavasti ei energiamääräyksiä.
Jos sillä tarkoitetaan rajatonta hajarakennusoikeutta, pitäisi säätää laki, etteivät taajamien asukkaat joudu tämän maksumieheksi, vaan haja-asujat maksavat aiheutuvat kulut itse. Ei voi olla niin, että minulla on oikeus rakentaa pysyvä asuntoni ulkoluodolle ja kunnan on järjestettävä koulukuljetukset helikopterilla, tuotava sähkö ja viemäri ja vanhuuden päivinäni kolme kotikäyntiä päivässä.
Yksi vaihtoehto on, että pysyvän asunnon saa rakentaa sinnekin, missä se on nyt kiellettyä, mutta nämä olisivat kesämökin asemassa niin, ettei sinne voi vaatia koulukuljetuksia eikä myöskään vanhuspalveluja, viemäreitä tai vesijohtoja.
Tietosuojakäytäntö muutetaan – kansalaisen palveluikkuna käyttöön.
Kryptisesti sanottu. Toivottavasti tässä on sisällä ajatus tietosuojatalkoista. Meillä on lainsäädännössä erilaisia tietosuojamääräyksiä yli viisisataa ja ne on kaikki kirjoitettu varmuuden vuoksi vähän eri tavalla. Tämä on keskeinen syy siihen, ettei mikään tietojärjestelmä tule koskaan toimimaan. Jos tietosuojamääräykset olisivat yleislaissa, järjestelmän suunnittelija voisi jotenkin pysyä niistä ajan tasalla.
Yksi vaihtoehto voisi olla, että meillä olisi kahdenlaisia tietosuojalainsäädäntöjä, tiukka ja normaali, ja henkilö itse saa päättää. Joka valitsee normaalin, saa toimivat palvelut ja joka valitsee tiukan, saa sellaiset palvelut, jotka tiukka järjestelmä tekee mahdolliseksi. Yksityinen sektorihan toimii näin. Sivusto kysyy, saako ohjelma käyttää esimerkiksi paikkatietojasi ja jos et sitä salli, ei se myöskään toimi.
Kokeileva Suomi –toimintatavaksi, säädetään kokeilulaki
Hauskaa, että joku jaksaa vielä yrittää. Yhteiskunnalliset kokeilut on Suomessa estetty sillä, että kansalaisia ei saa asettaa keskenään eri asemaan. Onneksi juristit eivät ole tutustuneet lääketieteellisiin kokeisiin. Nehän perustuvat aina siihen, että on koeryhmä ja vertailuryhmä, jotka saavat eri lääkettä tai mahdollisesti pelkkää plaseboa.
Hyvin kannatettava tavoite.
Terveydenhuollon tietojärjestelmät: yksi yhteensopiva sote-palveluväylä otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2019
Aloitetaanko ajanlasku kenties uudestaan Juha Sipilän ykköshallituksen perustamisesta? Silloin tuo ajankohta tuntuu realistiselta. 🙂
Julkisen sektorin johtamisjärjestelmä uudistetaan alkaen Valtioneuvoston työskentelystä sekä ministereiden ja avustajien määrän vähentämisestä. Valtion tilinpitokäytäntö muutetaan.
Varmaankin valtioneuvosto toimisi paremmin, jos ministereitä olisi vain 12, mutta miten Sipilä saa Juhantalon, Vanhasen ja Väyrysen tyytyväiseksi ja naiskiintiön täyteen? Avustajien määrää voisi vähentää ja valtiosihteerijärjestelmän kenties lakkauttaa, mutta edessä on hankala yhtälö. EU:n ministerineuvostolla on yhtä monta kokousta siitä riippumatta, montako ministeriä Suomen hallituksessa on. Nyt valtiosihteerit ovat voineet sijaistaa ministereitä. Miten Suomen asiat hoidetaan, jos ministerit ovat yhtä mittaan Brysselissä istumassa luurit korvilla?
Valtion tilinpitojärjestelmä pitäisi todella uudistaa niin, että olisi erikseen tase ja erikseen tulot ja menot, eikä omaisuuden myyntiä käsiteltäisi tulona. Silloin ehkä Juha Sipilä huomaisi, ettei hänen kasvurahastoaan kannatakaan rahoittaa myymällä tuottavaa omaisuutta vaan lainalla, josta Suomi on viimeksi maksanut negatiivista korkoa (-0,17%).