Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2014

Itäisen saaris­ton asemakaava

Tämä ase­makaa­va ei koske Val­lisaar­ta ja Kuninkaansaar­ta, jois­sa ase­makaavaa kai­vat­taisi­in nopeasti.

Aikamoinen paket­ti, jos­sa koko saaris­to kaavoite­taan ker­ral­la. Min­ul­la ei ole mitään edel­ly­tyk­siä ottaa asi­aan kan­taan, kos­ka ymmär­ret­tävistä syistä en ole noil­la saar­il­la käynyt kuin muu­ta­mas­sa. (Kajak­ki Sipoon Hangel­byssä, jos­ta pitkä mat­ka näi­hin saariin.)

Koko saaris­ton tule­vaista käytöstä pitäisi keskustel­la per­in­po­h­jais­es­ti ennen kuin men­nään ase­makaa­vata­solle. Saaret pitäisi saa­da parem­min yleiseen käyt­töön (vrt. Tukhol­ma, Göte­borg) ja voisi­pa niille joillekin harki­ta pysyvää asu­tus­takin (vrt. Göteborg).

Osa saarista on myös varat­tu met­sä­talousalueek­si. En ymmär­rä. Maise­ma puun­tuo­ton edelle!

(Val­tu­us­ton syys­ret­ki suun­tau­tui viime viikol­la mm. Isosaa­reen. Met­sähal­li­tus näyt­tää tehneet avo­hakkui­ta Isosaa­res­sa, mikä tun­tui kovin kum­malliselta. Ehkä myrsky oli pan­nut puut alun perin nurin.)

Saukon­lai­turin län­siosan kaava

Nyt päästään yhteen tämän vuo­den suurista kaavoituski­is­toista. Kiista ei jaa (tois­taisek­si) luot­ta­mus­miehiä vaan jakaa virkamiehet. Kaavaan on suun­nitel­tu kanavaa, joka mak­saa sil­toi­neen 35 miljoon­aa euroa. Rahakirstun­var­ti­jat eivät tästä pidä, kos­ka investoin­tikat­to tulee vas­taan, eikä kana­va ilmeis­es­ti tuot­taisi välit­tömästi itseään takaisin ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina. Kun alueelle tulee 135 000 k‑m²,pitäisi kana­van nos­taa raken­nu­soikeu­den arvoa noin 250 eurol­la ker­rosneliöltä. Voisi hyvinkin nos­taa, mut­ta osaako kaupun­ki rahas­taa arvon­nousun itselleen vai siir­ty­isikö se vain lihot­ta­maan raken­nus­li­ikkei­den tasei­ta? Jos olisimme Espoos­sa, laskel­maan otet­taisi­in mukaan myös parem­man kaa­van vaiku­tus asukkaiden tulota­soon ja sitä kaut­ta kunnallisverolihin.

Viras­to esit­tää kaavaan kanavaa ja toteaa, että investoin­tika­ton takia toteu­tus voi vähän viivästyä. Se nyt ainakin olisi type­r­ää, sil­lä kanavi­neenkin tämä alue tuot­taa kaupungille kym­meniä miljoo­nia euroa voit­toa. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo (myyn­ti tai vuokra diskon­tat­tuna nyky­het­keen) on arvioitu pitkälti yli sadak­si miljoonaksi.

Uloim­paan rantaan on esitet­ty kolmik­er­roksisia talo­ja, jot­ka voivat olla myös kaupunkip­i­en­talo­ja. Tätä voi perustel­la sil­lä, että mer­inäköala on näin use­am­mal­la, mut­ta aika vaa­ti­mat­tomak­si tulee aluete­hokku­us (0,73).

Pysäköin­tipaikko­ja tulee noin tuhat. Osa näistä on pysäköin­ti­talos­sa, mut­ta osa kort­te­liko­htais­es­ti ton­til­la. Pait­si, että en määräisi tehtäväk­si pysäköin­tipaikko­ja enem­män kuin niitä halu­taan ostaa, sal­lisin markki­namekanis­mia myös paikko­jen sijoit­telus­sa. Olen aika vaku­ut­tunut, että nuo parin miljoo­nan euron pien­talot kyl­lä han­kki­vat pysäköin­tipaikat ilman kaavamääräys­täkin. Nuo tont­tiko­htaiset paikat tule­vat kalli­ik­si ja niis­sä kaupunkip­i­en­talois­sa ne ovat suo­raan pois asun­to­jen ker­rosalas­ta. Jos tulisi edullisem­mak­si keskit­tää ne kaik­ki siihen pysäköin­ti­taloon tai jos jotkut halu­aisi­vat vuokra­ta paikan Jätkäsaaren pysäköin­tilu­o­las­ta, tämäkin pitäisi sal­lia. Pysäköin­ti­talon mah­tuu paikko­ja aika paljon, jos siitä pois­te­taan ajo­rampit ja automaat­ti kul­jet­taa auton pysäköin­tipaikkaan samaan tapaan kuin tavaroi­ta siir­rel­lään kau­pan keskusvarastoissa.