Tutkimus ja päätöksenteko

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Tutkimuk­sen yhteys poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon on Suomes­sa selvästi heikom­pi kuin vaikka­pa Ruot­sis­sa ja Hol­lan­nis­sa. Ruotsin komitealaitos on kuu­luisa korkeata­soisu­ud­estaan ja sil­lä on kiin­teät yhtey­det tiedemaailmaan.

Suomes­sa päätök­sen­teon ja tutkimus­maail­man suhde on etäisem­pi. Min­is­ter­iöis­sä on aika vähän tutk­i­jak­oulu­tuk­sen saanei­ta, joil­la olisi edel­ly­tyk­set seu­ra­ta ja ymmärtää tiede­maail­maa. Juristin tutk­in­toa arvoste­taan enem­män kuin yhteiskun­tati­eteen väitöskir­jaa. Vaik­ka tutkimu­sosaamista min­is­ter­iöis­sä olisikin, hier­arkki­nen ja siiloutunut hallinto­ta­pa rajoit­taa sen vaikutusta.

Se, että Ruot­sis­sa tutkimus pääsee elävöit­tämään päätök­sen­tekoa enem­män ja siten ide­ol­o­gisen into­hi­mot vähem­män kuin Suomes­sa, on merkit­tävä syy siihen, että Ruot­sis­sa menee niin paljon parem­min kuin Suomessa.

Vain val­tio­varain­min­is­ter­iössä on riit­tävästi tutkimus­maail­maa seu­raavia virkamiehiä. Taloudel­lisen tutkimuk­sen vaiku­tus päätök­sen­tekoon on huo­mat­tavasti vahvem­pi kuin vaikka­pa yhteiskun­tati­eteel­lisen tutkimuksen.

Talousti­eteen vahvu­us on myös siinä, että se osaa antaa tutkimus­tu­lok­set ja tutkimuk­si­in perus­tu­vat ennus­teet päätök­senkoon sovel­tuvas­sa muo­dos­sa: jos näin tehdään, työl­lisyys para­nee näin paljon ja inflaa­tio kiihtyy näin paljon ja vaiku­tus val­tion­talouteen on tämä. Tosin nämä ennus­teet ovat osoit­tau­tuneet usein täysin väärik­si, sil­lä koko taloustiede on kri­i­sis­sä. Mallien muut­tu­jat määritetään men­neisyy­destä eivätkä ne päde nyky­isyy­dessä, kos­ka talouden rak­en­teet ovat muut­tuneet nopeasti.

Yhteiskun­tati­etei­den vaiku­tus on pelot­ta­van vähäi­nen. Osit­tain se johtuu tutk­i­joiden henkises­tä oppo­si­tioasen­teesta, mut­ta vielä enem­män siitä, että saman­laisia täs­mäl­lisiltä vaikut­tavia tulok­sia, joi­ta ekon­o­mistit tuot­ta­vat, eivät yhteiskun­tati­eteil­i­jät ole tot­tuneet tuottamaan.

Yhteiskun­tati­eteet ovat eriy­tymässä, ris­tiri­itaista kyl­lä, yhteiskun­nan ulkop­uolelle. On kuulem­ma sivistymätön­tä syyt­tää yhteiskun­nal­lista tutkimus­ta diskurssi­ana­lyysin ympäril­lä pyöriväk­si sitaat­tisilpuk­si, mut­ta siltä se kyl­lä ajoit­tain näyt­tää. Olen sil­loin täl­löin löytänyt sosi­aal­i­ti­eteel­li­sistä julka­isu­ista viit­tauk­sia omi­in kir­joituk­si­i­ni. Melkein aina tutk­i­jal­ta on jäänyt ymmärtämät­tä, mitä tarkoi­tan. En suos­tu usko­maan, että vain min­un ajatuk­seni ymmär­retään väärin. Jos kir­jas­sa on viit­tauk­sia satoi­hin kir­joi­hin, on inhimil­lis­es­ti mah­do­ton­ta, että tutk­i­ja on kahlannut ne kaik­ki ajatuk­sel­la läpi.

= = =

Olin vuo­teen 1985 Helsin­gin yliopis­ton tilas­toti­eteen laitok­sen leivis­sä. Joskus 1970-luvun alus­sa, kun tietokoneet vas­ta tekivät tuloaan, pystyt­ti­in pienistä aineis­toista tekemään yllät­tävän vahvo­ja johtopäätök­siä. Ties­imme, että ajat tule­vat muut­tumaan, kun lasken­taka­p­a­siteet­ti kas­vaa ja yhä enem­män aineis­to­ja on käytet­tävis­sä. Ole­timme, että tämä johtaisi yhteiskun­tati­etei­den nousu­un, kun yhteiskun­nal­lisia ilmiöitä pystyt­täisi­in mit­ta­maan ja analysoimaan olen­nais­es­ti paremmin.

Aliar­voimme muu­tok­sen mut­ta yliarvioimme sen vaiku­tuk­sen yhteiskun­nal­liseen tietoon. Mik­si olen­nais­es­ti parem­pi lasken­taka­p­a­siteet­ti ja val­ta­va määrä käytet­tävis­sä ole­vaa tietoa ei ole johtanut syväl­lisem­pään ymmär­ryk­seen yhteiskun­nal­li­sista lainalaisuuk­sista? Mik­si yhteiskun­tati­eteet eivät ole kohon­neet yhteiskun­nan keskiöön, kuten ole­timme käyvän?

Yksi syy saat­taa olla, että aineis­to­jen käyt­töä tutkimuk­si­in rajoitetaan.

Pide­tään aivan hyväksyt­tävänä, että kau­pan keskus­li­ik­keet rek­isteröivät etuko­rt­tien­sa kaut­ta kaik­ki ostok­semme paran­taak­seen palvelu­jaan. Noista tietokan­noista voisi tulostaa esimerkik­si luet­telon ukkomiehistä, jot­ka osta­vat kon­dome­ja epäsään­nöl­lis­es­ti. Tieto­suo­javal­tu­ute­tun rauhoit­tamiseen riit­tää lupaus, ettei täl­laista tehdä. Kukaan ei älähdä siitäkään, että Google tal­let­taa inter­nethakumme pro­filoidak­seen meitä käyt­täjinä. Sekin käy päin­sä, että Face­book lukee ja analysoi kaik­ki kirjoituksemme.

Yrit­täkääpä saa­da tutkimuslu­pa täl­lais­ten aineis­to­jen keräämiseen yhteiskun­tati­eteel­listä tutkimus­ta varten! Siihen ei riitä lupaus olla käyt­tämät­tä tutkimu­saineis­toa väärin. Tutk­i­joi­hin suh­taudu­taan paljon epäileväm­min kuin kau­pal­lisi­in toim­i­joi­hin. Tämä on huo­mat­ta­va este yhteiskun­nal­liselle tutkimukselle.

Kon­flik­tia tutk­i­joiden ja tieto­suo­javi­ra­nomais­ten välil­lä pahen­taa se, etteivät tieto­suo­jas­ta päät­tävät näytä tun­te­van tutkimus­menetelmiä. Tutkimus ei esimerkik­si ole vain ennal­ta tehty­jen hypo­teesien tes­taamista, vaan usein eri­lais­ten yllät­tävien riip­pu­vuuk­sien etsimistä aineis­toa eri­tavoin tarkastele­mal­la. Vaikka­pa jonkin lääkeaineen hait­tavaiku­tuk­set voivat olla täysin ennal­ta arvaa­mat­to­mia ja riip­pua tois­t­en lääkeainei­den käytöstä taval­la, jota ei tule ajatelleek­si. Sel­l­aista ei voi löytää, jos pitää etukä­teen ker­toa, mitä etsii.

= = =

Juha Sip­ilä on mon­en muun tavoin esit­tänyt, että perus­tu­loa kokeil­taisi muu­ta­mal­la paikkakun­nal­la Suomes­sa. Pelkään pahoin, että se tulee tör­määmään juristien vas­tus­tuk­seen. SATA-komite­as­sa esitet­ti­in myös joidenkin reformien kokeilemista, mut­ta tämä kat­sot­ti­in kansalais­ten yhden­ver­taisu­u­den vas­taisek­si. Perus­tu­lo on joidenkin kannal­ta nykyti­lan­net­ta edullisem­pi ja tois­t­en kannal­ta taas epäedullisem­pi. Vain sel­l­aista saa kokeil­la, jos­sa koeryh­mään joutunei­den ase­ma on aina vähin­tään yhtä hyvä kuin muiden.

Ilmeis­es­ti kyseiset juris­tit eivät ole tutus­tuneet lääketi­eteel­liseen tutkimuk­seen. Siinähän pääasialli­nen menetelmä on arpoa poti­laat koeryh­mään ja kon­trol­liryh­mään. Koeryh­mä saa uut­ta hoitoa ja kon­trol­liryh­mä joko van­haa hoitoa tai pelkkää lumelääket­tä. Mut­ta toisaal­ta, sosi­aal­i­tur­vas­sa on kyse rahas­ta ja lääketi­eteessä vain elämästä.