Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Lön­nrotinkatu 3 asuinkäyttöön

Lön­nrotinkadun ja Yrjönkadun kul­mas­sa ole­va asun­ta­lo kaavoite­taan asuinkäyt­töön säi­lyt­täen talo sel­l­aise­na kuin se on. Voimas­sa olevas­sa kaavas­sa vuodelta 1936 kaavaan on merkit­ty vain ton­tin rajat. Tässä välis­sä talo on ollut toimis­tokäytössä, mut­ta nyt se on raken­nus­lu­van turvin remon­toitu asuinkäyt­töön. Kaa­va vahvis­taa asianti­lan ja suo­jelee raken­nuk­sen. Sata asukas­ta keskus­taan, ei vält­tämät­tä Suomes­sa kir­joil­la olevia.

Lausun­to HLJ-suun­nitel­mas­ta. MSU-suun­nitel­mas­ta ja Asun­tostrate­gia 2015 luonnoksesta

Lausun­non pyytämi­nen lau­takunnal­ta oli kaupunginkanslial­ta uno­htunut, eikä nyt asi­aan pystytä enää kun­nol­la paneu­tu­maan. Se on harmil­lista, kos­ka tässä yhtey­dessä olisi voin­ut olla tarvet­ta vähän hah­mot­taa tule­vaisu­u­den näkymiä, mut­ta nyt siihen ei ole ajal­lista mah­dol­lisu­ut­ta. Sinän­sä lausun­tolu­on­nos on ihan muki­in­menevä. Näi­den suun­nitelmien ongel­mat ovat aivan muual­la kuin siinä, että Helsin­ki vetäisi niitä väärään suun­taan. Pikem­minkin Helsin­ki voisi vetää voimakkaam­min siihen suun­taan, johon vetää.

Demokra­t­ian kannal­ta täl­lainen maankäytön valmis­telu on hirvit­tävää. Virkamiehet neu­vot­tel­e­vat ja luot­ta­mus­miehet eivät voi kuin hyväksyä. Sen saa, kun vas­tus­taa demokraat­tista alue­ta­son hallintoa tai siis vaaleil­la valit­tavaa metropolivaltuustoa.

Investoin­tien rahoi­tustapa on myös kam­mot­ta­va. Mik­si val­tio on mukana päät­tämässä näin ratkai­sev­as­ta maankäytöstä? Koko investoin­ti­vas­tuu pitäisi siirtää kun­nille siten, että val­tio kor­vaa tehtävän siir­ron vuosit­taisel­la könttäsummalla.

Nyt tässä suun­nitel­mas­sa Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkay­hteys on siir­ret­ty vuosille 2026 –2040. Tämä tarkoit­taisi koko alueen pitämistä tyhjän­pant­ti­na siihen asti, kos­ka ei voi rak­en­taa 15 000 asukkaan asuinaluet­ta ilman liiken­ney­hteyt­tä. Jos ensin pitäisi rak­en­taa yhtey­det ajatellen, että liikenne hoide­taan autoil­la, joudut­taisi­in investoimaan autoli­iken­teeseen ainakin sata miljoon­aa. Tämän jäl­keen koko raidey­htey­dessä ei olisi mitään järkeä, kos­ka alueelle on jo muut­tanut autori­ip­pu­vaisia asukkai­ta, jot­ka eivät kahdes­ta autostaan luovu ja joiden työ­matkat eivät kohdis­tu­isi Helsin­gin niemelle, kos­ka sinne ei Kru­unuvuoren­ran­nas­ta järkevässä ajas­sa pää­sisi. Asuinalue mak­saa pari mil­jar­dia ja ratikkasil­ta tästä kymmenesosan.

Jos investoin­ti­vas­tuu siir­ret­täisi­in kokon­aan kun­nille, nämä jou­tu­isi­vat rahoit­ta­maan investoin­nit maapoli­it­tisil­la tuloil­la. Kan­nat­ta­vat han­kkeet ovay niiden avul­la rahoitet­tavis­sa, kan­nat­ta­mat­tomat eivät ole.

Raide­jok­er­il­la olisi myös kiire, mut­ta sekin on ohjel­mas­sa vas­ta joskus. Varaudut­tu ei ole myöskään Malmin lento­kent­täalueen liiken­ney­hteyk­si­in, vaik­ka tuo alue on rak­en­tamisvuorossa pika­puoli­in, sil­lä onhan se voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa osoitet­tu asumiseen, joten yleiskaavaa ei tarvitse odottaa.

Eilen eduskun­nas­sa val­tio­varain­valiokun­nan bud­jet­tikäsit­telyssä keskus­tan kansane­dus­ta­jat esit­tivät Pis­araradan suun­nit­telumäärära­ho­jen pois­tamista bud­jetista. Kos­ka niinkin voi käy­dä. että ensi vaalien jäl­keen keskus­ta nousee hal­li­tuk­seen ja pois­taa koko han­kkeen, pitäisi varautua noiden raho­jen siirtämiseen välit­tömästi Raide-Jok­eri­in sen sijaan, että ne osoite­taan vaik­ka Huu­tokosken radan muut­tamisek­si kaksiraiteiseksi.

Maankäytön osalta suun­nitel­man pitäisi olla paljon velvoit­tavampi niin, että haja-asu­tuk­sen ripot­telu sinne tänne todel­la loppuisi.

Hämeen­tie 153 asuintaloksi

Pöy­dältä. Tästä on tul­lut naa­pureil­ta napu­tus­ta raken­nuk­sen korkeu­den vuok­si ja sik­si, että talos­sa on nyt kaiken­laista toim­intaa, joka rikas­tut­taa asuinaluet­ta. Tila on hal­paa, kos­ka ostovoimaista kysyn­tää toim­i­tiloille ei alueel­la ole. On myös vaa­dit­tu, että ole­mas­sa ole­va talo muutet­taisi­in toimis­toista asun­noik­si. Siinä on vähän runk­osyvyy­teen liit­tyviä ongelmia.

Kes­ki-Pasi­lan rat­api­hako­rt­telei­den asemakaava 

Pöy­dältä.

Pyysin tämän pöy­dälle ihme­tel­läk­seni, mik­si tähän ei saatu enem­pää raken­nu­soikeut­ta, vaik­ka lau­takun­ta oli kehot­tanut tutki­maan olen­nais­es­ti tehokkaam­paa, siis korkeam­paa rak­en­tamista. Ellei vihrei­den sisäisessä keskustelus­sa muu­ta ilmene, olisin valmis anta­maan tämän men­nä. Viisi­tois­tak­er­roksiset talot ovat tarpeek­si korkei­ta, korkeam­mat tule­vat kalli­im­mik­si lisäpois­tu­mis­tei­den takia. Alueelle sijoite­taan koulu, joka vie yhden asuinko­rt­telin. Koul­u­laiset menevät väl­i­tun­niksi katolle.

Hert­toniemen puusepänkadun kort­telei­den kaava

Alueen eteläosa muute­taan asun­noik­si ja näin saadaan asun­to­ja noin tuhan­nelle asukkaalle. Pohjoisosa määrätään yri­tysalueek­si. Maan­omis­ta­ja halu­aisi asun­to­ja koko alueesta.

Tässä on kyse laa­jem­mas­ta kaavoitus­ri­idas­ta siitä, mitä Hert­toniemen yri­tysalueelle tehdään. Asia on pöy­dälle myös yleiskaa­van osalta. Alue on autokau­pan keskuk­sek­si vähän hölmö, kos­ka kuten eräs autokaup­pias sanoi, asi­akas tulee kaup­paan van­hal­la autol­la ja läh­tee pois uudel­la eikä siinä metroase­man läheisyy­destä ole hyötyä.

Olisin voimakkaasti asuinkäytön kan­nal­la, myös yleiskaavas­sa. Noin lähel­lä metroase­maa, paljon lähempänä kuin Kivinokka.

Tiivistyskaa­va Mel­lun­mäen Saariselän­tien ja Pyhä­tun­tur­in­tien alueella

Vähän puis­toonkin rak­en­ta­mal­la aluet­ta tiivis­tetään niin, että uusia asukkai­ta tulee noin 400. Näitä on hyvä hyväksyä, ellei halua rak­en­tamisen lev­iävän todel­la arvokkaille alueille. Itä-Helsin­ki on kaavoitet­tu alun­perin maa­ta räikeästi haaskat­en. Tässäkin tont­tite­hokku­us jää alle yhden.

Kuninkaan­tam­menkallion kaava

Hämeen­lin­nan­väylän var­rel­la, aivan Helsin­gin pohjois­ra­jal­la lähel­lä Uuden Suomen entistä pain­o­taloa raken­netaan 900 asukkaan ker­rostalokaa­va omako­tialueen kupeeseen. Tont­tite­hokku­us on noin yksi, aluete­hokku­us noin 0,3. Tämä on reilusti Kehä I:n ulkop­uolel­la, joten tätä eivät bule­vardis­oin­tisu­un­nitel­mat koske.

Olympias­ta­dion­in kaava

Kaa­van suh­teen ei huo­maut­tamista, mut­ta halu­an huo­maut­taa, että sta­dion­in perusko­r­jaus mak­saa kah­den keskus­takir­jas­ton ver­ran ja saman ver­ran kuin ratikkasil­ta Kru­unuvuoreen. Huo­mat­ta­va osa kus­tan­nuk­sista tulee toimin­nan laa­jen­e­mis­es­ta maan alle. Suomen mah­dol­lista tule­vaa pika­juok­su­toivoa ajatellen on esimerkik­si maanalainen har­joit­telu­ra­ta pika­juok­si­joille. Mut­ta urheilu on pyhä asia.

Cloud Cityn hake­mus esitetään hylättäväksi

Hake­mus rak­en­taa kort­telin sisään 16-ker­roksi­nen asuin­raken­nus esitetään hylät­täväk­si, kos­ka ei sovi hyväksyt­ty­i­hin kaavoitus­pe­ri­aat­teeisi­in. Tätä pitäsi vähän miet­tiä. Kaipaan kommentteja.

Kirkon ulko­maanavun toimis­to­ta­lo Luot­sikadul­la muute­taan asuinkäyt­töön ja sinne raken­netaan ullakkoasuntoja.