Kaavoituksen nopeuttaminen

Helsin­gin kaupun­ki on lisän­nyt tavoitet­taan asun­to­tuotan­nos­sa asun­toon 5500 vuodessa. Lisäys tuli min­un ehdo­tuk­ses­tani, mut­ta tarkoitin kyl­lä olen­nais­es­ti suurem­paa lisäys­tä. Olen edelleen sitä mieltä, että Helsinki­in voitaisi­in rak­en­taa 10 000 asun­toa vuodessa.

Kaupung­in­talol­la jär­jestet­ti­in parin tun­nin sem­i­naari kaavoituk­sen nopeut­tamis­es­ta, jot­ta uuteen tavoit­teeseen päästäisi­in. Toimin­nan järkeistämi­nen on sinän­sä tärkeää. Se säästää ihmis­ten aikaa ja kaupun­gin rahaa, mut­ta ei tuo lisää asun­to­ja kuin het­kel­lis­es­ti. Jos kaavoitus kestää liian kauan, sen voi aloit­taa aiem­min. Jos syötämme vakionopeudel­la vet­tä putkea pitkin, veden kulku kestää sitä kauem­min, mitä pidem­pi on put­ki, mut­ta ulos tulee niin paljon kuin sisään syötetään ihan riip­pumat­ta putken pituudesta.

Kaavoit­tavien neliöi­den vähäisyys ei voi riip­pua siitä, paljonko on rahaa ostaa mustet­ta kaavoit­ta­jan kynään. Kaavoitus ei paljon mak­sa, eikä sen tasos­ta kan­na­ta tin­kiä, kos­ka hutais­ten tehty kyl­lä mak­saa. Jos halu­taan lisää kaavo­ja, pitää pan­na lisää voimavaro­ja kaavoituk­seen. Vähem­mäl­lä rahal­la toki selvitään, jos turhat työ­vai­heet saadaan pois, mut­ta tämän merk­i­tys on aika vähäistä. Kan­nat­taisi lisätä kaavoituk­sen voimavaro­ja jo senkin vuok­si, että järkev­in­tä olisi täy­den­tää ole­mas­sa ole­via aluei­ta, mut­ta se on aidosti työlästä.

Helsin­ki panos­taa nyt vähin­tään 200 M€ kasvu­un. Luku on itse laske­mani, mut­ta väitän, että se on alaes­ti­maat­ti. Ajat­telin, että vähin­tään puo­let investoin­ti­tarpeesta joh­tu­isi kasvus­ta. Pelkästään kas­va­va autoli­ikenne vie sum­mas­ta sata miljoon­aa vuodessa. Var­maan autot mah­tu­isi­vat entisille teille, jos väk­iluku pysy­isi entisel­lään. Jos rak­en­taisimme kak­si ker­taa enem­män, hyvä arvaus on, että se mak­saisi kak­si ker­taa enem­män, siis investoin­teina vähin­tään 40 000 miljoonaa.

Tuo 200 M€ on noin 500 € ker­rosneliötä kohden. Väitän, että hyväl­lä poli­ti­ikalla kasvu rahoit­taisi itsen­sä. Omis­taa­han kaupun­ki maan. Asun­not ovat Helsingis­sä niin turkasen kalli­ita, että kaupun­gin, jol­la on sekä omis­tuk­ses­saan maa että hal­lus­saan kaavoitus­mo­nop­o­li, pitäisi voi­da rahoit­taa uusien asukkaiden vaa­ti­mat investoin­nit tontinluovutustuloilla.

Peri­aat­teessa ton­tin hin­nan pitäisi olla suun­nilleen asun­to­jen myyn­ti­hin­ta vähen­net­tynä raken­nuskus­tan­nuk­sil­la. En näe mitään syytä lahjoit­taa tuo­ta ero­tus­ta millekään muulle taholle. Tästä näemme, kenen mak­set­tavak­si epä­taloudel­liset kaa­vat tule­vat. Asun­non osta­jat eivät niita joudu mak­samaan, kos­ka asun­not myy­dään markki­nahin­taan, eivätkä ne nos­ta markki­nahin­taa. Eivät ne koidu (JOS kil­pailu toimii) myöskään raken­nus­li­ik­keen mak­set­tavak­si, kos­ka kallis kaa­va tarkoit­taa hal­paa tont­tia. Mak­sa­jak­si tulee maan­omis­ta­ja, siis kaupunki.

Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la en tarkoi­ta tont­tien myyn­nistä saatavia tulo­ja. Ton­tit voidaan myös vuokra­ta ja vuokrat­u­lot rediskon­ta­ta nyky­het­keen. En tiedä, miten kaupun­gin kir­jan­pidos­sa näkyy maan arvon­nousu, mut­ta kun raaka­maa kaavoite­taan ja vuokrataan, arvon­nousun pitäisi näkyä taseessa ja sen vuo­den tulok­ses­sa. En kan­na­ta julkisen sek­torin holti­ton­ta velka­an­tu­mista, mut­ta lainan otta­mi­nen vuokrat­u­lo­ja vas­taan on ihan yhtä hyväksyt­tävää kuin maan myymi­nen. Oikein las­ket­tuna vaiku­tus taseeseen on sama.