Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki

Kuvitelka­amme, että Suomes­sa vuokrav­il­je­ly olisi maanvil­je­lyn pää­muo­to. Vil­jeli­jät eivät omis­taisi pel­to­jaan, vaan niiden omis­tus olisi kasaan­tunut koroil­la elävälle ylälu­okalle, joka käyt­täisi vuokrat­u­lot iloiseen elämään maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa. Pel­to­jen vuokra määräy­ty­isi markki­noil­la ja vuokra­sopimuk­set oli­si­vat lyhy­itä niin, että vuokraa voidaan tark­istaa olo­suhtei­ta vas­taaviksi nopeasti. Suun­nilleen näin oli­vat asi­at 1800-luvul­la Bri­tan­ni­as­sa ja Ranskassa.

Vil­jeli­jöi­den ansio­ta­so on huono, kos­ka pel­to­jen vuokrat ovat korkeat. Tukeak­seen vil­jeli­jöi­den ansio­ta­soa hal­li­tus korot­taa maat­alous­tukea. Vil­jelystä tulee kan­nat­tavam­paa, pel­toalas­ta halu­tumpaa ja omis­ta­jat tietysti nos­ta­vat vuokria. Lyhyessä ajas­sa koko maat­aloustuen koro­tus on val­unut pel­lon vuokri­in. Maanvil­jeli­jät ovat yhtä köy­hiä kuin ennenkin, mut­ta maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa suo­ma­laiset maan­omis­ta­jat iloitsisivat.

Näis­sä olois­sa maat­alous­tukea ei nos­tet­taisi, kun jokainen ymmärtäisi pienen pohdin­nan jäl­keen, että maat­alous­tu­ki on tukea pel­lon omis­ta­jalle eikä sen vil­jeli­jälle. Ricar­don maan­vuokralain oppimi­nen olisi pakol­lista lukiossa.

Miten tämä muut­tuu, kun 1800-luvun Euroopas­ta 2000-luvun Suomeen, jos­sa ei ole suur­ta jouti­las­ta maataomis­tavaa luokkaa, vaan vil­jeli­jät omis­ta­vat pel­ton­sa suurim­mal­ta osalta itse?

Suomes­sa pel­toalas­ta noin 30 % on vuo­rat­tua ja lop­ut vil­jeli­jän itsen­sä omis­ta­maa. Tuon 30 pros­entin osalta hyö­ty maat­aloustuen koro­tuk­ses­ta menee kokon­aisu­udessaan pel­lon omis­ta­jan hyväk­si. Jos hehtaar­itu­ki nousee tai las­kee 10 eurol­la hehtaar­il­ta, pel­lon vuokrat nou­se­vat tai laske­vat pienen siir­tymäalan jäl­keen 10 eurol­la hehtaar­il­ta. Tämä kos­kee siis tuen koro­tus­ta ja alen­tamista. Maat­aloustues­ta voi vil­jeli­jälle itselleenkin jäädä jotain, kos­ka kokon­aan ilman maat­alous­tukea vil­je­ly ei kan­nat­taisi lainkaan ja pel­lon arvo olisi nol­la. Sik­si pin­ta-alat­uen ehtona on, että pel­toa ainakin ollaan vijelevinään.

Maat­alous­tu­ki on kasvi­tiloil­la vil­jeltävästä kasvista riip­puen 526 – 676 €/hehtaari. Pel­lon vuokra on suun­nilleen samaa tasoa, eli tuki menee kokon­aisu­udessaan vuokraa­jalle. Pohjoisem­pana vuokra on alem­pi, eli vil­jeli­jälle jää itselleenkin maat­aloustues­ta jotain.

Entä se 70 %? Suomes­sa vil­jeli­jät joutu­vat osta­maan pel­ton­sa kolme ker­taa vuo­sisadas­sa sis­ar­il­taan. Maat­alous­tu­ki on siis tukea kaupunkei­hin muut­taneille maat­alous­maan per­i­jöille ja vil­je­lyn lopet­taneille naa­pureille. Per­hekoon pienen­tyessä tämä tietysti vähän vähe­nee, mut­ta suurin osa nyt vil­jel­ly­istä pel­loista on vai­h­tanut omis­ta­jaa Suomen EU-jäsenyy­den aikana. Korkeas­ta tues­ta ovat hyö­tyneet myyjät, pel­lon osta­jalle maat­alous­tu­ki on ollut hyödytön. Sille, joka on saanut tilan kokon­aan per­in­tönä, maat­alous­tu­ki pitää yllä korkeaa elin­ta­soa, mut­ta tulot ovat pääosin pääo­mat­u­loa ja pääo­mat­u­lona niitä myös verote­taan. (Tämä on hyvä ymmärtää, kun ihme­tel­lään, mik­si maat­alous­pitäjis­sä kun­nan vero­tu­lot ovat niin matalia.)

Viime viikol­la Yle uuti­soi, että pel­tomaan myyn­ti- ja vuokrahin­nat ovat nousseet rajusti. Sadan hehtaarin pel­toala mak­saa Varsi­nais-Suomes­sa jo yli miljoona euroa. Jotain on maat­aloustuen tasos­sa vikana, kun jopa tääl­lä raukoil­la rajoil­la maat­alous­maas­ta kan­nat­taa mak­saa noin paljon. Sehän tarkoit­taa, että kun vil­jeli­jä vähen­tää vuo­den tulok­ses­ta maat­alous­raken­nusten ja ‑konei­den käyt­tö- ja pääo­ma­menot sekä jonkin­laisen kor­vauk­sen oma­lle työlleen, edelleen kan­nat­taa mak­saa pel­losta tuol­laisia sum­mia. Vil­je­ly kan­nat­taisi vähem­mäl­läkin, mut­ta maat­alous­maan omis­t­a­mi­nen ei olisi yhtä kannattavaa.

Mainitsin tästä Twit­teris­sä. Juhana Var­ti­ainen vas­tasi, että jos pel­lon korkeaa hin­taa käytetään perus­teena nos­taa maat­alous­tukea, hän alkaa itkeä.

Näin korkea­ta maat­alous­tukea ei olisi alun perin tarvit­tu, mut­ta tuk­i­ta­so tekee maat­alouden riip­pu­vaisek­si tues­ta. Kun vil­jeli­jät ovat ensin investoi­neet käsit­tämät­tömiä sum­mia pel­toon, he jou­tu­isi­vat konkurssi­in, jos maat­aloustuen tasoa yllät­täen alen­net­taisi­in. Juhana Var­ti­aisen pelkoon on aihet­ta: en olisi yllät­tynyt, jos joku esit­täisin, että kos­ka pel­tomaa on noin kallista, pitää maat­alous­tukea korottaa.

Hyvä arvaus vil­jan hin­nan kehi­tyk­ses­tä on nou­se­va. Maa­pal­lon väk­iluku kas­vaa, Aasi­as­sa ale­taan syödä lihaa ja ostovoimaerot Euroopan ja Aasian välil­lä tasoit­tuvat. Se on hyvä syy alen­taa hehtaar­itukia vil­jan hin­nan nousun tahdis­sa koko Euroopassa.